Lelutarinoita Espoosta / Tarja Rae – 2022

Espoolaisissa kodeissa säilytetään monenlaisia leluja. Espoon perinneseurassa nousi toive tallentaa näiden lelujen tarinoita. Tarinat ajoittuvat vuodesta 1925 aina 2000-luvulle. Monet kirjassa mainitut lelut ovat edelleen tärkeällä paikalla omistajiensa kodeissa.

Monet espoolaiset jakoivat muistonsa ja kokemuksensa omista leluistanne. Muistot kertovat siitä, että lelu ei ole ainoastaan esine. Ne kertovat myös niihin liittyvistä tunteista. Rakasta lelua voikin kutsua tunteiden tulkiksi.

Tarja Rae on tuottanut kirjan, joka tarjoaa pienen katsauksen espoolaisiin leluihin ja niihin liittyviin tarinoihin ja muistoihin. Leena Yrjölän toteuttama kirjan visuaalinen asu kuvastaa eri aikakausien henkeä.

Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta / Mauritz Hellström – 2022

Mauritz Hellströmin kirjoittama ja kuvaama kirja kertoo Espoon huimasta kasvusta maalaiskunnasta suureksi kaupungiksi. Hän esittelee kotikaupunkiaan Espoota Pohjanmaalta muuttaneen silmin. Mauritz Hellström on kokenut valokuvaaja ja toimi pitkään avustajana Länsiväylä- ja Esse-lehdissä. Kirjan tarinat ja niihin liittyvät loistavat valokuvat ovat tuokiokuvia muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja kaupunkiympäristöön.

Kuvauksia espoolaisista paikoista ja ihmisistä on tarjolla eri puolilta Espoota ja Kauniaisistakin. Erilaiset kaupunginosat, historialliset rakennukset ja luontokohteet kertovat monimuotoisesta ja koko ajan muuttuvasta Espoosta.

Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita / Ulf Johansson – 2021

Ulf Johanssonin kirjoittamassa Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita ‑kirjassa kuvataan Bembölen kylä synty ja kehittyminen Kuninkaantien varrella merkittävänä osana Espoon paikallishistoriaa. Kirja kuvaa monipuolisesti elämää maalaispitäjässä ennen Espoon kasvua suureksi kaupungiksi. Kirja kokoaa yhteen lukuisia hölmöläistarinoita, joista osa sijoittuu Bemböleen ja osa on paikasta riippumattomia tai kertovat muista seuduista. Hölmöläiset kuvataan neuvokkaina ihmisinä, jotka pystyivät helposti ratkaisemaan elämän suuria arvoituksia. Espoolaiset voivat olla ylpeitä heidän tarinoistaan.

Kummitustarinoita Espoosta / Kari Forsberg – 2020

Kummituskirjan tarinat on julkaistu vuosina 2016-2018 perinneseuran nettisivuilla. Kirjan kertomuksia on täydennetty laajalla kummituspaikkoihin liittyvillä taustamateriaalilla ja tiedoilla, valokuvilla ja kuvituksilla.

Kari Forsberg on koonnut materiaalin kummituskirjaan netistä, lehdistä, kirjoista sekä yksityisten lähettämistä kertomuksista ja Leena Yrjölä on luonut tarinoille kuvamaailman.

Kertomuksien tapahtumat sijoittuvat usealle eri vuosisadalle ja niiden tapahtumapaikka on ollut Espoo. Osa kirjan tarinoista on käännetty vapaasti ruotsista suomeksi ja siten kerrottu kahdesti.

Maatilojen Espoo / Maija-Liisa Kaistila, Aapo Kirvesniemi, Pirkko Sillanpää ja Esko Uotila – 2020

Espoon perinneseuran julkaisema Maatilojen Espoo -kirja kertoo maanviljelyn mittavista muutoksista Espoossa. Kirjaa varten on haastateltu lukuisia maanviljelijöitä ja koottu heidän kokemuksiaan sekä näkemyksiään elinkeinon tulevaisuudesta Espoossa juuri nyt. Kirjaa tehdessään Espoon perinneseura on toiminut tiiviissä yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa.

Maanviljely on jättänyt jälkensä Espoon kulttuuriperintöön ja ympäristöön. Moni tila tarjoaa virkistys- ja harrastetoimintaa espoolaisille. Maanviljelijät ja tiloilla palveluja tarjoavat yrittäjät ottavat toiminnassaan huomioon ympäristön kasvavat vaatimukset ja pitävät huolta perinteisistä viljelymaisemista ja kulttuuriympäristöistä.

Keittiömuistoja ja ruokaohjeita Espoosta / Tarja Rae – 2019

Millainen on espoolainen ruoka- ja keittiöperinne? Onko sitä? Tarja Rae Espoon perinneseurasta käynnisti perinteen keruun: haastatteli espoolaisia ja vieraili tapaamassa monia yhteisöjä.

Espoon asukasluku lähti voimakkaaseen nousuun sotien jälkeen. Tänne muutettiin eri puolilta Suomea asumaan ja käymään koulua, työssä käytiin paljon naapurikunnissa. Espoolaiseen ruokaperinteeseen onkin sekoittunut runsaasti myös muiden maakuntien perinnettä. Veden ja metsän antimet ovat olleet arki- ja juhlaruokien vankkaa vuosisataista perinnettä ja muuntuneet myös nykykeittiön käyttöön sopiviksi.

Espoolaista ruoka- ja keittiöperinnettä syntyy joka päivä.

Elämää entisajan Espoossa / Tarja Rae – 2019

Tarja Rae on kirjoittanut ja kuvittanut kirjan Elämää entisajan Espoossa, jonka pienet tarinat ovat ikkunoita 1700-1800-lukujen Espooseen. Kirja sopii lasten luettavaksi ja yhteisiin lukutuokioihin.

Monet tarinoista on kirjoitettu lapsen näkökulmasta. Entisajan elämää on usein kuvattu puhumalla vanhoista hyvistä ajoista, tai sitten kulkutaudeista, katovuosista tai sotien kurjuudesta. Espoolaiset ovat kokeneet kaiken tämän.

Elämä on kuitenkin sisältänyt paljon ilon aiheita. Lapset ovat leikkineet ja vanhemmat ovat pitäneet heistä hyvää huolta. Vanhuksia ei ole jätetty yksin ja ruokaa on jaettu nälkäisille.

Aurora Karamzin ‑oppimateriaali peruskouluille /
Eija Koivumäki, Nina Mäkelä ja Leena Yrjölä – 2019

Aurora Karamzinista kertovan oppimateriaalin on laatinut opettajaryhmä Eija Koivumäki, Nina Mäkelä ja Leena Yrjölä. 60-sivuinen opetusaineisto auttaa kulttuurihistoriaan perehdyttämistä erityisesti Espoon kouluissa. Julkaisu koostuu Aurora Karamzinin elämän esittelystä, havaintomateriaalista ja lisäksi lopussa on tehtäväpaketti eri luokka-asteille.

Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen /
Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila – 2018

Espoon ensimmäinen sairaala aloitti toimintansa Muuralassa noin sata vuotta sitten. Kirja kertoo sairaalan monista vaiheista, sairaanhoidon kehityksestä, henkilökunnan tehtävistä ja toiminnan muutoksista Espoon kasvaessa maalaispitäjästä suureksi kaupungiksi. Varsinaisen sairaalatoiminnan jälkeen Muurala toimi pitkään terveyskeskuksen vuodeosastona ja viime vuosinaan päiväsairaalana.

Kirjassa on Muuralassa hoitotyössä toimineiden ja potilaina olleiden muistoja sairaalasta. Sairaalan tarina tuli päätökseensä, kun päiväsairaalan toiminta siirtyi keväällä 2017 Muuralasta uuteen Espoon sairaalaan Jorviin.

Punaisin silmin – Espoon Kauklahti 1917–1918 /
Esa Lahtinen – 2018

Sisällissodissa ei ole voittajia – ainoastaan häviäjiä. Vuonna 1918 myös Kauklahdessa koettiin suuria kärsimyksiä ja tappioita.

Esa Lahtinen kertoo kirjassaan, mitä Kauklahdessa tapahtui vuonna 1918 ja miten kauklahtelaisille kävi sisällissodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa.

Punaisin silmin -teoksen lähteinä ovat valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien asiakirjat sekä Suomen sotasurmat 1914–1922 nimitiedosto. Jonkin verran teoksessa on käytetty lähteenä aikaisempaa tutkimusta, kirjallisuutta sekä muistitietoa. Paljon tietoa on jäänyt tallentamatta, koska aikanaan toiset eivät saaneet ja toiset eivät halunneet muistella. Vielä tänä päivänäkin muistaminen on ollut monelle vaikeaa.

Heiniemen historia – Kuvaus Espoon asuttamisesta /
Aapo Kirvesniemi ja Untamo Utrio – Uudistettu laitos 2018

Heiniemen historia on julkaistu uudistettuna laitoksena. Kirja perustuu Untamo Utrion kirjoittamaan Heiniemen asuttamisen ja kyläyhteisön elämän kuvaukseen 1930-luvulla. Kirjaan on lisätty Heiniemen laki, joka mainiolla tavalla kuvastaa kylän erikoista ja yhteisöllistä elämää. Untamo Utrion tytär Kaari Utrio on antanut suostumuksensa tekstien julkaisemiseen.

Aapo Kirvesniemi on laatinut yhteenvedon Espoon asutuksen kehittymisestä ja Heiniemen nykytilanteesta. Hänen keräämänsä valokuvat ja niihin laatimansa kuvatekstit elävöittävät Untamo Utrion kirjoittamaa kylähistoriaa.

Kierros Espoon tuomiokirkossa / Maija-Liisa Kaistila, Tarja Rae ja Maarit Malinen – 2017

Oppaan Kierros Espoon tuomiokirkossa ovat kirjoittaneet kokeneet tuomiokirkon esittelijät Maija-Liisa Kaistila ja Tarja Rae. Kuvituksen ja ulkoasun on toteuttanut Maarit Malinen.

Opaskirja esittelee kirkon historiaa ja sisätilojen yksityiskohtia. Kirkkosalin osat esitellään vanhimmasta nuorimpaan: ensin keskiaikaiset länsi- ja itäpääty kiintokalusteineen ja munkkimaalauksineen, sitten poikkilaivan sakarat lehtereineen ja ristikeskus. Kirjan loppuun on koottu taustatietoa kirkosta ja seurakunnista.

Opas sopii kaikille kirkon historiasta kiinnostuneille. Yhdessä vuonna 2015 julkaistun Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla -kirjan kanssa se kutsuu tutustumisretkelle Espoon kirkonmäelle. Sisältöä on päivitetty vuonna 2023.

Kapearaiteinen hevosrautatie ja ”ryssänhakkuut” Espoossa 1915–1917 / Seija Lohikoski – 2017

Kirja kertoo Pohjois-Espoon metsissä tehdyistä valtavista hakkuutöistä. Puuta kuljetettiin linnoitustöihin Espoon lisäksi ainakin Helsinkiin ja Pietariin. Metsää kaadettiin pääasiassa neljällä alueella: Bemböle-Oittaa, Nuuksio-Gumböle, Röylä-Järvenperä ja Espoonkartano-Kauklahti. Venäläiset rakensivat puutavaran kuljettamista varten Espooseen kapearaiteisen hevosrautatien.

Linnoitustöissä käytettiin runsaasti vierastyövoimaa. Venäläisten lisäksi Suomeen tuli mm. kiinalaisia, jotka herättivät kovasti ihmetystä ja pelkoakin. Kirjassa kerrotaan heistä paikallisten asukkaiden kertomia tarinoita.

Usein ensimmäisenä – Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi / toim. Martti Hellström – 2016

Espoon entisen koulutoimenjohtajan Atso Vilkkijärven 254-sivuinen muistelmateos “Usein ensimmäisenä. Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi” on mielenkiintoinen ja jännittävä elämäntarina ja sukukertomus, mutta se on myös enemmän. Teos piirtää lukijalle kuvaa suomalaisen koulun matkasta 1940-luvun supistetuista kansakouluista moderniksi kansainvälisesti arvostetuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta tämän päivään menestystarinaan saakka.

Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina / Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila – 2016

Kirja kertoo Aurora Karamzinin vaiherikkaasta elämästä ja Träskändan kartanon vaiheista 1800- ja 1900-luvulla. Kirjassa kuvataan kartanon nousu Karamzinin aikaiseen kukoistukseensa. Kansaopetuksen ja vanhustenhuollon kehittymistä ja Aurora Karamzinin roolia hyväntekijänä ja yhteiskunnan palvelujen kehittäjänä käsitellään laajasti. Kirja on huomionosoitus Aurora Karamzinin elämäntyölle ja muistutus Träskändan kartanon merkityksestä Espoon kehityksessä.

Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla / Maija-Liisa Kaistila – 2015

Espoon tuomiokirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on lukuisia yleisiä hautamuistomerkkejä ja merkkihenkilöiden hautoja. Maija-Liisa Kaistila on kirjoittanut yhteenvedon hautausmaan kehityksestä ja kiinnostavia tarinoita haudatuista henkilöistä. Kirjassa olevien karttojen avulla voi tehdä omatoimisen kierroksen hautausmaalla.

Auroran kappeli – historiaa ja toimintaa / Aapo Kirvesniemi, Pirkko Kivimäki, Tarja Rae ja Esko Uotila – 2015

Kirja juhlistaa Auroran kappelin 15-vuotista toimintaa. Samalla se on valottaa paikallishistoriaa vuosisatojen ajalta. Siinä kuvataan Järvenperän ja Lippajärven alueen kehittyminen maaseutukylistä pientaloalueiksi. Träskändan kartanon, Auroran vanhan kappelin ja Aurorakodin vaiheet 1900-luvulla esitetään monipuolisesti. Auroran kappelin suunnittelusta, rakentamisesta ja vireästä toiminnasta kerrotaan omissa luvuissaan.

Espoolaisia kansakoulumuistoja / Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila – 2015

Espoolaisia kansakoulumuistoja -kirja esittelee kansakoulun vaiheita Espoossa yli sadan vuoden ajalta ja kuvaa kansakoulun käyntiä lukuisten oppilaiden ja opettajien kertomana.

Kirjassa on mieleenpainuvia kertomuksia koulujen opettajista, oppitunneista ja muusta toiminnasta. Pääosin muistot ovat valoisia, mutta mukaan mahtuu karvaitakin kokemuksia. Tarinoista välittyy se valtava muutos, jonka olemme sotien jälkeisinä vuosikymmeninä kokeneet elintasossa, Espoon kasvussa ja koulumaailmassa.

Nallevaarin tarinoita / Tarja Rae – 2012-2015

Tarja Rae on kirjoittanut ja kuvittanut tarinoita Nallevaarin ja muiden eläinhahmojen elämästä historiallisessa Espoossa. Kirja soveltuu lasten luettavaksi ja yhteisiin lukutuokioihin. Kirjan laajennetussa painoksessa on 94 värikästä sivua.

Seuratuvan ajoista Halmeen vintille / Kari Pohjakallio – 2014

Kirja esittelee Kauklahden hengellisen elämän ja seurakunnan toiminnan kehittymistä 1940-luvulta uuden kappelin valmistumiseen asti.Kirjassa esitellään Kauklahdessa vaikuttaneita hengellisen toiminnan keskeisiä henkilöitä.Toiminnan keskuksina olivat kirjan nimeenkin päätyneet Seuratupa ja Halmeen vintti. Kari Pohjakallio on haastatellut omien muistikuviensa tueksi lukuisia paikallisia asukkaita ja kerännyt Kauklahdesta runsaasti aineistoa.

Espoon seurakuntien rakennusperintöä / Kari Pohjakallio – 2012

Kirja esittelee valokuvin ja tekstein pääasiassa Espoon seurakuntien sakraalitiloja ja niiden osia, viittä kirkkoa ja 34 kappelia, niiden syntyä ja kehittymistä. Se perustuu vuoden 2007 rakennusperintöpäiviin liittyneen valokuvanäyttelyn ”Espoon sakraalitilat” aineistoon.

Espoon perinneyhdistys Aurora ry 2000 – 2010 / Aapo Kirvesniemi, Jorma Vehmaskoski – 2010

Tuuliviiri – tuhansien tuulien tulkki / Kari Pohjakallio – 2009

Tuuliviirikirjan juuret ovat vuonna 2005 järjestetyssä aiheeseen liittyvässä seminaarissa ja valokuvanäyttelyssä. Kirja kertoo monipuolisesti tuuliviirin historiasta ja käytöstä eri aikoina niin Espoossa kuin muualla Suomessa ja ulkomaillakin.Kirja kertoo tuuliviirien valmistusmenetelmistä ja esittelee laajasti tuuliviirien kuva-aiheita. Runsas värikuva-aineisto havainnollistaa tuuliviirien moninaisuutta.

Kruunattu hevosenkenkä – Hästsko med krona / Jukka Suvisaari – 2005

Kruunattu hevosenkenkä -kirjassa on keskitytty Espooseen ja kirjassa käydään ensin johdantomaisesti läpi yleistä heraldiikkaa ja sitten espoolaista heraldiikkaa sen keskiajalla tapahtuneista syntyvaiheista nykypäivään.Kirjassa on 150 sivua, se on kaksipalstainen ja kaksikielinen ja värikkäästi kuvitettu.

Espoon kirkko: pitäjänkirkosta tuomiokirkoksi / toimituskunta: Juhani Hämeri, Marja-Liisa Nokelainen, Kari Pohjakallio ja Pirkko Sillanpää – 2003

Kirja on kooste keväällä 2003 pidetyn seminaarin Espoon kirkkoa koskevista alustuksista. Seminaarin lähtökohta oli rakennustaiteellinen sekä kiinnostuksen virittäminen pääkaupunkiseudun vanhinta rakennusta kohtaan.

Kirjallisuus Espoossa / toimittajat Juhani Hämeri ja Kari Pohjakallio – 2003

Kirja on kooste toukokuussa 2003 pidetyn kirjallisuusseminaarin esitelmistä. Uolevi Itkonen käsittelee Espoon asemaa kirjallisuudessa Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja itsenäisyyden aikana. Katri Sarmavuori esittelee Espoon kirjailijoita valtakunnallisina ja paikallisina vaikuttajina. Hannu Rautkallion esitys kertoo voittajavaltioiden tiedustelulaitosten toiminnasta sotiemme aikana 1941 – 1945.

Terveisiä Espoosta! – espoolaista kulttuuria postikorteilla: Hälsningar från Esbo! – Esbokultur på postkort / Juhani Hämeri, Kari Pohjakallio. –– 1. p. 2002 – 2. p. 2003

Kirjaan on koottu vaikuttava valikoima espoolaisia postikortteja, vanhoja kortteja jopa yli sadan vuoden takaa. Korttien kuva-aiheet kertovat Espoon luonnosta ja elämästä ajalta, jolloin nyt maan toiseksi suurin kaupunki oli vielä vajaan kymmenen tuhannen asukkaan idyllinen maalaispitäjä.

Kuninkaantie Espoossa / Uolevi Itkonen, Aapo Kirvesniemi, Juhani Hämeri – 2002

Suuri Rantatie, joka ristittiin 1970-luvulla Kuninkaantieksi, kulki Turusta Viipuriin ja oli 70 vanhan peninkulman eli noin 750 kilometrin mittainen. Se oli keskiajalla Suomen tärkein maaliikenneväylä. Kuninkaantie on antanut Espoolle identiteetin ja kasvun edellytykset.

Kirja on loppuunmyyty. Se löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista, ks.Helmet.

Tilausohjeet

Tilaa julkaisuja Perinnekaupasta
tai
lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen

espoonperinne@gmail.com

Ilmoita viestissä seuraavat tiedot:

Toimitusosoite:

Nimi
Lähisoite
Postitoimipaikka
Matkapuhelinnumero

Tilauksen sisältö:

Kirjan nimi ja lukumäärä

Maksuohjeet

Voit maksaa kirjat toimituksen mukana tulevan laskun mukaan tai maksamalla
kirjat ennakkoon yhdistyksen tilille
IBAN: FI30 1802 3000 0007 96.
Lisää kirjojen hintaan toimituskulut 6,00 euroa per tilaus.