Julkistustilaisuudessa Åminnen kartano -kirjan visuaalinen suunnittelija ja taittaja Leena Yrjölä ja kirjan kirjoittaja Esa Lahtinen esittelivät uutuuskirjaa. Åminnen kartanon omistajan, Merirosvot Juhlapalvelu Oy;n toimitusjohtaja Tony Laakso kertoi kartanosta ja yrityksensä toiminnasta.

Åminnen kartanon arvokkaat salit tarjosivat osuvan ympäristön Esa Lahtisen kirjoittaman Åminnen kartano -kirjan julkistustilaisuudelle sunnuntaina 13. syyskuuta 2026. Runsaasti kuvitettu teos kertoo kartanon vaiheiden ohella Kauklahden muuttumisesta maalaiskylästä teolliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi.

Tilaisuuden aluksi Merirosvot Juhlapalvelun toimitusjohtaja Tony Laakso kertoi kartanon kunnostamisesta ja nykyisestä käytöstä. Historiallisesta rakennuksesta on tullut suosittu juhla- ja tapahtumapaikka, jossa järjestetään muun muassa häitä, perhejuhlia ja yleisötapahtumia. Sisustuksessa on yhdistetty vanhaa kartanotunnelmaa ja uusia ratkaisuja. Kartano kunnostettiin nykyiseen käyttöönsä vuonna 2023.

Lapsuuden leikkipaikoista kirjan aiheeksi

Kirjan tekijällä Esa Lahtisella on Åminnen kartanoon poikkeuksellisen läheinen suhde. Hän muutti Kauklahteen jo puolivuotiaana ja on asunut kartanon lähistöllä suurimman osan elämästään. Kartanoa ympäröivät metsät olivat hänen lapsuutensa leikkipaikkoja.

Historioitsijan koulutuksen saanut ja arkistonjohtajana työskennellyt Lahtinen kiinnostui kartanon vaiheista erityisesti havaittuaan, että sen alkuperäinen ulkoasu poikkesi huomattavasti nykyisestä. Tärkeän sysäyksen tutkimukselle antoi Ritva Veijola-Reippaan Espoon kaupunginmuseolle luovuttama vanha kuva-aineisto.

Espoon kaupungin teettämä perusteellinen rakennushistoriaselvitys kokosi myöhemmin yhteen uutta tietoa kartanon rakennusvaiheista. Lahtinen huomasi, että aineistoa oli kertynyt kokonaisen kirjan verran. Noin vuoden kestäneen kirjoitustyön tuloksena syntyi teos, joka tuo kartanon historian kaikkien paikallishistoriasta kiinnostuneiden ulottuville.

Neljä aikakautta kertovat Kauklahden muutoksesta

Kirja jakautuu neljään päävaiheeseen: tiilitehtaiden aikaan, lasitehtaiden aikaan, Laineiden suvun aikaan ja Merirosvot Juhlapalvelun aikaan.

Åminnen kartanon historia liittyy kiinteästi Kauklahden teollistumiseen. Alueen runsaat savivarat loivat perustan tiiliteollisuudelle 1800-luvun lopulla. Rakennusmestari ja tehtailija Karl Wilkman rakennutti Åminnen ensimmäisen kartanorakennuksen ja perusti alueelle tiilitehtaan. Myöhemmin kartano liittyi Kauklahden lasitehtaan vaiheisiin ja Riihimäen Lasin toimintaan.

Laineiden suku asui kartanossa vuosikymmenten ajan. Rakennuksen tulevaisuus oli ajoittain epävarma, ja 1970-luvun alussa sitä uhkasi jopa purkaminen. Espoon kaupunki osti kartanon ja toteutti ensimmäiseksi kattoremontin, jolla rakennuksen säilyminen turvattiin. Monet suunnitelmat kartanon uudesta käytöstä jäivät kuitenkin vuosien mittaan toteutumatta.

Pitkä säilyttämisen ja uuden käyttötarkoituksen etsimisen vaihe päättyi, kun kartano siirtyi Merirosvot Juhlapalvelulle. Kunnostettu rakennus on jälleen aktiivisessa käytössä ja avoinna myös erilaisille yleisötapahtumille.

Paikallishistoria syntyy yhteistyöllä

Lahtinen kiitti julkistustilaisuudessa kirjan syntyyn vaikuttaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Tietoja ja aineistoa antoivat muun muassa Ritva Veijola-Reipas ja kartanossa pitkään asuneeseen sukuun kuuluva Jussi Laine. Kirjan visuaalisen ilmeen suunnitteli ja toteutti Leena Yrjölä.

Åminnen kartano osoittaa, kuinka yhden rakennuksen historia voi avata näkymän kokonaisen kaupunginosan kehitykseen. Samalla kirja muistuttaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen edellyttää tutkimustietoa, aktiivisia puolustajia ja käyttöä, joka antaa vanhalle rakennukselle uuden tulevaisuuden.

Esa Lahtisen Åminnen kartano -kirja maksaa 15 euroa. Kirjaa myydään Espoon perinneseuran tapahtumissa ja Perinnekaupassa. Kirja on myynnissä myös Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa, Auroran kappelissa sekä Kauklahden Kukassa, K-Supermarket Lasihytissä ja Mankin Nesteen huoltoasemalla.

Esa Lahtinen esitteli ja myi kirjaa Kauklahti-päivänä Vanttilan koululla lauantaina 19.9.2026. Kirja oli myynnissä myös SyysMatin Markkinoilla 19.-20.9.2026.