Rödskogs folkskola

Koulun perustaminen ja hallinto

Pohjois-Espoossa kymmenen kylää sijaitsi etäällä keskustasta, keskimäärin puolentoista peninkulman päässä Lagstadin kansakoulusta. Näissä kylissä oli kirkonkirjojen mukaan 1880-luvulta 1890-luvulle tultaessa kouluiässä 180 lasta. Alueen talolliset eivät kuitenkaan olleet halukkaita perustamaan alueelle yksityistä koulua. Kouluhanke käynnistyi lopulta, kun neljä kuntalaista Otto Bornin johdolla jätti kuntakokoukselle tammikuussa 1891 kirjelmän, jossa he anoivat kansakoulun perustamista alueelle. Kunnan viranomaiset olivat taipuvaisia suhtautumaan myönteisimmin kaukaisten kylien kouluhankkeisiin ja näin asialle saatiin myönteinen päätös.

Kuntakokous päätti heti helmikuun 1891 kokouksessa, että kyseiseen pitäjänosaan perustetaan nelivuotinen kansakoulu ja nimesi samalla komitean valmistelemaan asiaa. Koulun toivottiin valmistuvan jo syksyyn 1892 mennessä.

Rödskogin kansakoulun johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Otto Born, kouluhankkeen aloitteentekijä, ja hän jatkoi tehtävässä 1890-luvun loppuun. 1900-luvun alussa puheenjohtajaksi tuli kamreeri O. Widerholm. Vuosina1907 – 1917 puheenjohtajana toimi tilanomistaja A. Selenius.

Koulun paikaksi sovittiin Rödskog. Toinen tarjolla olevista lahjatonteista oli Gunnarsin kylässä. Rödskogin tontilla kasvoi puita ja koristepensaita. Viljelykelpoista, tosin ojittamatonta peltoalaa oli puolisen hehtaaria. Koulurakennus suunniteltiin täyttämään silloiset vaatimukset, eli yksi luokkahuone, veistosali ja eteinen. Luokan kalusteiksi aluksi hankittiin irtopöydät ja tuolit.

Opettajaa varten rakennuksen päätyosaan rakennettiin kaksi huonetta ja keittiön käsittävä asunto. Ulkorakennukset olivat opettajan asumiseen soveltuvat: navetta, puuliiteri, kellari ja ruoka-aitta. Sauna ja kaivo puuttuivat vielä 1910-luvulla. Koulun rakennustyöt valmistuivat niin, että koulu pääsi alkamaan syksyllä 1892. Rakennuksen ulkovuoraus siirtyi seuraavaan kesään.

Koulun toiminta

Uusi kansakoulu tuli heti alusta alkaen valtionavun piiriin. Toiminta alkoi säännösten mukaisesti syksyllä neljän ja vuoroin kuuden viikon mittaisella lastenkoululla. Kansakoulun lukuvuoden pituus oli 30 – 32 viikkoa, ja työpäiviä kertyi keskimäärin 170. Opetustunteja kouluviikossa oli 30 tuntia.

Rödskogin ensimmäinen koulurakennus paloi 1915 ja samalla paloivat koko alkuajan asiapaperit. Koulua oli ennätetty remontoida vuosina 1910 ja 1913 ja kouluun oli hankittu aikaisempien pöytien tilalle uudet pulpetit, jotka kaikki tuhoutuivat. Koulutoimessa oli tulipalon vuoksi katkos lokakuun parin viimeisen viikon ajan. Sen jälkeen koulu siirrettiin vuokratiloihin Henttaan kartanoon, Snettansin tilalle, jossa opetus jatkui vähän yli vuoden. Väliaikainen koulu oli ahdas, kylmä ja pimeä.

Uusi koulurakennus saatiin käyttöön vuoden 1917 alussa. Tarkastaja arvioi uuden koulurakennuksen tilavaksi ja valoisaksi, tosin veistotilaa ja veistokalustoa hän piti jonkin verran vajavaisina, kunnes nekin täydennettiin.

Opettajat  

Rödskogin kansakoulun ensimmäisenä opettajana aloitti syksyllä 1892 Hilma Nylander. Hän oli kotoisin Tammisaaresta ja valmistunut kotikaupunkinsa seminaarista keväällä 1887.  Hilma Nylander toimi Espoossa kaksi vuotta. Hänen seuraajansa turkulainen Olga Jakobsson oli valmistunut Tammisaaren seminaarista keväällä 1889. Olga Jakobsson aloitti Espoossa syksyllä 1894 ja toimi todennäköisesti Rödskogin koulun opettajana eläkeikään saakka. Olga Jakobsson mainitaan taitavana veistotöiden opettajana. Myös tyttöjen käsitöiden opetus on ollut tasokasta.  

Tarkastajan arviot opetusmetodien ajanmukaisuudesta ja opetuksen yleisestä tasosta vaihtelevat vuosien mittaan. Opettajan ikääntyminen ja sen myötä ote opetustyöhön, opetusmateriaalin ajanmukaisuus ja opetustilojen kunto nousevat tarkastajien antamissa arvosteluissa esille. Tarkastajien ohjaus yhden opettajan koulussa on ollut merkittävä.

Oppilaat

Koulun alusta alkaen lastenkoulussa oli keskimäärin vuosittain vähän alle 20 lasta. Kansakoulun oppilasmäärä vaihteli 24:n ja 34:n oppilaan välillä. Alussa näytti siltä, että anomuksessa ilmoitettu oppilasmäärä oli suurempi. Seuraavalla vuosikymmenellä lastenkoulun oppilasmäärä vaihteli kymmenestä kahteenkymmeneen. Kansakoulun oppilasmäärä pysytteli keskimäärin 34 oppilaassa.

Ensimmäiset seitsemän päästötodistusta jaettiin keväällä 1896. Seuraavina vuosina päästötodistusten saajia oli kahdesta seitsemään koululaista. Myöhemmin päästötodistuksen sai keskimäärin viidestä kuuteen oppilasta. Tämä osoitti, että todennäköisesti ennen oppivelvollisuuden voimaantuloa suurin osa suoritti ainoastaan perusopetukseen kuuluvat kaksi vuotta.

Vuosina 1915 – 21 koulussa oli kouluruokailu. Tätä ennen oppilaille jaettiin kolmasosalitra maitoa päivässä. Köyhien perheiden lapset saivat myös vaateapua ja jalkineita. Kirjat olivat varattomille koululaisille ilmaiset.

Furuhjelmin palkintoja koulun osalle tuli suhteellisen runsaasti, mikä osoitti sen, että käsitöiden opetus koulussa oli tasokasta.

Rangaistuksista Rödskogin koulun kohdalla ei ole merkintöjä koko ajalta.