Esitys liputuspäiväksi Aurora Karamzinin elämäntyön kunniaksi

espoon-perinneseuran-sinetti diakonissalaitos

Espoon perinneseura ry sekä Helsingin Diakonissalaitos esittävät, että aikansa vaikuttajanaisen, Aurora Karamzinin (ent. Demidov, s. Stjernvall) syntymäpäivää, 1. elokuuta, ryhdyttäisiin juhlistamaan liputuspäivänä, jota voitaisiin kutsua myös lähimmäisenrakkauden päiväksi.

Esityksen perustelut

Aurora Karamzinin (1808-1902) elämäntyö liittyy olennaisesti suomalaisen sosiaali- ja diakoniatyön historiaan ja keskeisiin käynnistysvaiheisiin. Hänen aloitteestaan perustettiin Suomeen Diakonissalaitos, joka tulevana Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 täyttää 150 vuotta.

Aurora Karamzin oli aikansa vaikuttajanainen, jonka elämäntyö ulottuu hyvin monille elämän-alueille ja paikkakunnille koko Suomessa. Hänen aloitteestaan ja työnsä tuloksena Suomeen perustettiin useita kouluja, sairaaloita ja vanhustenhuollon yksiköitä sekä luotiin perusta valtakunnalliselle diakoniatyölle.

Aurora Karamzinin yhteiskunnallisten vaikutusten toteutumista Suomen olosuhteiden kehittämisessä auttoi aikanaan erityisesti se, että hänellä oli läheiset kontaktit Venäjän kolmeen hallitsijaperheeseen. Avioliiton myötä saatu mittava varallisuus antoi Auroralle myös taloudellisen riippumattomuuden edistää omien näkemystensä toteuttamista.

Aurora Karamzinin mukaan nimettyjä tai hänen elämäänsä olennaisesti liittyviä paikkoja pääkaupunkiseudulla ovat mm. Helsingissä Aurorankatu, Auroran sairaala, Karamzininkatu ja Diakonissalaitoksen Aurora-Sali ja Hakasalmen huvila sekä Espoossa Auroran koulu, Karamzinin koulu, Aurora Karamzinin puisto Träskändassa, Auroran päiväkoti, Auroran kappeli ja Taidetalo Pikku-Aurora. Hänen elämäänsä olennaisesti liittyvä Träskändan kartano puistoineen on historiallisesti arvokas kohde Espoossa.

Aurora Karamzinin elämäntyön ulottuvuuksista on kirjoitettu lukuisia teoksia, joista keskeisimmät on listattu esityksen liitteessä.

Suomen virallisista tai vakiintuneista liputuspäivistä yksikään ei tällä hetkellä osu ajallisesti elo-syyskuulle, joten elokuun ensimmäinen päivä olisi hyvin perusteltavissa kesäaikaan, jossa toistaiseksi on juhannuksen lisäksi vain yksi kesäkuinen (4.6.) ja yksi heinäkuinen (6.7.) liputuspäivä.

Espoon perinneseura ry sekä Helsingin Diakonissalaitos esittävät sisäasiainministeriölle, että ministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin tämän esityksen pohjalta uuden liputuspäivän aikaansaamiseksi Aurora Karamzinin elämäntyön kunnioittamiseksi. Perustelut liittyvät altruismiin, humanismiin sekä hyvän tekemiseen, joiden kautta nostettaisiin esiin omalle ajallemme koko ajan tärkeämmäksi tulevan lähimmäisenrakkauden merkitys.

Helsingissä 5. syyskuuta 2016

Espoon perinneseura ry

Martti Hellström              Kari Koivumäki
Puheenjohtaja                Varapuheenjohtaja

Helsingin Diakonissalaitos

Olli Holmström
Toimitusjohtaja

 

Liite: KESKEISIÄ TEOKSIA AURORA KARAMZINISTA

Espoon kaupunginmuseo: Aurora Karamzin – Aristokratian elämää. Otava 2006.

Hurskainen, Eeva: Aurora Karamzin – Pietarin hovista köyhien auttajaksi. Kirjapaja, 2002.

Oranen, Raija: Aurora. Teos, 2014.

Saarisalo, Aapeli: Aurora Karamzin ja hänen aikansa. WSOY, 1972.

Aurora Karamzin ja vallan näyttämöt – näyttelyluettelo. Espoon kaupunginmuseo, 2006.

Kansallisarkisto: Aurora Karamzin- kokoelmat.

Kivimäki, Pirkko ja Uotila, Esko: Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina. Espoon perinneseura ry, 2016.