Yhdyskuntarakenne kehittyy

Maailmansotien jälkeen Espoon yhdyskuntarakenne alkoi enteillä muutosta. Ensimmäisenä oli Karjalasta ja Porkkalasta tulevien siirtolaisten asuttaminen 1940-luvulla, jolloin asukasluku nousi lyhyessä ajassa 12 600:sta 19 300 asukkaaseen.

Maailmansotien jälkeen Espoon asutuksen painopiste oli vielä Keski-Espoossa rautatien ja Turuntien varressa ja Etelä-Espoossa ennen sotaa valmistuneen Jorvaksentien varressa.

Vihdintien valmistuminen Espoon kohdalla vuosina 1953 – 54 ja uuden moottoritieluokkaisen Turuntien rakentaminen käynnistyminen 1957 mahdollistivat pysyvän ja loma-asuminen levittäytymisen uusille alueille.

Porkkala palautettiin 1959. Liikenneyhteydet avautuivat lännen suuntaan. Lounais-Espoosta tuli uusi suosittu asutuskohde.

Taajarakentaminen Espoossa oli hajauttanut asutuksen laajalle alueelle sukasmäärän lisääntymisen ollessa huomattava. Vuoden 1950 alussa asukkaita oli 20 000 ja vuosikymmenen lopussa runsaat 50 000.

Aluerakentaminen alkaa

Suunnanmuutosta aluerakentamisessa enteili Otaniemen osto valtiolle 1949 ja asuntosäätiön perustaminen 1951, joka aloitti Tapiolan rakentamisen.

Asutustoiminta ja kaupallinen palstoitustoiminta olivat aluksi kunnanhallituksen edeltäjän kunnallislautakunnan hoidossa. Tehtävien siirryttyä kunnanhallitukselle Espooseen perustettiin rakennuslautakunta 1949. Valtuuston alaisuuteen perustettu rakennussuunnitelmalautakunta aloitti toimintansa vuoden 1950 alussa. Alkoi muodostua yhdyskuntarakenteellisia kokonaisuuksia, joista ensimmäisiä olivat Tapiola, Leppävaara ja Laajalahti.

Espoossa oli 1960-luvun alussa 16 asuintaajamaa. Suurin osa niistä oli maaseutumaisia pientalo- ja loma-asuntoasuntovaltaisia. Asukasmäärä väestölaskennan mukaan oli 42 560. Väkiluvun kasvaessa tapahtui muutos kielijakaumassa. Vuonna 1950 väestölaskennan mukaan suomenkielisiä oli 56,4 % ja ruotsinkielisiä 43,1 %. Toukokuun alussa 1951 astui voimaan seurakuntajako.

Suunnitelmallinen kaupunkirakentaminen eteni Tapiolassa ja Otaniemessä. Seuraavat yhtenäisesti rakennetut asuinalueet olivat Lähderanta, Niittykumpu ja Haukilahti. Yksittäisiä taloja, rivitaloja ja pieniä kerrostaloja nousi edelleen itäpuolen kaavoitetuille alueille.

Pääliikenneväylät Turun moottoritie (nyk. Turun väylä) oli 1962 edennyt Gumbölen kohdalle. Jorvaksentien parantaminen moottoritieluokkaiseksi (nyk. Länsiväylä) eteni 1963 Haukilahteen. Poikittaistieliikenneväylien parantaminen eteni pitkin 1960-lukua.

Maalaiskunnasta kaupungiksi

Espoosta tuli kauppala vuoden 1963 alussa. Kauppalanvaltuuston päätöksellä aloitettiin asemakaavoitus.  

Kaupungiksi Espoo julistettiin vuonna 1972. Asukasmäärä oli yli sadan tuhannen. Lamasuhdanteen vuoksi muuttoliike hiljeni jonkin verran, kunnes vuosikymmenen lopulla kääntyi jälleen nousuun. Tapiolan jälkeen asuntorakentamisen painopiste siirtyi Kaakkois-Espooseen Matinkylän ja Olarin ympäristöön rakennettaville asuinalueille. Keski-Espoossa Karakallio oli valmistumassa. Espoon keskustan ja Leppävaaran kaavoitusta jouduttiin vielä odottamaan. Kaupunki osti Keski-Espoon viimeiset maanviljelysalueet. Rakentamis-alueiden välistä tasapainottelukeskustelua käytiin vielä vuosikausia. Aluerakentamisen keskeisiä kysymyksiä oli mm. kerrostalo- ja pientalorakentamisen suhteet.

Vuosikymmenen lopulla esille nousi vanhojen asuinalueiden maapoliittisten ongelmien pohdinta. Kotiseutulautakunta heräsi puolustamaan pientaloalueiden väljiä ja vehreitä tontteja. Tästä alkuaikojen haja-asutuksen syntyhistoriasta johtuen Espoossa on vieläkin asuinalueita joista puuttuu mm. kunnallistekniikka kokonaan. Näille alueille ei ole rakennettu yhteiskunnallisia palvelutoimipisteitä kuten terveysasemia ja kouluja.       

Muutoksia elinkeinoelämän alueella

Jo maailmansotien välisillä vuosikymmenillä yleistyneet maanmuokkauskoneet ja viljankorjaus- ja puintimenetelmät kevenivät tuntuvasti. Kehityksen eteneminen sotien jälkeen oli nopeaa. Traktorien ja autojen yleistyminen 1960-luvulla vähensivät työvoiman tarpeen maataloudessa minimiin. Sotien jälkeen puutarhaviljely laajeni huomattavasti. Ennen sotia Espoossa oli 8 kauppapuutarhaa ja sotien jälkeen jo 80. Alalla tapahtui seuraavalla vuosikymmenellä huomattava väheneminen.

Maatalouden osuuden elinkeinoelämässä vähetessä Espoossa alkoi kehittyä pienimuotoista teollisuutta Suuremmat työmarkkinat sotien jälkeen olivat rakennusalalla. Liiketoiminta laajeni väkimäärän kasvaessa ja samalla syntyi työpaikkoja. Sosiaali- ja terveydenhoito ja oppilaitosten lisääntyminen olivat sidoksissa väestönkasvuun ja sitä kautta työpaikkojen tarjontaan. Määrällisesti eniten työpaikkatarjontaa oli Helsingissä. Siellä ei kuitenkaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ollut riittävästi asuntoja, mikä osaltaan vaikutti väestön lisääntymiseen Espoossa.

Muutoksia kunnanhallinnossa

Vuoden 1949 alussa astui voimaan uusi kunnallislaki. Se oli yhteinen kaikille kuntamuodoille kaupungeille, kauppaloille ja kunnille. Tämä merkitsi lainsäädännön uudistamista. Kuntien hallintoelimet olit tämän mukaan kunnallisvaltuusto ja kunnallishallinto, joista käytännössä tuli kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Kunnanhallituksen tuli valvoa valtuuston päätösten laillisuus. Kunnanjohtajan viran perustaminen ei heti ollut pakollinen. Valtuutettujen toimikausi piteni vuonna 1955 kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.

Kunnalliselämän politisoituminen alkoi jo itsenäisyyden alussa, jolloin kunnallisvaaleissa tuli käytäntöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Varsinaisesti se voimistui toisen maailmansodan jälkeen.

Kunnanjohtajan viran täyttö tuli ajankohtaiseksi 1960-luvun alussa., siihen saakka asioita hoiti kunnanhallituksen puheenjohtaja. Ensimmäinen virkaan valittu varatuomari Teppo Tiihonen aloitti 1.9.1963 Espoon kauppalanjohtajana. Tehtävämäärän moninkertaistuessa kauppalan viranhaltijoiden määrä oli vuonna 1965 jo 201, kun vuonna 1945 se oli ollut 55 henkilöä.

Ongelmaksi muodostui työtilojen puute. Espoon keskustassa olevat, vanhan maatalouspitäjän hallinnolliset tilat eivät riittäneet alkuunkaan. Hallintotoimi hajautettiin eri puolille kuntaa, ja niin Espoo jäi nopeassa kasvuvauhdissaan vaille hallinnollista keskusta.