Rastaalan asuinalue kuuluu Laaksolahden kaupunginosaan. Alueen nimistö ja asutusrakenne juontavat juurensa Trastmossan torppaan, jonka nimi viittaa suomennettuna rastaiden suohon. Trastmossa-torppa tunnetaan 1770‑luvulta alkaen, jolloin torppaa asutti torppari Mikael. Historiallisesti alue oli osa Gammelgårdin kylää, kunnes se 1800-luvun aikana siirtyi Kilon kartanon omistukseen.
Varsinainen asutushistorian murrosvaihe ajoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Vuonna 1948 tehtiin päätös asuttaa Kilon kartanon maita osana valtakunnallista maanhankintalain mukaista toimintaa. Alueelta lohkottiin tontteja erityisesti siirtoväelle ja rintamamiehille, mikä loi pohjan nykyiselle pientalovaltaiselle rakennuskannalle. Tuolloin muodostunut väljä asutusrakenne suurine tontteineen määrittää edelleen Rastaalan kaupunkikuvaa ja erottaa sen uudemmista, tiiviimmin rakennetuista alueista.
Nimi Rastaala vakiintui viralliseen hallinnolliseen käyttöön 1950-luvun alussa. Ratkaiseva tekijä nimen vakiintumisessa oli uuden koulupiirin muodostaminen vuonna 1952. Tarve omalle koululle syntyi Jupperin ja Kilon välisen vyöhykkeen nopean väestönkasvun seurauksena. Vuonna 1953 valmistunut Rastaalan koulu on edelleen alueen keskeinen julkinen rakennus ja historiallinen maamerkki.
Hallinnollisesti Rastaala määriteltiin 1970-luvun kaupunginosajaon selkiyttämisessä osaksi Laaksolahden kaupunginosaa. Samalla vuosikymmenellä toteutettiin alueen virallinen nimistösuunnittelu, jossa monet perinteiset paikannimet vahvistettiin katunimiksi. Vaikka ympäröivä Espoo on kaupungistunut ja tiivistynyt voimakkaasti, Rastaala on säilyttänyt asemansa pientalovaltaisena alueena, jonka historiallinen kerroksellisuus näkyy rinnakkain olevissa eri aikakausien rakennustyyleissä.
Yrjö Toropainen muisteli vuonna 2004 Rastaalan alueen katujen nimeämistä:
Monet alueen tutuista paikannimistä ovat saaneet alkunsa käytännön tarpeesta aikana, jolloin virallista asemakaavaa ei vielä ollut. Yksi alueen keskeisistä väylistä, Neljästie, sai nimensä noin 50 vuotta sitten Toropaisen aloitteesta. Nimi syntyi luontevasti tuolloin yleisesti käytetystä ilmauksesta ”neljäs tie vasemmalla”. Laskeminen aloitettiin Turuntieltä, jolloin kolme ensimmäistä tietä sijaitsivat nykyisten Haukkakallion, Karakalliotien ja Vanhan Sveinsintien kohdilla. Myös Neljännenkujan nimi on Toropaisen antama.