Marjatta Kuitunen (toim.)
Tapiolan puutarhakaupungissa Ahertajantiellä katse kiinnittyy helposti kookkaaseen harmaaseen rakennukseen, näyttelykeskus WeeGeehen. Näyttelykeskuksen nimi on johdettu kiinteistön aikanaan rakennuttaneen Weilin + Göös -yhtiön nimestä. Teollisen toiminnan ja kirjojen kustantamisen siirryttyä muualle näyttelykeskus WeeGee on tarjonnut ja tarjoaa edelleen tilat museoille ja muille kulttuurin ja sivistyksen alan toimijoille.
Alkuaan Weilin + Göös -yhtiö perustettiin Jyväskylässä vuonna 1872. Sen perustajat olivat Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin. Ennen liikemiesuraansa molemmat herrat toimivat opettajina Jyväskylässä. 1860-luvulla Suomessa oli alkanut voimakas tiedon levittäminen painetun sanan avulla nimenomaan kansan enemmistön kielellä. J.V. Snellmanin ehdotuksesta Venäjän keisari oli hyväksynyt vuonna 1863 suomen kielen tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa.
Uusi yhtiö toimi aluksi kirja- ja opetusvälinekauppana. Omistajien katse tähysi kuitenkin jo laajemmalle. Yhtiö aloitti pian kirjojen kustannustoiminnan ja painamisen omassa kirjapainossa Jyväskylässä. Vuonna 1883 Weilin + Göös muutti Helsinkiin Läntisen Heikinkadun varteen.
Vuonna 1887 Weilin + Göös vuokrasi Helsingin yliopistolta yksinoikeudet almanakkojen julkaisemiseen. Tämä liiketoiminnan ydinalue ja valtakunnallinen yksinoikeus säilyi yhtiöllä lähes sata vuotta, aina vuoteen 1985 asti.
Weilin + Göös kustansi myös liike-elämän lomakejärjestelmiä. Liikevaihtovero tuli voimaan vuonna 1941. Se lisäsi erilaisten kuittijärjestelmien kysyntää. Weilin + Göösillä oli Paragon-kuittien yksinoikeus Suomessa.
Vuonna 1925 yhtiölle valmistui uusi 7-kerroksinen tehdas- ja konttorirakennus Helsingin Töölöön Mannerheimintien, Töölönkadun ja Eteläisen Hesperiankadun rajoittamalle alueelle. Rakennusta laajennettiin vuonna 1938. Kiinteistö on edelleen olemassa, tosin nyt muussa käytössä.
Liiketoiminnan kasvaessa Weilin + Göös päätti rakennuttaa 1960-luvulla uuden modernin painotalon Tapiolaan. Professori Aarno Ruusuvuori (1925–1992) suunnitteli rakennuksen kaksi ensimmäistä vaihetta. Lähtökohtana oli painotalon tuotantoprosessi, joka edellytti suuria vapaita tiloja. Tämä johti erikoisiin rakenneratkaisuihin, joista näkyvimpänä ovat edelleen talon laajaa vesikattoa yläpuolelta vetotangoilla kannattelevat kahdeksan pylvästä. Rakennuksen pohjoissivu on pääosin lasia. Tehdassali liittyikin Tapiolan kauniiseen luontoon suurten ikkunoiden välityksellä.
Painotalon ensimmäisen vaiheen rakennustyöt aloitettiin 1963 ja ne valmistuivat seuraavana vuonna. Kirjapainon muutto Tapiolaan tarkoitti noin 200 työpaikan siirtymistä Helsingistä Espooseen. Lähes kaikki työntekijät pysyivät yhtiön palveluksessa. Asuntojen saanti työntekijöille Tapiolan seudulta tuotti vaikeuksia.
Vuonna 1966 käynnistettiin toisen vaiheen rakennustyöt, jotka valmistuivat seuraavana vuonna. Vuonna 1974 saatiin päätökseen vielä kolmas rakennusvaihe, jonka suunnittelija oli insinööritoimiston perustanut yrittäjä, diplomi-insinööri Bertel Ekengren (1932–2022). Kolmannen vaiheen valmistuttua myös kirjankustannustoiminta siirtyi Töölöstä Tapiolaan.
Kirjankustantamo kehitti lukuisia menestyksekkäitä peruskoulun oppikirja- sekä suurteossarjoja. Tietokirjoja tuotettiin myös liike-elämän ja korkeakoulujen tarpeisiin, kuten Ekonomia-sarja ja Prisma-sarja. Kaunokirjallisen uransa Weilin+Göösillä aloittivat mm. Arto Paasilinna, Raija Oranen, Rosa Liksom, Reijo Mäki, Kauko Röyhkä, Tommy Tabermann, Pirjo Tuominen ja Juha Vakkuri. Laaja lastenkirjatuotanto toi taloon palkintojen lisäksi painotyötäkin, kun mm. Camilla Mickwitzin ja Kristiina Louhen kuvakirjoja painettiin myös ulkomaisten kustantajien tilauksesta.
Nimensä Oy Weilin+Göös Ab:ksi muuttaneen yhtiön osake-enemmistö oli vuonna 1970 siirtynyt Amer-Tupakka Oy:lle (sittemmin Amer-yhtymä). 1980-luvulla kirjojen myynti alkoi laskea ja samaan aikaan Weilin+Göös menetti almanakkojen tuottamisen yksinoikeuden. Laskeva suuntaus johti lopulta siihen, että Amer-yhtymä myi Weilin+Göösin Werner Söderström Oy:lle kahdessa vaiheessa. Lopulta 2010-luvulla Weilin+Göösin toiminta päättyi kokonaan, kun toiminnat olivat sulautuneet WSOY:n organisaatioon.
Weilin+Göös muutti pois Ahertajantien kiinteistöstä jo vuonna 1992. Yhtiön logo jäi kuitenkin rakennuksen julkisivulle, jossa se on edelleenkin muistuttamassa talon historiasta. Espoon kaupunki osti kiinteistön vuonna 2001 tulevan monitoimitalon käyttöön.
Kulttuurin monitoimitalon lukuisilla käyttäjäryhmillä on paljon erilaisia toiminnallisia ja teknisiä tarpeita. Varsinkin museoiden ilmastointi- ja turvallisuusvaatimukset olivat haastavat. Uuden toiminnan vaatimukset edellyttivät vanhassa painotalossa mittavia muutos- ja korjaustöitä.
Rakennuksessa käynnistyivät laajamittaiset purku- ja muutostyöt. Esimerkiksi rakennuksen julkisivuja uusittiin laajasti, rakennettiin kymmeniä uusia portaita, yli kolmesataa uutta huonetta ja uudet hissit. Rakennuksen alle louhittiin lähes sata metriä pitkä kellari ja keskeisiä kantavia rakenteita vahvistettiin.
Näyttelykeskus WeeGeen ensimmäinen kerros avattiin yleisölle 13.10.2006.
Lisätietoja:
Allan Tiitta: Ajan ja tiedon taitaja Weilin+Göös 1872-1997, Porvoo 1997
Osmo A. Wiio (toim.): Oy Weilin+Göös Ab 1872-1972, Tapiola 1972