Suomenkielisen väestön määrä kääntyi nopeaan kasvuun

Espoon voimakas kehitys alkoi 1950-luvulla. Väestömäärä kasvoi nopeasti, rakentaminen kiihtyi ja palveluelinkeinoista tuli suurin työllistäjä. Erityisesti suomenkielisen väestön määrä kasvoi voimakkaasti, mistä aiheutui suurta painetta kouluverkoston laajentamiseen. Väkeä muutti maalta erityisesti parempien opiskelumahdollisuuksien ja kasvavan työvoiman kysynnän vuoksi. Monet muuttajista olivat lapsiperheitä.

Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Espoon väestö kielen mukaan vuosina 1880-2010.

Työviikko viisipäiväiseksi

Vuonna 1957 tuli voimaan kansakoululaki, jonka mukaan raja ala- ja yläkansakoulun väliltä poistui ja ne yhdistyivät ns. varsinaiseksi kansakouluksi. Tilalle tuli 6-vuotinen varsinainen kansakoulu ja 2-vuotinen kansalaiskoulu.  Laki määräsi myös työpäivien lukumääräksi 200 sekä lukuvuoden alkamisajaksi syyskuun alun ja loppumisajaksi toukokuun lopun.

1960-luvun lopulla siirryttiin työmarkkinoilla viisipäiväiseen työviikkoon ja vuonna 1968 myös kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Koulujen alkamis- ja päättymisajankohdat pysyivät ennallaan.

Kokonaan viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971. Kansakoulun lukuvuosi lyheni 190 työpäivään. Oppilaiden koulutyö määrättiin aloitettavaksi 23.8. ja päätettäväksi 31.5.

Vuonna 1972 tuli voimaan varsinainen laki, jonka mukaan oppilaiden koulutyö aloitettiin kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätettiin toukokuun viimeisenä arkipäivänä, jollei kouluhallitus erityisestä syystä toisin määrää. Lupapäiviä olivat lauantait. Kesäloman lisäksi kansakoulussa oli vähintään 11 päivää kestävä joululoma, viiden päivän pääsiäisloma sekä kouluhallituksen alueittain määräämänä aikana enintään kuusi arkipäivää kestävä urheiluloma.

Uusi opetussuunnitelma

Kansakoulun opetussuunnitelmaa ryhdyttiin uudistamaan heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelma valmistui vuonna 1952. Opetussuunnitelmassa korostettiin kansalaiskasvatusta ja otettiin huomioon myös elinkeinoelämän tarpeet.

Myllykylän kansakoulun V-VI-luokka vv. 1958-60 englannin tunnilla, opettaja Maija Jalava. Opetusta seuraamassa kouluneuvos Kuosmanen ja kouluhallituksesta Reino Oittinen. Englanninkielen opetus kansakoulussa alkoi Myllykylässä ensimmäisenä Espoossa.Kuva: Juhani Hämeri.