Koulun perustaminen ja hallinto

Vuoden 1898 piirijakoasetuksen voimaan tullessa yksityisten tahojen nopean toiminnan vuoksi kunnan ohjelmassa avoimina olivat enää Nuuksion ja Espoonkartanon koulupiirien koulut. Nuuksion koulun perustamiskysymys oli kuntakokouksen käsittelyssä kesäkuussa vuonna 1897, jolloin kuntakokous asetti komitean selvittämään mahdollisen tontin tai vuokratilan löytämistä koulua varten. Komitean puheenjohtaja, tilanomistaja J. Wavulin tarjosi heti kokouksessa kunnalle lahjaksi tonttia ja suurehkoa asuinrakennusta ulkorakennuksineen kunnostettavaksi koulua varten. Tarjous helpotti Nuuksion koulukysymyksen ratkaisua. Asuinrakennuksen kunto oli kuitenkin sikäli kehno, että tontille päätettiin rakentaa uusi koulurakennus. Koulurakennus valmistui nopeasti ja vihkiäisjuhla pidettiin jo syyskuun 19 päivä 1898. Tarkastajan mielestä koulutilat olivat hyvät. Eteistila oli niin suuri, että se toimi veistotilana. Poikien veistotaidon ylläpitäminen kaikissa kansakouluissa oli yksi Cygnaeuksen antamia haasteita, joita kunnioitettiin vuosikymmenien ajan.

Koulun ensimmäisen johtokunnan puheenjohtaja I. Wavulin jatkoi vuoteen 1905. Seuraava puheenjohtaja O. Wasastjerna toimi tehtävässä vuoteen 1918. Koulutyönkäynnistyttyä johtokunnan tehtäviin kuuluivat pääasiassa koulun talousarvio- ja remonttiasiat. Kovassa kulutuksessa talvikuukausina olevat puurakenteiset koulut olivat jatkuvien korjausten tarpeessa.

Koulun toiminta

Koulun lukuvuodet alkoivat pyöriä syksyllä 1898 normaalin käytännön mukaan. Lastenkoulua pidettiin aluksi viisi tai kuusi viikkoa, joinakin syksyinä lyhyemmän jakson. Kansakoulun lukuvuosi kesti vuoteen 1910 asti 30 tai 31 viikkoa, mutta sen jälkeen kouluvuosi piteni 34 viikon mittaiseksi. Työpäiviä vuodessa kertyi 176 ja viikkotunteja 30.  

Poikkeusolojen aikana koulun toiminnassa oli pieniä häiriöitä. Suurlakon aikana vuonna 1905 koulu oli suljettuna kolme päivää. Keväällä 1918 sisällissodan vuoksi koulu oli suljettuna 18 päivää. Vielä samana syksynä poikkeusolojen aiheuttaman maataloustyöväen puutteen vuoksi koululaisilla oli yhdeksän päivän mittainen maataloustyöloma.      

Opettajat

Koulun opettajan paikkaa oli hakemassa kesällä 1898 kuusi opettajaa. Opettajaksi valittiin Agnes Skog. Hän oli saman vuoden keväällä valmistunut Tammisaaren seminaarista. Hän sai alussa tarkastajalta kiittäviä lausuntoja opetuksestaan. Keväällä 1906 oppilaat osasivat hyvin läksynsä ja he lauloivat ja lukivat hyvin ja käsityöt sujuivat veistotöitä myöten erinomaisesti. Arvostelut kuitenkin vaihtelivat vuosittain. Joku vuosi tarkastaja kaipasi enemmän elävyyttä opettamiseen, joskus oppikirjat olivat vanhentuneita ja joskus tarkastaja kehotti opettajaa opettamaan keskitetymmin. Agnes Skog oli pariin otteeseen pitkähköllä virkavapaalla osallistuessaan opettajien yliopistollisiin kursseihin.   

Vuonna 1912 Agnes Skog siirtyi lähemmäksi kotikuntaansa Kirkkonummea. Hänen seuraajakseen tuli opettaja Jenny Bergholm, joka oli valmistunut Tammisaaren seminaarista vuonna 1903. Tarkastajan arvostelun mukaan Jenny Bergholmilla ei ollut taitoja tulla hyväksi opettajaksi. Hänessä ei ollut puhtia, vaan hän vaikutti voipuneelta. Tunnit olivat kuivia, kysymykset eivät olleet kehittäviä, vaan yksinkertaisia ja väsyttäviä. Lapset lukivat läksyt ulkoa eivätkä osoittaneet vastauksissaan itsenäistä ajattelua, paitsi tarkastajan esittämiin kysymyksiin. Koulun järjestys ja siisteys oli kuitenkin moitteetonta. Paraniko opetustyyli, siitä ei kerrota.

Opetusvälineistä ja havaintomateriaalista tarkastajalla ei tässä koulussa ollut suurempaa huomauttamista. Opetussuunnitelmaan ei tullut suuria muutoksia 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tuntimuutoksia oli joidenkin aineiden kohdalla jonkin verran. Oppikirjojen ajanmukaisuuteen tarkastaja kiinnitti huomiota. Oppilaskirjasto saatiin koululle vuoteen 1917. Maininnan ansaitsee se, että kouluun perustettiin  kansankirjasto jo koulun toiminnan alkuvaiheessa. Kirjastoa hoiti opettaja.

Oppilaat

Oppilasmäärä vaihteli 12:sta 30:een. Keskiarvoksi on kirjattu 26 oppilasta per vuosi. Vuoden 1900 keväällä ensimmäiset yhdeksän oppilasta saivat päästötodistukset. Päästötodistuksia sai keskimäärin viisi oppilasta vuodessa.

Käsitöiden opetus koulussa oli kohtuullisen hyvällä tasolla, mitä osoittaa koulun saamat kolme Furuhjelmin palkintoa.

Varattomat oppilaat saivat avustusta. He saivat vapautuksen koulumaksuista ja he saivat lainata kirjastosta kirjoja alennetuin maksuin. Keväällä 1914 maailmasodan alkuvaiheessa ruuan saannin heiketessä kaikki oppilaat saivat koulussa ravintotukea. Vuosina 1916 – 17 koululaiset saivat ruoka- ja vaateapua ”Brita Maria Renlunds minne” – nimiseltä säätiöltä. Gumbölen kartano lahjoitti ryynejä ja jauhoja lukuvuonna 1916 – 17. Näinä vuosina oppilaat saivat kouluaterian talvikautena, ei siis syksyllä, eikä keväällä.

Johtokunnan pöytäkirjojen mukaan Nuuksion koulun oppilaat olivat kilttejä. Kenelläkään ei ollut ankaria rangaistuksia.