Espoosta tuli yliopistokaupunki

Esko Uotila

Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 2010

Aalto-yliopisto syntyi kolmen korkeakoulun – Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun – yhdistyessä 1. tammikuuta 2010. Yliopisto yhdistää taiteen, teknologian ja talouden osaamisen ainutlaatuisella tavalla, edistäen siten monialaista tutkimusta, opetusta ja innovaatiota. Aalto-yliopiston tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta kouluttamalla uuden sukupolven asiantuntijoita ja visionäärejä, jotka kykenevät ratkaisemaan yhteiskunnan monimutkaisia haasteita luovilla ja innovatiivisilla tavoilla.

Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa on mahdollista tutustua yliopisto-opiskeluun jo lukioaikana ja tarjolla on kursseja niin kauppatieteiden, kielten, taiteiden kuin tekniikan aloilta.

Aalto-yliopistossa on nykyisin kuusi korkeakoulua ja lähes 12 000 opiskelijaa, henkilöstöä on 4 000, joista noin 400 on professoreita. Aalto-yliopistossa voi suorittaa kandidaatin- ja maisteritutkintoja, ja kaikilla opintoaloilla on omat tohtoriohjelmansa.

Teknillisen korkeakoulun ja myöhemmin Aalto-yliopiston panos koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden alalla on vaikuttanut merkittävästi Espoon asemaan sivistyskaupunkina ja korostanut sen roolia tärkeänä tieteen ja teknologian keskuksena Suomessa ja kansainvälisesti.

Teknillisen korkeakoulun historiaa

Aalto-yliopistoon liitetyn Teknillisen korkeakoulun edeltäjä Helsingin teknillinen reaalikoulu perustettiin 1849 vastaamaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon kasvaviin tarpeisiin osaavasta teknisestä henkilöstöstä. Se sijoittui vuonna 1877 Hietalahdentorin lähellä sijaitsevaan ja sen jälkeen useita kertoja laajennettuun rakennukseen. Sen nimi muutettiin ensin Polyteknilliseksi kouluksi ja sitten Polyteknilliseksi opistoksi. Huhtikuussa 1908 annetulla asetuksella oppilaitoksen nimeksi tuli Suomen Teknillinen Korkeakoulu.

Korkeakoulun tilat kävivät riittämättömiksi ja kaiken lisäksi vanha päärakennus vaurioitui pahasti sotien pommituksissa. Korkeakoulu ja vasta perustettu Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos haluttiin sijoittaa TKK:n läheisyyteen kiinteän yhteistyön varmistamiseksi. Valinnassa päädyttiin Otaniemeen, josta valtio osti 1949 Kansallis-Osake-Pankilta tarvittavan maa-alueen Otaniemen kartanon maista.

Otaniemen alueesta järjestettiin asemakaavakilpailu, jonka voitti Alvar Aallon ehdotus.
Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen laboratoriorakennus Otaniemessä oli koesahalaitos ja kuivaamo, joka otettiin käyttöön tammikuussa 1955. Saha oli ensimmäinen rakennuskohde, sillä se palveli Otaniemen myöhempää rakentamista. Otaniemen saharakennuksen suunnitteli professori Alvar Aalto ja teknisen toteutuksen suunnitteli rehtori Martti Levón.

Teknillisen korkeakoulun päärakennus. Kuva: J-P Kärnä, 2004.

Vuodesta 1966 lähtien korkeakoulu on toiminut sitä varten rakennetulla kampuksella Otaniemessä Espoossa. Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto. Päärakennuksen ensimmäinen osa valmistui Teknillisen korkeakoulun käyttöön vuonna 1965 ja auditorion käsittävä lisärakennus 1975. Korkeakoulun entisessä päärakennuksessa Hietalahdentorin laidalla toimi vuoteen 2019 asti Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Teknillinen korkeakoulu on vuosikymmenten ajan ollut tärkeässä roolissa tuottamassa korkeatasoista insinööri- ja teknologiaosaamista, mikä on houkutellut alueelle teknologiayrityksiä ja edistänyt taloudellista kehitystä.

Yksi aikakausi päättyi ja uusi alkoi, kun Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistyessä. TKK toimi yhden vuoden nimellä Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, kunnes se vuoden 2011 alussa jakautui neljäksi tekniikan kouluksi: Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, sähkötekniikan ja perustieteiden korkeakouluksi.

Kaupungin ja yliopiston yhteistyö

Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyö on keskeistä alueen kehittämisessä kohti kestävää tulevaisuutta. Yliopisto ja kaupunki ovat pyrkineet kehittämään houkuttelevia ympäristöjä asumiseen, työskentelyyn, tutkimukseen ja opetukseen. Tämä yhteistyö on edistänyt innovatiivisten yritysten ja start-upien syntyä alueelle, tehden siitä yhden Euroopan johtavista teknologiakeskittymistä.

Innovaatioita ja yritystoimintaa

Otaniemen kampusalue on muodostunut eläväksi kaupunginosaksi, joka tukee innovaatioita ja yrittäjyyttä. Kampuksen kehittäminen on osa laajempaa visiota, jossa yliopisto toimii yhteistyössä paikallisen yhteisön ja yritysten kanssa luodakseen ekosysteemin, joka edistää tieteen, taiteen ja talouden integroitumista.

Kampus on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, ja se jatkaa uudistumistaan ja laajentumistaan. Otaniemen kampusalueella sijaitsee Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua, jotka kattavat insinööritieteet, kauppatieteet, perustieteet, sähkötekniikan, kemian tekniikan sekä taiteiden ja suunnittelun alat. Kampus on eläväinen ja innovatiivinen ympäristö, joka innostaa tekemään yhteistyötä, kokeilemaan uusia ideoita ja innovoimaan yhdessä​​​​. Kampuksella sijaitsee myös kauppakeskus A Bloc ja uudistunut ostoskeskus A Blanc, jotka tarjoavat kattavan valikoiman palveluita ja kohtaamispaikkoja yliopiston opiskelijoille, henkilökunnalle ja vierailijoille.

Aalto-yliopisto on tehnyt merkittävää tutkimustyötä monilla eri aloilla, kuten kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa, ruokaturvan parantamisessa ja uusien keinojen kehittämisessä antibioottiresistenssin vastaiseen taisteluun. Näiden tutkimusten myötä yliopisto on vahvistanut asemaansa edelläkävijänä tieteen ja taiteen risteyksessä​​.

Aalto-yliopisto ja sen kehittyvä Otaniemen kampus ovat olleet keskeisiä tekijöitä Espoon kehittymisessä sivistyskaupungiksi tarjoten innovatiivisen ja inspiroivan ympäristön opiskelulle, tutkimukselle ja yrittäjyydelle.

Lähteitä: