Koulu syntyi asukkaiden aloitteesta

Jupperin suomalainen koulu perustettiin vuonna 1939 alueen asukkaiden vaatimuksesta. Se oli Espoon kahdeksas suomenkielinen koulupiiri. Koulun tarvetta lisäsi Laaksolahden ja Jupperin alueiden palstoittaminen ja vakituisen asutuksen nopea kasvu 1930-luvun lopulla.

Lähimmät suomenkieliset koulut sijaitsivat Leppävaarassa ja Viherlaaksossa, joihin kulkeminen oli hankalien liikenneyhteyksien vuoksi vaikeaa.

Ensimmäiset tilapäiset koulutilat

Koulu aloitti toimintansa luutnantti Hjalmar Pihlaskarin huvilassa osoitteessa Tammipääntie 64. Kalliin vuokran vuoksi tilasta jouduttiin kuitenkin luopumaan kolmen vuoden kuluttua, minkä jälkeen oppilaita sijoitettiin lähialueen muihin kouluihin.

Myöhemmin opetusta järjestettiin Jupperin kartanon salissa ja ruokasalissa. Kartano oli kauppaneuvos Ville Salon kesäasunto, joten koulun toiminnalle ja tilojen käytölle asetettiin rajoituksia. Lukuvuonna 1949–1950 koulussa oli 37 oppilasta. Heistä 19 tuli Vanhankartanon suunnalta ja kulki osan koulumatkastaan veneellä Pitkäjärven yli.

Vuonna 1951 yhteistyö kartanon omistajan kanssa vaikeutui maksamattomien vuokrien vuoksi. Alueelta järjestyi tilat vain kahdelle alimmalle luokalle, kun taas vanhemmat oppilaat joutuivat käymään koulua Rastaalassa ja Viherlaaksossa.

Oman koulutalon pitkä odotus

Jupperin oman koulutalon rakentaminen viivästyi useita vuosia. Samalla käytiin julkista keskustelua suomenkielisten koulupalvelujen riittävyydestä Espoossa. Sopivan tontin löytäminen oli yksi rakentamista hidastaneista ongelmista.

Uusi Jupperin kansakoulu avattiin Veinin omakotialueella 1. syyskuuta 1962. Sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsä. Oman koulun perustamisesta pysyvän koulurakennuksen valmistumiseen oli kulunut 23 vuotta.

Uusi koulu kävi nopeasti ahtaaksi

Uudessa koulussa oli neljä luokkahuonetta kuudelle luokalle sekä yhdistetty juhla-, liikunta- ja veistosali. Vuonna 1963 koulussa aloitettiin kokeiluna englannin opetus, mikä oli tuolloin vielä poikkeuksellista kansakouluissa.

Syksyllä 1962 koulussa oli jo 102 oppilasta. Oppilasmäärä kasvoi niin nopeasti, että osa liikuntasalista jouduttiin ottamaan opetuskäyttöön. Entisten oppilaiden muistelmissa koulua kuvataan kodikkaaksi ja valoisaksi mutta alusta lähtien liian pieneksi. Luokissa saattoi olla noin 35–40 oppilasta, ja kouluruoka syötiin tilanahtauden vuoksi usein omissa luokkahuoneissa.

Koulumatkat kuljettiin tavallisesti jalan, polkupyörällä tai talvisin hiihtäen. Alueen tiet olivat suurelta osin hiekkateitä, ja kevättulvat saattoivat vaikeuttaa lasten koulumatkoja.

Koulua laajennetaan

Laajennuksen suunnittelu käynnistyi pian koulun valmistumisen jälkeen, mutta uusi osa valmistui vasta vuonna 1973. Laajennuksen jälkeen koulun pinta-ala oli noin 1 590 neliömetriä eli kaksinkertainen alkuperäiseen verrattuna. Koulu sai erilliset liikunta-, juhla- ja veistotilat sekä oman erityisopetuksen luokan. Koulua peruskorjattiin ja laajennettiin uudelleen vuonna 1992.

Kun Etelä-Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään syksyllä 1977, Jupperin kansakoulusta tuli peruskoulun alakoulu.

Jupperin koulu nykyisin

Jupperin koulu on nykyisin vuosiluokkien 1–6 alakoulu, jossa opiskelee noin 460 oppilasta. Vuosiluokat 1–2 toimivat Laaksolahtitalossa Ylänkötie 16:ssa ja vuosiluokat 3–6 Veininkatu 24:n koulurakennuksissa.

Koulussa toimii yleisopetuksen lisäksi valmistavan opetuksen ryhmä ja erityisopetuksen pienryhmiä. Opetuksessa painotetaan oppilaiden osallisuutta, hyvinvointia, tulevaisuustaitoja, kestävää kehitystä ja musiikkikasvatusta. Ensimmäisenä vieraana kielenä opetetaan englantia, ja valinnaisina kielinä voi opiskella ranskaa tai saksaa.

Koulun rehtorit

Jouni Holopainen tuli Jupperin kouluun luokanopettajaksi ja vararehtoriksi vuonna 1992. Hänet valittiin koulun rehtoriksi vuonna 1994, ja hän jatkoi tehtävässä eläkkeelle jäämiseensä joulukuussa 2020 saakka. Hänen yli 26-vuotisella rehtorikaudellaan koulun oppilasmäärä lähes kaksinkertaistui.

Holopainen edisti koulun pedagogista kehittämistä, yhteisöllisyyttä sekä pitkään valmisteltua uuden koulurakennuksen hanketta. Tasavallan presidentti myönsi hänelle opetusneuvoksen arvonimen joulukuussa 2020.

Kari Rönkkö toimi koulun johdossa siirtymävaiheessa lukuvuonna 2020–2021. Aiemmin hän oli toiminut Jupperin koulun vararehtorina.

Pi Yli-Penttilä seurasi Holopaista koulun vakinaisena rehtorina. Hän toimi tehtävässä lukuvuodesta 2021–2022 alkaen ja jatkaa rehtorina edelleen vuonna 2026. Hänen kaudelleen ovat ajoittuneet muun muassa koulun toiminta useassa erillisessä rakennuksessa sekä uuden koulu-, päiväkoti- ja kirjastokokonaisuuden suunnittelu.

Koulun johtokunta

Jupperin koululla on Espoon kaupungin asettama johtokunta. Se on koulun hallinnollinen toimielin, jossa ovat edustettuina oppilaiden huoltajat ja koulun henkilökunta. Rehtori toimii kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä.

Johtokunta hyväksyy koulun opetussuunnitelman ja vuosittaisen lukuvuosisuunnitelman sekä seuraa ja tukee koulun toimintaa. Se käsittelee myös koulun kehittämiseen, turvalliseen opiskeluympäristöön, kieliohjelmaan ja muihin koulua koskeviin lausuntoihin liittyviä asioita. Johtokunta voi tehdä rehtorille esityksiä lukuvuosisuunnitelman valmisteluun.

Johtokunnan  kokouksissa käsitellään säännöllisesti koulun kuulumiset, huoltajien näkemykset sekä vanhempainyhdistys Jukovan terveiset. Näin johtokunta toimii myös virallisena yhteytenä koulun, kotien ja vanhempainyhdistyksen välillä.

Vanhempainyhdistys Jukova

Jupperin koulun vanhempainyhdistys Jukova ry edistää kodin ja koulun yhteistyötä, tukee koteja ja koulua kasvatustehtävässä sekä toimii oppilaiden vanhempien yhteistyö- ja vaikuttamiskanavana. Yhdistys voi tuoda esiin vanhempien näkemyksiä koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä.

Jukovan toiminta perustuu tiiviiseen yhteyteen luokkatoimikuntien kanssa. Jokainen ensimmäisen ja kuudennen vuosiluokan välinen luokka valitsee edustajan Jukovan johtokuntaan, ja myös opettajakunta valitsee oman edustajansa. Luokkien edustajat välittävät tietoa yhdistyksen ja luokkien välillä.

Yhdistys järjestää oppilaille ja perheille yhteisiä tapahtumia sekä vahvistaa vanhempien keskinäistä verkostoitumista. Toimintaan ovat kuuluneet muun muassa Halloween-juhlat, joulumyyjäiset, opettajien joulukahvit sekä keväinen Simaa ja sirkushuveja -tapahtuma.

Jukova kerää jäsenmaksuilla ja tapahtumilla varoja, jotka käytetään oppilaiden hyväksi. Yhdistys myöntää luokille retkiavustuksia, hankkii välitunti- ja luokkavälineitä sekä tukee sellaisia koulun hankintoja ja toimintaa, joihin kaupungin tavanomainen rahoitus ei riitä. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä koulun johdon, opettajien, oppilaiden ja luokkatoimikuntien kanssa.

Uusi monitoimitalo

Jupperin koulun tontille rakennetaan uusi monitoimitalo, johon sijoitetaan koulu, päiväkoti ja kirjasto. Suunnitelmien mukaan rakennuksessa on tilat noin 486 koululaiselle ja 126 päiväkotilapselle. Nykyiset koulun ja kirjaston rakennukset puretaan uudisrakennuksen tieltä.

Laaksolahden nykyinen kirjasto suljetaan 18. kesäkuuta 2026 ja siirtyy väliaikaisiin tiloihin. Uuden kirjaston ja monitoimitalon on tarkoitus avautua alkuvuodesta 2029. Samalla kirjaston nimeksi vaihtuu Jupperin kirjasto. Näin vuonna 1939 tilapäisissä huvilatiloissa aloittaneen koulun historia jatkuu lähes 90 vuotta myöhemmin uudenlaisena koko alueen yhteisenä palvelukeskuksena.

Lähteet

– Espoon perinneseura: Jupperin kansakoulu 1940–1977
– Espoon kaupunki: Jupperin koulu
– Jukova ry