Vallgrenit viihtyivät Ruukinrannassa

Oletko käynyt Ruukinrannassa, aivan Leppävaaran kupeessa? Parhaiten sinne pääsee pyörällä, sillä katujen rakennustyön takia alueelle on autolla haastavaa löytää.

Ruukinranta on Espoon Laajalahden rannalla. Ruukinranta rakennettiin aikoinaan ruotsalaisen amiraalin Carl Tersmedenin 1750-luvulla perustaman tiiliruukin alueelle.

Opasviitta huvilaan, aivan Leppävaaran kupeessa.
Ruukinrannan vanha satama nykyään on iloinen, pieni satama täynnä elämää kesäisenä päivänä.
Vanha laivalaituri löytyy yhä luontopolun varrelta.
Myöhemmin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Ruukinranta oli harvaan asuttua maaseutua ja huvila-aluetta. Sen aikaisista huviloista ei ole enää montaa jäljellä. Ville Vallgrenin tien varrella, vanhan sataman ja uimapaikan vieressä sijaitseva Villa Åkerblom on yksi ulkoisesti lähes entisellään säilyneistä.
Villa Åkerblom nyt
Ville ja hänen vaimonsa Antoinette Vallgren
Ville Vallgren ja Viivi Vallgren kuvanveistoateljeessa.
Ville Vallgren (1855-1940) oli 1800- ja 1900-luvun tunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiämme. Porvoossa syntynyt ja kasvanut Ville olisi halunnut jo 12-vuotiaana ruveta puutarhuriksi, kun koulu ei maistunut. Hän opiskeli ensin Helsingin Polyteknisessä koulussa ja lähti sitten Pariisiin, taiteilijoiden opintokaupunkiin. Pariisissa Ville opiskeli ja teki menestyksellisesti veistoksia sekä loi laajan tuttavapiirin vilkkaana ja hauskana seuramiehenä.

Villellä kului Pariisin kansainvälisessä ilmapiirissä noin 30 vuotta. Vallgren sai kansainvälistä tunnustusta eloisista, jugendtyylisistä veistoksistaan. Hän oli kaksi kertaa aviossa Ranskassa, mutta solmi myöhemmin kolmannen avioliiton Suomessa. Hän tiivisti kotimaassa liittojaan: ”Ensimmäisen vaimon vei Jumala ja toisen piru, mutta kolmannen aion pitää itselläni.” Kolmas vaimo oli kuvanveistäjä Viivi Paarmio.

Viivin ja Villen tarina saattoi alkaa talvella 1913 Leppävaarassa, Viivin vastavalmistuneessa talossa, kun Ville palasi Suomeen Ranskasta. Viivi Paarmio-Vallgren oli rohkea nainen aikoinaan. Hän oli kouluttautunut opettajaksi sekä opiskellut sen jälkeen tarmokkaasti kuvataiteita Helsingissä ja Pariisissa. Viivi oli joutunut eroamaan intohimoisen taiteen tekemisen tähden varakkaasta miehestään Werner Palanderista ja kahdesta lapsestaan. Villa Paarmion (Palander) hän oli rakennuttanut ystävältään saamansa perinnön turvin.

Villa Paarmio oli Leppävaaran Ruukinrannassa, vehmaan ja kalaisan Laajalahden rannalla. Ympärillä oli rehevää metsää ja joitakin huviloita. Taiteilijapari viihtyi vanhuuteen saakka Villa Paarmiossa ja silloisessa maalaismaisemassa.

Leppävaaran alueen savesta Ville ja Viivi muotoilivat etenkin pienoisveistoksia, Viivi myös piirsi ja maalasi. Pienoisveistoksista saaduilla rahoilla rakennettiin ateljee. Ateljeessa taiteilijapari työskenteli yhdessä. Puolisot olivat myös innostuneita kasvimaan hoitamisesta ja puutarhanhoidosta. Ville oli suuri kulinaristi ja kirjoitti teoksen ”Pariisin Villen ruokasaarna” 1921. Myös muistelmissaan ”ABC kirja” 1916 Ville Vallgren kertoo usein juhla-aterioiden herkullisista menuista, juomia unohtamatta. Suomessa Ville tunnettiinkin myöhemmin kiivaana kieltolain vastustajana, sillä elämästä kuului nauttia.

Ruukinrannan eläinystävät

Professori Ville ja hänen vaimonsa Viivi Vallgren suosikkiporsaineen Leppävaarassa kesällä 1923. Kuva: Porvoon museo.

Ville ja Viivi pitivät eläimistä, kaikista paitsi koirista, jotka olivat Villen mielestä “jesuiittamaisia elukoita”. Talonvahtina Vallgreneilla oli koiran sijasta kalkkuna. Kun pariskunta joi verannalla kahvia, kalkkuna vieressä halusi makupaloja. Vieraille kalkkuna haukkui ja ärhenteli. Villen lemmikki oli Sika-Pelle. Possu otettiin kauppamatkalle mukaan ja sidottiin sille silkkirusetti kaulaan Tuomisina kaupasta Sika-Pelle kantoi suussaan omenaa. Joskus Viivi otti mukaan myös lehmänsä ja sitoi sille huivin päähän, ettei se vilustuisi matkalla.

Elämästä, huumorista, ä viinistä ja hyvästä ruoasta nautiskeleva Ville Vallgren hoiti puutarhaa ja kasvatti mielieläimiään sikoja, jotka saivat juoksennella vapaasti sisätiloissakin. Ikävä kyllä Gallen-Kallelan yleensä säyseät susikoirat Kova ja Kiivas pistivät eräänä iltapäivänä poskeensa Villen lemmikkiporsaan Sikapellen. Possu Sika-Pelle sekä Vallgrenin persoona elävät kuitenkin edelleen tänäkin päivänä Vanhassa Porvoossa.

Havis Amanda

Ville erikoistui Suomessa asuessaan pienoispatsaisiin, sillä suomalaiset tilasivat isoja veistoksia vähän ja rahasta oli aina puute. Hänen tyylinsä on jugendin hengessä symbolistinen ja joskus naivistinen. Taiteilija tunnetaan parhaiten Havis Amanda- veistoksestaan Helsingin Kauppatorilla. Kun Havis Amanda valmistui 1908, haukkoivat helsinkiläiset henkeään. Amandahan oli aivan alasti! Suomessa ei ollut ennen nähty alastomia julkisia veistoksia. Miehet vetivät patsaan kohdalla hattua silmilleen, naiset kallistivat päivänvarjonsa ja peittivät lapsiltaan silmät.

Vallgrenit seurustelivat vilkkaasti monien kulttuurivaikuttajien ja liike-elämän edustajien kanssa, vaikka yhteydet Leppävaarasta Helsinkiin olivat siihen aikaan hankalat ja hitaat. Ville Vallgren ehti pitkän elämänsä aikana vaikuttaa myös kirjoituksillaan, puheillaan ja teoksillaan laajasti Suomen usein kapea-alaiseen ja ahdasmieliseen kulttuurielämään.

Kerran Leppävaaran huvilan juhannusjuhlissa vieraina olivat myös Akseli Gallen-Kallela, Eino Leino ja Emil Cedercreutz. Eino Leino esitti juhlassa härkää ja taiteilija Emil Cedercreutz toimi härkätaistelijana. Espanjalaisen tunnelman viimeisteli flamencotanssi, jonka tanssi illan isäntä, Ville Vallgren vaimonsa Viivin leninkiin ja hattuun pukeutuneena.

Viivi ja Ville Vallgren viettivät aikaa Leppävaaran ohella myös Ranskassa. Pariisissa he työskentelivät ja tapasivat vanhoja ystäviään. Suomesta Vallgrenit joutuivat lähtemään uudelleen sodan jaloista Tukholmaan joulun 1939 tienoilla. Tuolloin jo 84-vuotias Ville sairastui. Kotiinpaluun jälkeen Villen kunto heikkeni ja hän kuoli sairaalassa 1940 elämäänsä tyytyväisenä Viivi rinnallaan. Viivi eli vielä vuoteen 1952.

Villa Åkerblom -huvilan vaiheita

Villa Åkerblom rakennettiin 1900-luvun vaihteessa senaatin ylikielenkääntäjän Victor Åkerblomin kesäasunnoksi. Rakennuksen alin kerros on tiilestä, toinen kerros hirrestä. Kerrosten välillä on erikoiset kattolappeet. Taloa ympäröi hyvin hoidettu puisto harvinaisine etelän kasveineen.

Portinvartijan asunto
Saunasta pääsee edelleen uimaan merenlahteen.

1950-luvulla talo oli ränsistynyt autiotalo, suoranainen rantojen asukkaiden kummituslinna. Åkerblomien ulkomailta hankkimia poppeleita sekä omena- ja luumupuita ympäröi tiivis, villi kasvillisuus.

Pohja-yhtymä ryhtyi vuonna 1964 toimiin Villa Åkerblomin kunnostamiseksi. Kiinteistö peruskorjattiin kovalla kädellä sisätiloistaan vuonna 1978. Lisätilaa hankittiin räjäyttämällä kalliota talon alta. Sinne sijoitettiin saunatilojen viereen keittiö ja ruokasali. Portinvartijan talo toimi ennen hevostallina, kunnes se remontoitiin asuintaloksi.

Tapiola-ryhmän omistamana Villa Åkerblomissa jatkui koulutustoiminta vuoteen 2007 saakka. Kiinteistö maa-alueineen myytiin vuonna 2009 kiinteistöalan Rentto Oy:lle. Toiminta historiallisessa jugend-tyylisessä Villa Åkerblomissa jatkuu nyt kokous- ja juhlatilana.

Laajalahden vesistö- ja kosteikkoalue kuuluu alueen kuntien arvokkaimpiin luonnonsuojelukohteisiin. Laajalahti on kansainvälisessä Project Mar -kosteikkojen suojeluohjelmassa sekä valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Laajalahti on runsaslintuinen ja kalaisa. Vielä 1960-luvulla alueella toimi seitsemän ammattikalastajaa.

Ruukinrannan vanhan verkkovajan edessä kasvaa erikoinen puu. Alueen rehevä ja vanha metsä varmasti antoi Ville Vallgrenille virikkeitä sata vuotta sitten. Tuleeko puun muodoista mieleen joitakin yksityiskohtia Havis Amandasta?
Ruukinrannan kaatuneen jättipuun muotoja, jotka voisivat innoittaa taiteilijoita nyt ja sata vuotta sitten.
Leena Yrjölä