Yhdistykset yhteistyöhön
ekyl-ja-aurora.jpg

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton ja Espoon perinneyhdistys Auroran edustajat tapasivat Jupperin Tammenterhossa 24.9.2012. Kuvassa EKYLin perinneryhmän vetäjä Silve Sahlan, järjestösihteeri Kristel Nyberg ja puheenjohtaja Mikko Perkko sekä perinneyhdistyksen Tarja Rae, Pirkko Kivimäki, Jorma Vehmaskoski ja puheenjohtaja Martti Hellström. Paikalla olivat myös Kari Pohjakallio ja Esko Uotila.

Keskustelussa sovittiin, että yhdistykset lisäävät tiedottamista yhteisistä perinneasioista ja tapahtumista. Tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä Espoon kulttuuri- ja kaupunkiperinteen tallentamisessa.

EKYLin jäsenyhdistyksistä pyritään löytämään aktiivisia toimijoita. Koko Espoota koskevina kohteina tulivat esille mm. liikunta- ja urheiluympäristöt, kaupunginosayhdistysten ja urheiluseurojen historia sekä koulumuistojen keruu.

Myös yhteisten tapahtumien järjestämisestä keskusteltiin. Vuoden 2013 rakennusperintöpäivien lähiviikkoina julkistettava teema voisi olla tällaisen tapahtuman aiheena.

 
Esitelmä Espoon kansansivistystoiminnasta
tieteiden_talo.jpg
Pirkko Kivimäki pitää esitelmää Tieteiden talolla ja Suomen Kouluhistoriallisen Seuran puheenjohtaja Jukka Rantala kuuntelee tarkkaavaisesti.

 

Pirkko Kivimäki esitelmöi aiheesta Espoon kansansivistystoiminnan kehitys 1860-luvulta 1970-luvulle Suomen Kouluhistoriallisen Seuran kuukausikokouksessa Tieteiden talossa Helsingissä torstaina 20.9.2012.

Esitelmä käsitteli Espoon vaiheita, väestömäärän kasvua ja asutuksen laajenemista sekä kansakoululaitoksen kehittymistä kahden vuosisadan aikana.

Koulutuksella oli ratkaiseva merkitys kansallisessa heräämisessä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistumisessa ja väestön vaurastumisessa.

Alkuvaiheessa kansakoulujen perustamisesta vastasivat valveutuneet yksityishenkilöt. Myöhemmin alueelliset ja kielipoliittiset kiistat värittivät kunnallista päätöksentekoa koulujen perustamisesta ja laajentamisesta.

Esitelmä herätti lukuisia kysymyksiä ja kommentteja ja samalla keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä koulumuistojen keruuhankkeessa.  

Kansansivistystä ja kansakoululaitosta käsitellään yksityiskohtaisesti sivustolla http://espoonaurora.net/Koulutus-ja-sivistys.html.  

 
Esitelmä Espoon kansansivistystoiminnan kehityksestä
Pirkko Kivimäki
Pirkko Kivimäki pitää esitelmän aiheesta Espoon kansansivistystoiminnan kehitys 1860-luvulta 1970-luvulle Suomen Kouluhistoriallisen Seuran kuukausikokouksessa torstaina 20.9.2012 klo 18.00.
 
Tilaisuus järjestetään Tieteiden talon salissa 309. Tieteiden talo  sijaitsee Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Kirkkokatu 6.
 
Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoista historiatietoa ja näkemyksiä Espoon kouluoloista autonomian ajalta peruskouluun siirtymiseen asti! 
 
 
Uusi sivusto Espoon kansakoulujen historiasta
leppavaara-vanha-ja-uusi.jpg
Perinneyhdistyksen sivuilla julkaistaan uusi tietopaketti Espoon kansansivistystyöstä ja kansakouluista. Se kertoo artikkeleiden, valokuvien ja karttojen keinoin kehityksestä yli sadan vuoden aikana. 
 
Koko kansansivistystä käsittelevässä artikkelisarjassa 1860-luvulta 1970-luvulle kerrotaan pääasiassa Espoon kansakouluista ja jonkin verran kansakoululaitoksen vaikutuksesta muuhun kansansivistystoimintaan. Sivustolla kerrotaan koululaitoksen vaiheista ja espoolaisista kansakouluista autonomian aikana, itsenäisyyden alkuvuosina ja suurten ikäluokkien kansakouluvuosina ennen peruskouluun siirtymistä.
 
Sivuston ovat toteuttaneet Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila. Sivusto on luettavissa osoitteessa http://espoonaurora.net/Koulutus-ja-sivistys.html.  

 
Kulttuuriteos Espoon seurakuntien rakennusperinnöstä on valmis
Espoon perinneyhdistys Auroran julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi teos. Tällä kertaa esittelyn kohteena on Espoon seurakuntien rakennusperintö. Kirjoittaja on Kari Pohjakallio. Tämä runsaasti kuvia sisältävä, Espoon identiteettiä vahvistava teos on nyt tilattavissa sähköpostitse osoitteesta  Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.   25 euron hintaan. kari_pohjakallio.jpg
Kari Pohjakallio

Euroopan rakennusperintöpäivää vietetään vuosittain Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta pääasiassa syyskuun toisella viikolla. Joka syksy noin 20 miljoonaa ihmistä 50 maassa osallistuu tavalla tai toisella rakennusperintöpäivän tapahtumiin.

Suomessa näitä tapahtumia johtaa ympäristöministeriö. Sen muodostamassa ohjaus- ja työryhmässä ovat mukana mm. Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry sekä vaihtuvia vuoden teemaan liittyviä muita yhteistyötahoja. Päävastuu rakennusperintöpäivien toteuttamisessa on Kotiseutuliitolla; se vastaa päivien tiedotuksesta, materiaalin tekemisestä ja myös seurantaraportoinnista.

Suomessa rakennusperintöpäivien vietto alkoi syyskuussa 1992. Rakennusperintöpäivien ohjelma muodostuu hyvinkin erilaisista, vuoden teeman mukaisista kulttuuritapahtumista sekä usein myös päivien teemaan kuuluvan aihepiirin selvittämisestä näyttelyin ja seminaarein. Maassamme järjestetään vuosittain noin 200 tapahtumaa. Espoon perinneyhdistys Aurora ry on osallistunut rakennusperintöpäivien toteuttamiseen kolme kertaa.

Vuoden 2007 teema ”Julkiset sisätilat” haastoi yhdistyksen toteuttamaan valokuvanäyttelyn, joka oli nähtävillä lokakuun 2007 ja heinäkuun 2008 välillä monessa eri tilaisuudessa ja kymmenessä julkisessa paikassa eri puolilla Espoota.

Näyttelykierroksen jälkeen tästä kuvamateriaalista valmistettiin digitaalinen kooste Espoon sakraalitilat. Siinä esiteltiin kuvin ja sanoin kaikki mainitun näyttelyn valokuvat Espoon suomenkielisten seurakuntien tiloista: kirkot, kappelit, seurakuntatalot sekä monet näihin paikkoihin liittyvät yksityiskohtia esittelevät valokuvat. Nyt, muutaman vuoden jälkeen tämä aineisto julkaistaan hiukan tekstivoittoisempana ja kuviltaan vähän muutettuna painotuotteena.

kansi.jpg

Uunituore teos Espoon seurakuntien rakennusperintöä esittelee valokuvin ja tekstein pääasiassa Espoon seurakuntien sakraalitiloja ja niiden osia, viittä kirkkoa ja 34 kappelia, niiden syntyä ja kehittymistä. Kirjassa on 102 sivua.

Sakraalitilat esitellään rakennuksina ulkoa päin sekä niiden monet mielenkiintoiset yksityiskohdat myös sisältä niin nykyajalta kuin menneiltä vuosikymmeniltäkin, jos vain mahdollista. Sakraalitilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia kirkollisia tiloja, jotka on vihitty hiippakunnallisella tasolla tähän tehtävään, pääasiassa kirkkoja ja kappeleita. Näin ollen kaikki seurakunnalliset tilat eivät ilman muuta kuulu tämän otsikon alle. On olemassa seurakunnan omistamia rakennuksia ja rakennusten osia, seurakuntasaleja ja kokoustiloja, joilla ei ole virallista korkean tason vihkimystä tähän tarkoitukseen. Tällaisia tiloja tuomiokirkkoseurakunnassa ovat Träskändan puistossa oleva vanha Auroran ”kappeli” sekä tuomiokirkon naapurissa olevat Pitäjäntupa ja kirkon seurakuntatalo.

Kirjan kuvat ovat syntyneet pääasiassa vuosina 2006 ja 2007 Espoon perinneyhdistys Auroran kuvaustöinä silloista kuvanäyttelyä varten. Pieni joukko vanhoja kuvia on saatu myös eri seurakuntien arkistoista, ja joitakin kuvia on otettu tähän mukaan näyttelyvuoden jälkeenkin. Sakraalitilojen sanallinen kertomus perustuu pääosin näiden tilojen kuvauksiin seurakuntien historiaa käsittelevissä teoksissa ja lehdistössä.

Useat tiedot perustuvat paljolti myös internet-sivujen antamiin vinkkeihin. Myös tilojen käytöstä vastaavien henkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista saatuja tietoja on hyödynnetty. Espoon seurakuntayhtymän viestintäosasto on auttanut perinneyhdistystä varsin vaikeaksi osoittautuneessa vanhojen valokuvien ja tietojen etsimisessä. Seurakuntayhtymä on auttanut yhdistystä taloudellisesti materiaalista koostetun digitaalisen version valmistamisessa sekä myös nyt tämän teoksen tuottamisessa.

Toivotamme antoisia lukuhetkiä espoolaisen rakennusperinnön kera.

 
Kevättapahtuma 27.5.2012

Perinneyhdistys järjesti helluntaisunnuntaina 27.5.2012 kevättapahtuman Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Tapahtuma alkoi opastetulla kierroksella Espoon tuomiokirkon hautausmaalla. Oppaina olivat Tarja Rae ja Maija-Liisa Kaistila.

Tilaisuus jatkui tuomiokirkon vieressä olevalla Pitäjäntuvalla. Jorma Vehmaskoski esitteli viime vuonna käynnistetyn hankkeen Espoon tuomiokirkon hautausmaata käsittelevien julkaisujen tuottamiseksi. Tavoitteena on tuottaa tietoa verkkoon, opas hautausmaalla kävijöille ja laajempi hautausmaata esittelevä julkaisu. Tapahtumassa julkistettiin yhdistyksen uusin kirja: "Espoon seurakuntien rakennusperintöä". Teoksen esitteli sen kirjoittaja ja kuvaaja Kari Pohjakallio. Kirja perustuu Euroopan rakennusperintöpäiviin liittyvän valokuvanäyttelyn aineistoon, joka on julkaistu myös yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa http://espoonaurora.net/Sakraalitilanayttely.html

Tapahtuma päättyi yhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen.

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 21 - 30 / 76
Etusivu arrow Tiedotteet
web statistics