Koulun perustaminen ja hallinto

Träskändan kartanon omistaja everstinna Aurora Karamzin aloitti alustalaistensa lapsille kyläkoulun vuonna1851. Tämä koulu toimi vain vuoden verran, sillä opettajaksi palkattu vt. pitäjänapulainen J. J. Fogelberg muutti pois paikkakunnalta. Vuonna 1856 Aurora Karamzin lahjoitti tuhat ruplaa seurakunnalle köyhien lasten koulua varten. Varoilla palkattiin Espooseen lasten opettajaksi Adolf Fredrik Boberg. Vuoden 1865 kunnallislain mukaan opetustoiminta siirtyi kirkolta kunnalle. Tämän aloitteen voidaan katsoa jatkuneen kunnallisessa kansakoulussa. Aurora Karamzin aloitti jälleen vuonna 1860 uuden lähiympäristön lapsille tarkoitetun yksityisen koulutoiminnan kartanossaan ja palkkasi opettajaksi August Westerlundin, joka hoiti tehtävää useita vuosia. Opetuksen taso koulussa vastasi lähinnä lastenkoulua. Tämä koulu alkoi yhdessä kartanon piharakennuksessa, mutta siirtyi 1880-luvulla lasten koulutiloiksi kunnostettuun meijerirakennukseen. Kun kartanon päärakennus paloi syksyllä 1888, Aurora Karamzin rakennutti saamillaan vakuutusrahoilla kokonaan uuden koulutalon, joka valmistui 1892. Koulun paikka oli luonnonkaunis männikkökangas.

Uusi koulurakennus oli tilava ja lämmin. Opettajia varten oli kaksi kahden huoneen ja keittiön asuinhuoneistoa. Koulun tontilla oli varattu alue koulun puutarhalle. Pihassa oli hyvin rakennettu kellari ja kaivo. Puuttui vain sauna.

Träskändan tarkkaa kansakouluohjelman mukaista alkamisvuotta ei tiedetä. Vuosilta 1877 – 79 sekä vuodesta 1885 alkaen on säilynyt päiväkirja. Vuonna 1885 koulussa on ollut ensimmäinen ja kolmas osasto ensimmäisen ja toisen osaston sijasta ja lukuvuonna 1886 – 87 osastot olivat toinen ja neljäs. Jo ensimmäisen vuoden opetussuunnitelma viittaa täydellisen kansakoulun opetussuunnitelmaan. Valtionavun piiriin koulu tuli vuonna 1888. Träskändan kansakoulu oli kolmas 1880-luvulla viralliseksi luokiteltu yksityinen kansakoulu Espoossa.  

Johtokunnan kokoonpanosta ei myöskään ole tarkempia tietoja, sillä kokouksista ei ole tallentunut pöytäkirjoja. Aurora Karamzin toimi puheenjohtajana vuodesta 1888 vuonna 1902 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Koulu siirtyi syksystä 1902 Espoon kunnalle. Seuraavan puheenjohtajan valitsi kuntakokous ja puheenjohtajaksi nimitettiin kappalainen C. Henriksson, joka oli myös Lagstadin koulun johtokunnan jäsen. Henrikssonin siirtyessä vuonna 1910 Sundin kirkkoherraksi Ahvenanmaalle, puheenjohtajaksi valittiin agronomi G. Heimbürger. Tässä vaiheessa koulu muutettiin yhden opettajan kouluksi.

Johtokunnan kokouksissa käsiteltiin pääasiassa koulun remonttiasioita ja välinehankintoja. Vuosittainen talousarvio ja köyhien lasten avustaminen kuuluivat johtokunnalle. Aurora Karamzinin kuoleman jälkeen avustustoiminnasta ei ole juuri mainintoja.

Kouluvuosi

Kouluvuoden pituus oli alussa 34 viikkoa ja lastenkouluaika syksyllä kaksi viikkoa. Vuosisadan vaihteessa lastenkouluaika piteni kuusiviikkoiseksi, jolloin kansakoulun lukuvuosi lyheni 30 viikkoon. Työpäiviä lukuvuodessa kertyi keskimäärin 182. Viikkotunnit vaihtelivat 30:n ja 32:n välillä.                                                                                       

Opettajat

Träskändan koulun kaikki opettajat olivat valmistuneet Tammisaaren seminaarissa. Ensimmäinen, Jenny Öller, oli Träsändassa lukuvuodet 1877 – 1879 ja 1893 – 1902. Hänen seuraajiaan ovat mm. Matilda Bergendahl 1888 – 1892, Elin Lindroth 1884 – 1890, Ida (Mia) Långström 1893 – 1903, Vera Sohlberg aloitti viransijaisena 1913 ja valittiin vakinaiseen virkaan 1916. Ida Långström solmi avioliiton pastori Henrikssonin kanssa 1903 ja sanoutui  sen vuoksi irti toimestaan.

Oppilaat

Träskändan kansakoulun oppilasmäärä oli aina suuri. Jo lukuvuonna 1888 – 89 oppilaita oli 38 ja sen jälkeen yli 40. Lukuvuonna 1893 – 94, jolloin kouluun palkattiin toinen opettaja, koulussa oli 55 oppilasta. Vuosisadan vaihtuessa oppilasmäärä nousi yli 60:n. Yhden kerran 1910-luvulla lukuvuoden oppilasmäärä ylitti 90 rajan.Lastenkoulussa kävi ensimmäisinä vuosina alle kymmenestä yli kahteenkymmeneen lasta. Lukuvuonna 1899 – 1900 määrä kohosi yli 40:n.  

Ensimmäiset kaksi oppilasta saivat päästötodistuksen keväällä 1890. Vuosittain 1890-luvulla päästökirjan sai keskimäärin kuusi oppilasta vuodessa. 1900-luvulla päästökirjan sai jo keskimäärin kahdeksan oppilasta vuodessa. Paras kevät oli 1915, jolloin päästökirjan sai 19 oppilasta. Furuhjelmin 20 markan rahapalkintoja oli myös jaossa vuosittain.

Oppilaiden häiriökäyttäytymisestä: valehtelusta, tottelemattomuudesta, näpistelystä ja uhkailusta on useita mainintoja. Häiriköinti lisääntyi 1900-luvulla. Koulusta erottamisia oli useita. Syyskaudella 1904 kahdelle pojalle vanhemmat antoivat ruumiillisen rangaistuksen.

Tarkastajien arviointi koulun toiminnasta

Tarkastaja kävi Träskändassa heti syksyllä 1888, kun koulu alkoi saada valtionapua. Hänen ainoa huomautuksensa johtokunnalle 1800-luvun puolella oli oppimateriaalin puutteiden poistaminen koulunpidon edistämiseksi. Aurora Karamzin ei halunnut kuunnella kritiikkiä pikkuasioista toistamiseen, vaan hän huolehti koulustaan ja koululaisistaan monella ”ylimääräiselläkin” tavalla.  

Aurora Karamzinin jälkeen olot huononivat, sillä 1900-luvulla johtokunta joutui antamaan samasta asiasta useita huomautuksia mm. opetus- ja havaintovälinehankinnoista. Keväällä 1916 tarkastaja kirjasi omakätisesti vaadeluettelon johtokunnan pöytäkirjaan. Johtokunta päätti toteuttaa tarkastajan laatiman sen suunnitelman.

Opettajaa ja hänen opetusmenetelmiään kohtaan tarkastajan arvostelu tiukkeni opettajan ikääntyessä. Opetuksen kehittyessä teoreettisemmaksi ikääntyvän opettajan mukana pysyminen vaikeutui, mikäli häneltä puuttui riittävä täydennyskoulutus. Träskändan opettajien jatkuva, keskinäinen työnjako ja monen opettajan pitkät virkavapaudet viittaavat siihen, että opetuksen kehityksen seuranta oli aktiivista.

Koulurakennuksen korjaustyöt lisääntyivät 1900-luvulla. Veistosali, joka toimi eteisessä, kävi ahtaaksi suurelle poikajoukolle. Remontoitaviksi tulivat kaivo ja käymälät. Ja 1900-luvun lopulla alkoivat kaikki entiset hyvät olosuhteet rapistua ja käydä ahtaiksi, niin kuin Lagstadin koulussakin. Tarkastajan huomautukset lisääntyivät jatkuvasti. Lopulta koulun rakennukset todettiin huonokuntoisiksi ja opetustilat ahtaiksi. Träskändan koulu jatkaa uusissa tiloissa. Vanha koulurakennus saneerattiin ja sen tiloissa toimii Auroran lastenpäiväkoti.