Espoon monimuotoiseen kulttuuriympäristöön sisältyy niin kaupunkiympäristöjä kuin maaseutu- ja merimaisemiakin. Ne heijastavat Espoon pitkää historiaa, luonnonläheisyyttä ja voimakasta kaupunkikehitystä. Espoon maisemaa ilmentävät vanhat maaseutumiljööt, kartanokulttuuri, merenrannat, järvet ja laajat metsäalueet sekä modernit kaupunginosat ja liikenneverkostot.
Kartuta kuvakokoelmaa ja lähetä kuva omasta kulttuuriympäristöstäsi julkaistavaksi tällä sivulla lomakkeella Kuva kulttuuriympäristöstä.
Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo
Kulttuuriympäristöä Suur-Leppävaarassa
Dalsvikin näkötornin rauniot
Esko Uotila 2025
Kuvassa Dalsvikin kartanon näkötornin rauniot Lähderannassa Lähdevuoren huipulla, taustalla Pitkäjärvi.
Dalsvikin kartanon näkötorni rakennettiin 1800-luvun lopulla. Siinä oli kivestä rakennettu korkea alaosa. Kivestä hakatut portaat johtivat tasanteelle, jossa oli puinen lattia, puiset kaiteet ja keskellä olevan pyöreän tornin sisällä puurappu-ylöspääsyä varten. Ylätasanteella oli lipputanko. Tornin rauniot ovat edelleen paikallaan.
Lähde: Laaksolahti – Pitkäjärven syleilyssä. Espoon kaupunginmuseo 1993.
Laaksolahden uimaranta
Esko Uotila 2024
Espoossa on kahdeksan valvottua uimarantaa. Näistä yksi on Laaksolahden uimaranta. Valkoposkihanhet ovat tuttu näky Espoon puistoissa ja rannoilla, jonne saarissa pesineet valkoposkihanhet tulevat kesällä poikasineen.
Pikaraitiotien linjaus Pitkäjärven ylitse
Esko Uotila 2025
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa ja Espoon yleiskaavan 2060 luonnoksessa on varauduttu pikaraitiotieyhteyteen Leppävaarasta Viiskorpeen. Linja suuntautuisi Lähderannasta Pitkäjärven pohjukan ylitse kohti Kehä III:a.
Animaatio pikaraitiotielinjasta: solmu.eu/yleiskaava2060/SL/viiskorpi
Leppäsillan viljelypalstat
Esko Uotila 2019
Espoolaiset voivat vuokrata viljelypalstoja hyötykasvien viljelyyn eri puolilta Espoota.
Näkymä Auroran pesutuvalta tielle
Kaino Saario 1940
Maisema Auroran pesutuvalta nykyisen Träskändan puistotien suuntaan.
Näkymä Träskändan puistotien sillalta Glimsinjoelle Pitkäjärven suuntaan
Aapo Kirvesniemi 2022
Glimsinjoen alku ja Pitkäjärven luusua ovat kasvaneet umpeen viime vuosikymmenten aikana.
Lisätietoa: Unohdettu maisema
Kulttuuriympäristöä Suur-Tapiolassa
Kulttuuriympäristöä Suur-Matinkylässä
Kulttuuriympäristöä Suur-Espoonlahdessa
Kulttuuriympäristöä Suur-Kauklahdessa
Kulttuuriympäristöä Vanha-Espoossa
Espoon valtuustotalo
Martti Hellström 2013
Uhan alla oleva vuonna 1979 valmistunut talo.
Träskändan kartano
Martti Hellström 2023
Ulkopinta kunnostettu. Vierellä keisarille tehty käymälä.
Bembölen kahvitupa
Esko Uotila 2019
Bellin talossa toimi 1760-luvulla kestikievari. Talon kohdalla Kuninkaantiestä haarautui Helsinkiin johtava haara. Kahvilatoiminta alkoi vuonna 1939. Talvisodan aikana rakennukseen oli sijoitettu kätilöopiston synnytysosasto. Sodan jälkeen kahvilatoiminta jatkui ja on siitä lähtien tullut tunnetuksi ja hyvin suosituksi Bembölen Kahvitupana.
Bodominjärven maisema
Esko Uotila 2007
Bodominjärvi Oittaalta katsottuna toukokuisena aamuna klo 7.
Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Sen syvin kohta on vain noin 13 metriä syvä. Bodominjärvi laskee sen Oittaanjokea pitkin Glomsinjokeen ja edelleen Espoonjokeen ja Espoonlahteen. Bodominjärven rannalla on Oittaan ulkoilualue ja virkistyskeskus. Järven rannoilla on myös useita luonnonsuojelualueita.
Kulttuuriympäristöä Pohjois-Espoossa
Snettansin viljelymaisema
Esko Uotila 2019
Snettansin viljelymaisema on perinteinen maaseutumaisema, jossa laajat viljapellot ja niityt levittäytyvät kumpuilevassa maastossa metsäsaarekkeiden reunustamana. Alueen halki mutkittelee vanha maalaistie, jonka varrella on perinteisiä maatilarakennuksia.