Koulun perustaminen ja hallinto

Vuoden 1898 piirijakoasetuksen edellyttämistä kouluista Espoossa puuttuivat koulut vain Mankkaan ja Träskbyn koulupiireistä. Mankkaan paikalliset tilalliset anoivat kunnalta kansakoulua jo ennen piirijakoa 1890-luvun lopulla. Kouluasia otettiin kuntakokouksen käsittelyyn toukokuussa 1899, jolloin kuntakokous asetti myös komitean valmistelemaan asiaa. Komitea toimi ripeästi esittäen koulun sijaintipaikaksi Mankkaan tilaa. Asukkaat toivoivat koulun sijoittamista Dåvitsbyhyn. Koulu aloittikin lautamies K. Mangströmin vuokraamalla Nygrannasin tilalla Dåvitsbyssä jo syksyllä 1899. Oma koulutalo rakennettiin kuitenkin Mankkaan tilan omistaja agronomi N. Kavaleffin lahjoittamalle tontille. Uuteen kouluun siirryttiin jo vuoden kuluttua eli syksyllä 1900. 

Koulun johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran 27. syyskuussa 1899 puheenjohtajanaan agronomi Kavaleff. Asialistalla olivat koulun rakentamiseen liittyvät asiat, valtionapukysymys, oppilasmaksut, irtaimistohankintaan liittyvät asiat sekä pientenlastenkoulu. Johtokunnan kokoontumistarve koulutoimen käynnistyttyä vaihteli. Pääasioina olivat rakentamiseen, hankintoihin, opettajien ja muun henkilökunnan palkkaukseen ja talousarvion laatimiseen liittyvät asiat sekä huolehtiminen koulun arkiston ylläpidosta. 

Koulun rakentaminen annettiin rakennusmestari K. Forströmille. Kuntakokous päätti ostaa asuinrakennuksen Siisin talon Bembölestä. Muita rakennuksia tarvittiin ruoka-aitta, puuvaja, käymälä, kellari. Koulun ympärille rakennettiin lauta-aita, todennäköisesti suojaksi naapurin lampailta, jotka kesäisin hallitsivat koululle kuuluvaa pientä viljelysmaata. Koulun vierustalle istutettiin omenapuita. 

Koulun lähellä olevassa huvilassa sijaitsivat koulun veistosali ja toisen opettajan asunto. Veistosalissa oli 13 höyläyspaikkaa, sorvi ja työkalukokoelma. Tilojen ahtauden vuoksi veistosali oli vaihdettu 1911. Myöhemmin veistotilojen mainitaan olleen hyvät. Myös tyttöjen käsityöopetusta varten koulussa oli ompelukone alusta saakka. Rakennuksista puuttuivat vielä vuonna 1916 sauna ja pesutupa. Myöskään kaivoa ja oppilaspuutarhaa ei vielä siinä vaiheessa ollut. 

Johtokunnan puheenjohtaja vaihtui syksyllä 1907, jolloin aloitti kauppias W. Bensov. Vuonna 1915 puheenjohtajaksi valittiin A. Morelius. 

Lastenkoulu toimi koulun tiloissa. Aluksi koulua pidettiin syksyllä neljästä kuuteen viikkoa. Vuosina 1904 – 09 lastenkoulun korvasi koulun 1. osasto. Tämän jälkeen palattiin syksyisin pidettävään kaksi viikkoa kestävään lastenkouluun. Kansakoulun lukuvuosi kesti 30:sta 36:een viikkoa, keskimäärin 32 viikkoa lukuvuodessa. Työpäivien määrä oli keskimäärin 178 päivää vuodessa ja viikkotuntien määrä oli lähes poikkeuksetta 30 tuntia. 

Mankkaan koulun toiminnan alkaessa valtionavun osuus oli 600 mk vuodessa. Vuonna 1910 valtionosuus oli 1738 mk ja kunnan osuus menoista oli 1479 mk ja varakkaimmilta oppilailta peritty osuus oli 130 mk. 

Tarkastajat seuratessaan opettajien työtä kouluopetuksessa tapasivat ajoittain myös johtokunnan puheenjohtajia. Heti keväällä 1901huomautus koski oppikirjoja. Syksyllä 1906 tarkastaja kehotti hankkimaan höyläpenkkejä riittävästi. Koulun remontointi oli tavallisin ja useimmin toistuva huomautusten aihe. Oppimateriaalin lisähankinnat olivat esillä 1913. Keväällä 1916 tuli huomautukset rikkoutuneesta luokkataulusta ja karttatelineestä sekä kellarin ja käymälöiden kunnossapidosta. Arkiston puoli oli yleensä kunnossa. Aluksi tosin puuttuivat arvostelu- ja kopiointikirja. Myös päästötodistusten kopioita ei ollut todistettu oikeiksi. 

Opettajat

Mankansin koulun aloittaessa Lagstadin koulun oppilasmäärä supistui ja Lagstadin koulu muuttui yhden opettajan kouluksi. Lagstadin toinen opettaja, Jenny Weurlander, siirtyi Mankansin koulun ensimmäiseksi opettajaksi. Lukuvuonna 1908 - 09 Mankansin koulun oppilasmäärä lisääntyi huomattavasti, jolloin kouluun palkattiin väliaikaisesti toiseksi opettajaksi Hellin Wahlman.

Jenny Weurlander muutti Smedsbyn uuteen kouluun sen aloittaessa vuonna 1910. Mankansin koulun opettajaksi valittiin hänen jälkeensä Tammisaaren seminaarista vuonna 1898 valmistunut Jenny Fagerström. Toisen opettajan virka Mankansin koulussa lakkautettiin 1910 todennäköisesti Smedsbyn uuden koulun aloittaessa. 

Jenny Fagerström meni naimisiin 1913. Hän toimi opettajana vielä Jenny Nyström-nimisenäkin. Vuosina 1915 - 17 koulussa toimi useita opettajia. Kesällä 1917 opettajaksi valittiin Hilma Sandell, joka oli valmistunut Tammisaaren seminaarista vuonna 1905. Tarkastajien antamien arvioiden perusteella opetus koulussa oli kohtalaisen hyvää ja siisteys moitteetonta. Opetusvälineet olivat alussa ajanmukaiset. Myöhemmin puutteita esiintyi opetusvälineiden vanhanaikaisuudessa ja niukkuudessa. Opetuksen eloisuuteen ja innostavuuteen tarkastajat kiinnittivät erikoista huomiota antaessaan palautetta.

Oppilaat

Koulun oppilasmäärä vaihteli viidenkymmenen kahden puolen, ollen korkeimmillaan seitsemänkymmentä. Päästötodistuksen saajien määrä alkuvuosina vaihteli kahdesta neljääntoista. Opettajissa oli hyviä veistotaidon opettajia, sillä koulu ylti kahtena vuonna Furuhjelmin palkinnoille. 

Varattomille oppilaille lainattiin koulukirjat ja jaettiin ilmaiseksi muita koulutarvikkeita. Kouluruokailusta ei ole tietoja. 

Oppilaiden koulukuri oli ajan tavan mukaan ankara. Mankansin koulussa kurinpidollisista toimenpiteistä on useita mainintoja. Vuonna 1904 yksi pahatapainen poika toimitettiin kasvatuslaitokseen. Seuraavana vuonna yksi tyttö erotettiin koulusta varkauden vuoksi. Syksyllä 1909 yksi poika ja keväällä 1913 kaksi tyttöä, toinen varkauden ja toinen pahojen tapojen vuoksi erotettiin koulusta. Syksyllä 1919 eräs pahatapainen poika erotettiin koulusta lukukauden ajaksi. Vielä vuodelta 1920 mainitaan kaksi poikaa, joista toinen erotettiin koulusta loppukevääksi ja toinen lopullisesti. Syynä olivat tottelemattomuus, halveksunta ja ylenkatse.