Hirvisuon nuoret hirvet

Nallevaari nukkui talviuntaan suuren kuusen alla Karhusuon laidalla. Oli varhainen kevät ja vaari käänteli jo kylkeään pesässään. Kohta olisi aika nousta ylös, mutta ei aivan vielä, sillä nalle halusi herätä hitaasti. Vaarin kevätunta oli häirinnyt jo jonkin aikaa pesän läheltä kuuluva töminä. ”Nuoret hirvet”, ajatteli Nallevaari. ”Joka kevät sama juttu ” se tuhisi unissaan ja yritti vielä nukkua.

hirvet.jpg

Samaan aikaan läheisellä Hirvisuolla komea isosarvinen ukkohirvi Henri haasteli emännälleen Hertalle seuraavaa: ” Kuulehan Hertta, nyt on kyllä tullut aika lähettää hirvipojat omille teilleen. Me emme voi enää huolehtia niistä. Kyllä vuoden ikäisten vasojen on jo pärjättävä omillaan.” Hertan mielestä pojat olivat vielä kovin pieniä ja vallattomia selviytyäkseen ilman vanhempia. Mutta Henri piti päänsä ja päätti lähteä itse ajamaan pojat omille teilleen.

hirvenvasat.jpghenri_hirvi.jpg

Henri löysi pojat juoksentelemasta Karhusuon korvesta. Isä kutsui pojat luokseen ja puhui heille: ”Kuulkaas nyt nuorukaiset, olette jo isoja hirvenvasoja. Teidän on nyt lähdettävä elämään omaa elämäänne Espoon metsiin. Olemme Hertta-äidin kanssa opettaneet teille miten saatte ruokaa, ja miten metsästäjien luoteja voi välttää. Teidän on nyt lähdettävä kohti Nuuksion metsiä. Perustakaa sinne omat kodit ja etsikää sieltä puolisoiksi sopivat hirvitytöt.” Poikia ei huvittanut ajatus lainkaan. Pitäisi etsiä itse ruoka ja turvallinen yöpymispaikka. Ei tullut kuulonkaan. Ne lähtivät seuraamaan isäänsä. Siitäkös Henri hermostui ja lähti sarvet tanassa ajamaan poikia tiehensä yhä syvemmälle Karhusuon korpeen.

nallevaari_karhusuo.jpg
Siitä tulikin sellainen töminä, että Nallevaari heräsi ihan kokonaan ja kömpi äreänä pesänsä verannalle. Henri huomasi Nallevaarin ja riensi toivottamaan tälle hyvää huomenta. Hirvipojat pelästyivät äreää Nallevaaria ja päättivät pötkiä kohti Nuuksion erämaata. Isä Henri kiitti Nallevaaria, kun tämä oli ilmestynyt paikalle ja pahoitteli myös aiheuttamaansa häiriötä.

Nallevaari haukotteli, venytteli ja totesi, että sellaisia ne nuoret hirvet ovat. ”Niin ovat”, nyökytteli Henri sarviaan. Hän myös lupasi, että vartioisi paremmin seuraavan vuoden pesuettaan, niin että se ei tulisi häiritsemään Nallevaarin unta.

© Espoon perinneyhdistys Aurora ry ja Tarja Rae