Pitkäjärven VPK perustettiin vuonna 1936, kun alueen asutus laajeni ja tarve paikalliselle palontorjunnalle kävi ilmeiseksi. Alkuvuosikymmeninä palokunta turvasi erityisesti Jupperin, Laaksolahden ja Lähderannan kehittyviä pientaloalueita, joilla puurakennusten paloturvallisuus oli jatkuva haaste.

Pitkäjärven VPK on vuosikymmenten aikana muuttunut pienestä kyläpalokunnasta monipuoliseksi sopimuspalokunnaksi, joka toimii nykyisin yhteistyössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Toiminta alkoi aikana, jolloin hälytyksiin lähdettiin usein omista kodeista, ja kalusto oli vaatimatonta.

Vuosien myötä koulutusvaatimukset, suojavarusteet ja kalusto ovat kehittyneet vastaamaan ammattipelastuksen tiukkoja kriteereitä. Hälytysosaston jäseniltä vaaditaan nykyään samanlaiset fyysiset ja henkiset valmiudet sekä kurssitukset (kuten savusukelluskoulutus) kuin vakinaisiltakin palomiehiltä.

2010-luvulla paloasemalla otettiin käyttöön muun muassa nykyaikaiset kulunvalvonta-, savunpoisto- ja ilmanvaihtojärjestelmät, joiden todettiin siirtäneen palokunnan lopullisesti ”digiaikaan”.

Paloaseman rakentaminen 1980-luvun lopulla toteutettiin suurelta osin omin voimin, mikä oli valtava ponnistus sen aikaiselta jäsenistöltä. Myös myöhemmät peruskorjaukset ja laajennukset tehtiin pitkälti talkootyönä.

Palokunnan naisosasto on vastannut vuosikymmenten ajan muun muassa juhlajärjestelyistä, hälytysmuonituksesta, varainhankinnasta ja koulutuksesta. He ovat järjestäneet alkusammutuskursseja alueen asukkaille ja olleet korvaamaton osa koko palokunnan toimintakulttuuria.

Nuoriso-osastoa on pidetty yhtenä alueen merkittävimmistä vapaaehtoisen nuorisotyön muodoista Pitkäjärven seudulla. Toiminnassa on opeteltu ensiapua ja hätätilanteissa toimimista, alkusammutusta ja kalustotekniikkaa, kansalaistaitoja, kuten solmuja, suunnistusta ja ryhmätyötaitoja sekä järjestäytynyttä toimintaa osallistumalla valtakunnallisille leireille ja kilpailuihin.

Monet nykyisen hälytysosaston jäsenet ja jopa pelastusalan ammattilaiset ovat aloittaneet uransa juuri Pitkäjärven nuoriso-osastossa. VPK on tarjonnut nuorille vastuuta, tiiviin yhteenkuuluvuuden tunteen ja mahdollisuuden oppia auttamistaitoja käytännössä.

Koivumäen tanssilava on saanut paikallisesti lähes legendaarisen aseman, ja se toimi pitkään palokunnan tärkeimpänä varainhankintakanavana. 1950- ja 1960-luvuilla ”Brankkarin lava” oli yksi Pitkäjärven seudun tärkeimmistä huvipaikoista. Sinne saavuttiin tanssimaan ja viettämään iltaa kauempaakin Espoosta ja Helsingistä asti.

Pitkäjärven VPK:n historia on paljon enemmän kuin kertomus tulipalojen sammuttamisesta. Se on tarina vapaaehtoisuudesta, naapuriavusta, nuorten kasvattamisesta ja paikallisesta yhteishengestä – instituutiosta, joka on ollut olennainen osa alueen arkea ja turvallisuutta jo lähes yhdeksän vuosikymmenen ajan.