Koulun perustaminen ja hallinto

Koulupiirijaon viidenteen eli Espoonkartanon alueen koulupiiriin kuuluvan Träskbyn koulun perustamishanke oli esillä Mankkaan kouluhankkeen kanssa samassa kuntakokouksen käsittelyssä toukokuussa 1899. Kuntakokous asetti myös Träskbyn koulun perustamista varten komitean tutkimaan mahdollisuuksia sopivan vuokratilan löytämiseksi koulua varten ja samalla saada yksityisiltä vapaaehtoista avustusta koulun perustamiseen.

Träskbyn kouluhanke eteni Mankkaan hanketta hitaammin. Syyskuussa 1899 komitea ehdotti koulun sijaintipaikaksi Träskbyn kylästä yleisen maantien varrella olevaa Ny Hommasin tilan lehmihakaa. Kuntakokous hyväksyi ehdotuksen. Ny Hommsin tilan omisti Espoonkartanon silloinen isäntä maisteri Arthur Myrberg ja hän lahjoitti mainitun tontin kunnalle. 

Träskbyn koulu pääsi alkamaan lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1900. Koulun perustamiseen liittyviä yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla, sillä koulurakennus paloi toukokuun viidentenä 1918. Samalla paloi osa koulun omaisuutta ja todennäköisesti myös koulun arkisto. Koulun johtokunnan pöytäkirjat alkavat vuonna 1915 uudella kirjalla.

Ensimmäisen kouluvuoden keväällä tarkastajan käydessä koululla johtokunnan puheenjohtajana oli maanviljelijä, myöhemmin herastuomarina mainittu, K. Sundell. Tarkastajalla oli sanottavaa oppikirjojen hankinnasta. Koulun tulipalon aikaisena johtokunnan puheenjohtajana oli maisteri M. Weurlander. Hän erosi johtokunnan antaessa hänelle huomautuksen toimettomuudesta ja hitaudesta uuden koulurakennuksen hankinnassa tulipalon jälkeen. Keväällä 1918 koulua satutti tapaus, kun punaiset murhasivat koulun johtokunnan jäsenen, G Löfmanin. Johtokunnan puheenjohtaja jatkoi vuoden 1918 loppuun K. Sundell, minkä jälkeen puheenjohtajana toimi todellinen valtioneuvos A. Ramsay. 

Koulurakennusta ja kalusteita koskevat tiedot ennen tulipaloa ovat peräisin tarkastajien antamista lausunnoista. Keväällä 1907 koulu oli lämmin ja pulpetit hyvät. Pulpeteista osa oli varustettu irtotuolein. Keväällä 1909 koulun varustukset olivat tarkastajan mielestä hyvät, tosin koulun yhteydestä puutuivat navetta ja rehuvaja. Myöskään koulupuutarhaa ei vielä ollut, mutta opettajalla oli hyvin hoidettu puutarha. 

Syksyllä 1915 tarkastajalla oli johtokuntaa varten hankintalista, joka sisälsi mm., että urut oli kunnostettava, oli hankittava uusia pulpetteja ja täydennettävä veistopiirustuksia, ostettava arkistokaappi, lämpömittari, karttajalka ja viimeisin kansakoulun käsikirja. Johtokunta toteutti hankkeet ainakin osittain. Tarkastajan mielestä keväällä 1917, ennen tulipaloa, koulu näytti ulkoa päin hoidetulta, mutta sisätilat olivat huonossa kunnossa ja vaikuttivat vanhalta ja likaiselta. Veistosalin ja työkaluston suhteen tarkastajalla ei ollut moitittavaa. 

Uuden koulun rakentaminen kesti lukuvuoden ja kolme kuukautta. Väliaikaiset koulutilat saatiin vuokrattua Finnsin kansanopistosta. Veistonopetuksesta jouduttiin anomaan vapautusta, sillä väliaikaisia opetustiloja ei saatu vuokrattua mistään. Keväällä 1920 johtokunta anoi kunnalta avustusta koulutontin suunnitelmalliseen kunnostamiseen. Koulutyö käynnistyi uusissa tiloissa.

Lastenkoulu Träskbyn koulussa oli järjestetty siten, että kansakoulun 1. osasto aloitti syksyllä lukukauden lastenkouluna. Ensimmäisinä vuosina 1900 – 1905 lastenkoulua pidettiin viisi tai kuusi viikkoa. Sen jälkeen vuoteen 1909 saakka 1. osasto opiskeli yksinään syksyllä viisi viikkoa. Jälleen 1910 toiminnassa oli mukana lastenkoulu. Vuodesta 1915 lukien lastenkoulun pituus oli pari viikkoa. Träskbyn ”Småskola perustettiin vuonna 1917.

Kansakoulun työviikkojen määrä lukuvuodessa oli vuoteen 1915 saakka 30 – 31, mutta kasvoi sen jälkeen jonkin verran. Työpäiviä lukuvuodessa oli keskimäärin 175. Viikkotunteja oli 30. 

Opettajat

Träskbyn ensimmäisenä opettajana vuoteen 1916 saakka toimi espoolainen Uudenkaarlepyyn seminaarista keväällä 1899 valmistunut E. Lundell. Hänen vaimonsa hoiti tyttöjen käsitöiden opetuksen. Lundell aloitti Espoon kansakouluissa ensimmäisenä jatkokoulun pidon syksyllä 1904. 

Tarkastajien arviointi Lundellin opetuksessa vaihteli eri aineiden kohdalla tyydyttävästä hyvään. Tyylillisesti eri tarkastajien mielestä opetus oli käytännöllistä ja havainnollista, mutta hitaasti etenevää, eikä kielellisessä, eikä muodollisessa suhteessa täydellistä. Suhtautuminen oppilaisiin mainitaan olleen myönteinen.. Jatkokouluopetus oli tarkastajien arvioinnin perusteella käytännönläheistä ja asiapitoista.

Lundell oli maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen asiantuntija ja ammattilainen. Pääelämäntehtävänsä hän suoritti Kirkkonummen Överbyn maatalouspainotteisessa koulussa jonne hän siirtyi Träskbystä syksyllä 1917. 

E. Lundellin jälkeen opettajana aloitti syksyllä 1917 L. Sundell. Hänen opetustyyliään tarkastaja piti lähinnä luennointina. Sundell piti työstään, vaikka tarkastajan mielestä opetuksen tulokset eivät sitä aluksi osoittaneet. Kehityksen suunta oli oikea, sillä jo keväällä 1919 tarkastaja sanoi opetuksen olevan elävää, vaikkakin vielä höllää. Keväällä 1920 tarkastaja sanoi Sundellin opetuksen olevan tasaista ja havainnollista.

Koulun oppilasmäärän lisääntyessä 1920-luvun vaihteessa kouluun palkattiin toinen opettaja. Vuonna 1921 toisena opettajana aloitti Tammisaaren seminaarista keväällä 1907 valmistunut Helle Hellberg. 

Oppilaat 

Koulun aloittaessa oppilaita oli yli 30. Vuonna 1920 oppilaita oli 66. Päästötodistuksen sai vuosittain keskimäärin seitsemän nuorta.

Träskbyn koulussa oli runsaasti avustettavia oppilaita. Talvella 1918 suunniteltiin koulun yhteyteen koulukeittolaa, mutta hanke raukesi silloin. Näin kävi myös seuraavana syksynä, sillä ruokailun järjestämistä varten ei löytynyt sopivaa huonetilaa. Brita Maria Renlundin rahastosta saadun avustuksen turvin voitiin kuitenkin järjestää kymmenelle oppilaalle päivittäinen ruoka-annos ja puoli litraa maitoa.

Keväällä 1919 Ramsay lahjoitti 2000 mk Espoonkartanon ruotsinkielisten koululaisten vaatetukseen. Jo seuraavana syksynä rahastosta jaettiin jalkineavustus parille kymmenelle oppilaalle ja seuraavana syksynä vielä kahdellekymmenelleyhdelle. Varattomat oppilaat saivat myös ilmaiseksi koulukirjat ja muita koulutarvikkeita.

Träsbyn koulun oppilaat olivat kilttejä. Kouluvuosien ajalta ei ole mitään merkintöjä esimerkiksi koulusta erottamisesta tai muista kurinpitorangaistuksista.