Otaniemi – merkittävä kulttuuriympäristö

Esko Uotila

Otaniemi edustaa suomalaisen modernin arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keskeisiä kehitysvaiheita. Alvar Aallon suunnittelema kampusrakenne yhdistettynä Hagalundin kartanon historialliseen miljööseen, luo alueelle ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kerroksellisuuden. Lisäksi Otaniemi toimii tieteen, taiteen ja teknologian keskuksena, mikä vahvistaa sen asemaa Espoon kulttuuriympäristön kehityksessä.

Otaniemen kampusalue on Museoviraston nimeämä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY.

TKK:n päärakennus 2004. Kuva: J-P Kärnä, Wikimedia

Otaniemen rakentaminen

Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n Otaniemen laitos- ja asuntoalueet toteutettiin 1949 pidetyn asemakaavakilpailun voittaneen Alvar Aallon suunnitelman pohjalta 1950- ja 1960-luvuilla.

Alvar Aallon suunnittelemat Teknillisen korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) päärakennus rakennettiin 1965–1969, lämpövoimala 1962–1963, ostoskeskus 1960–1961 ja lämpöteknillinen laboratorio 1960–1963.

Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemia olivat Teekkarikylä 1950–1954 ja 1970–1973 ja Otaniementien asuntoalue 1952–1962. Heidän suunnittelemansa Otaniemen kappeli tuhoutui tulipalossa vuonna 1976 ja rakennettiin uudestaan vuoden 1957 asuun vuosina 1977–1978. Vuonna 1966 valmistuneen Dipolin suunnittelivat Raili ja Reima Pietilä.

Teekkarikylä toimi olympiakylänä vuonna 1952, kun sinne majoitettiin Helsingin olympialaisiin osallistuvia ulkomaalaisia urheilijoita. Sittemmin Teekkarikylä on toiminut kisakylänä vuonna 1971, 1983, 1994 ja viimeisimmän kerran vuonna 2005 MM-kisojen yhteydessä.

Otaniemen kampusalueeseen liittyy kiinteästi Hagalundin kartanoalue. Kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on 1810-luvulta, nykyasun ollessa 1880-luvulta. Kartanoalueella on puiston ympäröimänä kolme muuta vanhaa asuin- ja talousrakennusta.

Otaniemen karttoja. Lähde: kartat.espoo.fi

Kehitys ja nykytilanne

Otaniemi on kehittynyt voimakkaasti Aalto-yliopiston muodostamisen jälkeen vuonna 2010, jolloin Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät. Kampusalueella on sittemmin laajennettu opetustiloja ja rakennettu uusia tutkimus- ja yrityshautomoita. Merkittäviä uudisrakennuksia ovat muun muassa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väre (2018) sekä Kauppakorkeakoulun uusi rakennus (2019). Dipoli on muutettu Aalto-yliopiston päärakennukseksi.

Teekkarikylää on laajennettu uusilla opiskelija-asunnoilla, ja Otaniemen vanhaa ostoskeskusta korvaamaan on rakennettu uusi kauppakeskus A Blanc. Lisäksi alueella toimii startup-ekosysteemi, jossa yritykset ja tutkimusyhteisöt kohtaavat, erityisesti A Grid -innovaatiokeskuksen ympärillä.

Liikenneyhteydet

Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2017, ja Otaniemen metroasema avattiin liikenteelle. Metro on nopeuttanut merkittävästi liikkumista Otaniemen ja Helsingin keskustan välillä. Länsimetron jatkeen valmistuttua vuonna 2022 yhteydet Espoon muihin osiin, kuten Matinkylään ja Kivenlahteen, ovat parantuneet entisestään.

Otaniemen liikennejärjestelyjä on kehitetty kävely- ja pyöräily-ystävällisemmiksi, ja alueelle on rakennettu uusia kevyen liikenteen väyliä. Raide-Jokerin pikaraitiotie, jolla liikennöi pikaraitiolinja 15, valmistui Keilaniemen ja Itäkeskuksen välille lokakuussa 2023. Se yhdistää Otaniemen Helsingin keskustaa ympäröiviin Espoon ja Helsingin alueísiin.

Tulevaisuus

Otaniemi on edelleen laajeneva ja kehittyvä kampusalue, jossa yhdistyvät tutkimus, opetus ja innovaatio. Aalto-yliopisto jatkaa alueen kehittämistä kohti modernia yliopistokampusta, joka houkuttelee opiskelijoita ja tutkijoita kansainvälisesti. Uusia asuinalueita ja palveluja kehitetään opiskelijoiden ja yritysten tarpeisiin, ja alueesta pyritään rakentamaan yhä tiiviimpi osa Espoon kasvavaa tiede- ja teknologiakeskittymää.

Lähteitä: