Espoon monimuotoiseen kulttuuriympäristöön sisältyy niin kaupunkiympäristöjä kuin maaseutu- ja merimaisemiakin. Ne heijastavat Espoon pitkää historiaa, luonnonläheisyyttä ja voimakasta kaupunkikehitystä. Espoon maisemaa ilmentävät vanhat maaseutumiljööt, kartanokulttuuri, merenrannat, järvet ja laajat metsäalueet sekä modernit kaupunginosat ja liikenneverkostot.
Kartuta kuvakokoelmaa ja lähetä kuva omasta kulttuuriympäristöstäsi julkaistavaksi tällä sivulla lomakkeella Kuva kulttuuriympäristöstä.
Vanha-Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Pohjois-Espoo
Kulttuuriympäristöä Vanha-Espoossa
Espoon Tuomiokirkko
Martti Hellström 2017
Espoon keskiaikainen kivikirkko rakennettiin 1485–1490 Kirkkojärven ja Espoonjoen rantaan. Kirkon rakentaminen oli suuri yhteisponnistus, johon osallistuivat kaikki alueen maatilat. Espoo oli saanut oman papin ja seurakunnan vuonna 1458 irtauduttuaan Kirkkonummesta.
Alkuperäinen suorakaiteen muotoinen kirkko oli katolisella ajalla kolmialttarinen. Holvit koristeltiin 1500-luvun alussa maalauksilla, jotka kuvasivat Raamatun kertomuksia ja arkielämää. 1800-luvun alussa kirkko muutettiin ristikirkoksi, jolloin keskiosan holvimaalaukset tuhoutuivat. 1930-luvulla kirkko kalustettiin uudelleen kansallisromanttiseen tyyliin ja osa vanhoista maalauksista paljastettiin. Laaja restaurointi tehtiin 1980-luvulla, ja silloin alttarin ylle palautettiin 1500-luvun puinen Kristus-veistos. Kirkossa on nykyään 550 istumapaikkaa. Viimeisimmät urut valmistuivat vuonna 2012.
Espoon tuomiokirkko suljettiin pääsiäisen jälkeen 2025 korjaustöiden vuoksi noin kahden vuoden ajaksi.
Espoon valtuustotalo
Martti Hellström 2013
Espoon keskuksessa sijaitseva valtuustotalo valmistui vuonna 1979. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila – sama toimisto, joka suunnitteli myös kesällä 2022 puretun kaupungintalon.
Toiminta jatkuu yhä valtuustotalolla, mutta rakennuksen kohtalo on auki. Puretaanko se? Siirtyykö valtuuston toiminta muualle? Aiemmin on tehty päätös, että valtuustotalon tilojen käyttöä muuhun toimintaan selvitetään.
Päätöstä purkamisesta ei ole vielä tehty. Mutta uhka on olemassa. Monet hämmästelevät, miksi tämäkin kertaalleen peruskorjattu, hyväkuntoinen ja kaikin puolin toimiva paikallishistorian merkkirakennus pitäisi purkaa.
Bemböle skola
Martti Hellström 2025
Bembölen ruotsinkielinen koulu (Bemböle skola) valmistui vuonna 1923. Tiilinen kaksikerroksinen koulu oli tuolloin Espoon toiseksi suurin rakennus tuomiokirkon jälkeen. Koulun suunnitteli arkkitehtitoimisto Borg–Sirén–Åberg. Sama toimisto on suunnittellut myös eduskuntatalon.
Aluksi rakennuksessa toimi ruotsinkielinen kansakoulu ja sitten 1977 alkaen ruotsinkielinen peruskoulu. Koulu lakkautettiin lukuvuoden 2021-2022 päättyessä säästösyistä. Koulussa oli tuolloin enää 39 peruskoulun oppilasta luokilla 1-4 ja neljä työntekijää. Omaa rehtoria sillä ei enää ollut. Vanhemmille lakkauttaminen oli raskas pettymys.
Tilat ovat olleet sen jälkeen pois aktiivisesta käytöstä.
Katso lisää: Bembölen koulu
Bembölen kahvitupa
Esko Uotila 2019
Bellin talossa toimi 1760-luvulla kestikievari. Talon kohdalla Kuninkaantiestä haarautui Helsinkiin johtava haara. Kahvilatoiminta alkoi vuonna 1939. Talvisodan aikana rakennukseen oli sijoitettu kätilöopiston synnytysosasto. Sodan jälkeen kahvilatoiminta jatkui ja on siitä lähtien tullut tunnetuksi ja hyvin suosituksi Bembölen Kahvitupana.
Bodominjärven maisema
Esko Uotila 2007
Bodominjärvi Oittaalta katsottuna toukokuisena aamuna klo 7.
Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Sen syvin kohta on vain noin 13 metriä syvä. Bodominjärvi laskee sen Oittaanjokea pitkin Glomsinjokeen ja edelleen Espoonjokeen ja Espoonlahteen. Bodominjärven rannalla on Oittaan ulkoilualue ja virkistyskeskus. Järven rannoilla on myös useita luonnonsuojelualueita.
Kulttuuriympäristöä Suur-Leppävaarassa
Gransin kievari
Esko Uotila 2025
Leppävaaran vanhimman rakennuksen Gransin kievarin ja sen pihapiirissä olevan Sundholmin talon kunnossapito on laiminlyöty. Leppävaara-seura on tehnyt Uudenmaan ELY-keskukselle hakemuksen molempien rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölain mukaan. Myös Espoon perinneseura on allekirjoittanut hakemuksen.
Gransin kestikievarin rakennus valmistui vuonna 1832. Se on merkittävä vanhan Kuninkaantien muistomerkki.
Dalsvikin näkötornin rauniot
Esko Uotila 2025
Kuvassa Dalsvikin kartanon näkötornin rauniot Lähderannassa Lähdevuoren huipulla, taustalla Pitkäjärvi.
Dalsvikin kartanon näkötorni rakennettiin 1800-luvun lopulla. Siinä oli kivestä rakennettu korkea alaosa. Kivestä hakatut portaat johtivat tasanteelle, jossa oli puinen lattia, puiset kaiteet ja keskellä olevan pyöreän tornin sisällä puurappu-ylöspääsyä varten. Ylätasanteella oli lipputanko. Tornin rauniot ovat edelleen paikallaan.
Lähde: Laaksolahti – Pitkäjärven syleilyssä. Espoon kaupunginmuseo 1993.
Laaksolahden uimaranta
Esko Uotila 2024
Espoossa on kahdeksan valvottua uimarantaa. Näistä yksi on Laaksolahden uimaranta. Lisäksi on 17, joissa ei ole uinninvalvojaa. Pienet uimarannat sijaitsevat järvien ja meren rannoilla sekä ulkoilusaarissa.
Valkoposkihanhet ovat tuttu näky Espoon puistoissa ja rannoilla, jonne saarissa pesineet valkoposkihanhet tulevat kesällä poikasineen.
Lisätietoa: Espoon uimapaikat
Pikaraitiotien linjaus Pitkäjärven ylitse
Esko Uotila 2025
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa ja Espoon yleiskaavan 2060 luonnoksessa on varauduttu pikaraitiotieyhteyteen Leppävaarasta Viiskorpeen. Linja suuntautuisi Lähderannasta Pitkäjärven pohjukan ylitse kohti Kehä III:a.
Animaatio pikaraitiotielinjasta: solmu.eu/yleiskaava2060/SL/viiskorpi
Leppäsillan viljelypalstat
Esko Uotila 2019
Espoolaiset voivat vuokrata viljelypalstoja hyötykasvien viljelyyn eri puolilta Espoota.
Lisätietoa: Espoon viljelypalstat
Näkymä Auroran pesutuvalta tielle
Kaino Saario 1940
Maisema Auroran pesutuvalta nykyisen Träskändan puistotien suuntaan.
Näkymä Träskändan puistotien sillalta Glimsinjoelle Pitkäjärven suuntaan
Aapo Kirvesniemi 2022
Glimsinjoen alku ja Pitkäjärven luusua ovat kasvaneet umpeen viime vuosikymmenten aikana.
Lisätietoa: Unohdettu maisema
Kiviportaat Träskändassa
Aapo Kirvesniemi 2025
Nämä sammaloituneet kiviportaat ovat johtaneet Träskändan kartanon puistossa sijainneelle rakennelmalle, josta on avautunut avara maisema. Onko rakennelma ollut näkötorni vai huvimaja ei ole tiedossa. Vanhoihin karttoihin se on merkitty.
Paikka on n. 20 metriä Pitkäjärven pinnan yläpuolella ja hieman korkeammalla kuin edelleen pystyssä ja kunnossa oleva Engelin suunnittelema ”Dianan Temppeli”.
Kulttuuriympäristöä Suur-Tapiolassa
Tapiolan uimahalli
Martti Hellström 2025
Tapiolan vuonna 1965 valmistuneen uimahallin suunnitelimyös koko Tapiolan keskustan suunnitellut arkkitehti Aarne Ervin. Uimahallia on korjattu tuloksetta. Halli on ollut suljettuna vuodesta 2016. Uimahalli on suojeltu asemakaavassa rakennustaiteellisesti arvokkaana rakennuksena. Uimahallin ympäristöä on verrattu arkkitehtoniselta arvoltaan Senaatintoriin. Valtuusto on juuri hyväksynyt uuden korjausohjelman. Toivottavasti korjaustöihin löytyy tällä kertaa riittävästi osaamista.
Heikintori
Martti Hellström 2025
Tapiolan Heikintorin kauppakeskus avattiin vuonna 1968 suurten juhlien merkeissä. Vielä 1990-luvulla Heikintori oli tärkeä kaupunkäynnin keskus Tapiolassa. Siellä sai monipuolisia ja ammattitaitoisia palveluita. Tänään tiloista suuri osa on tyhjillään. Rakennus on osin suojelukohde, joten purkaminenkaan ei käy. Suunnitelmista Heikintorin tulevaisuudesta ei ole kerrottu.
Kulttuuriympäristöä Suur-Matinkylässä
Matinkylän monitoimitalo
Seppo Saarelainen 2025
Monitoimitalo rakennettiin Matinkylään ja otettiin käyttöön vuonna 1984. Rakennuttaja oli Espoon kaupunki, ja kohteen suunnitteli arkkitehti Pirkko van Bryggen. Rakennus on olllut koko ajan ahkerassa käytössä, ja on tiloiltaan hyvin monipuolinen (mm. teatterisali noin 200 katsojalle). Talo on arkkitehtoninen helmi, mutta kooltaan liian pieni 40 000 asukkaan kokoontumistilaksi.
Kulttuuriympäristöä Suur-Espoonlahdessa
Kulttuuriympäristöä Suur-Kauklahdessa
Kauklahden asema
Esko Uotila 2022
Kauklahden rautatieasema avattiin vuonna 1903. Asemarakennus valmistui samana vuonna Bruno Granholmin suunnitelman mukaan. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Asemarakennuksessa toimii nykyisin taidegalleria ja antiikkiliike.
Vuosina 1944–1956 Kauklahden asema oli raja-asema, sillä se sijaitsi lähellä Porkkalan vuokra-alueen rajaa.
Espoon kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä on rakenteilla, ja sen on määrä valmistua vuonna 2029.
Kulttuuriympäristöä Pohjois-Espoossa
Snettansin viljelymaisema
Esko Uotila 2019
Snettansin viljelymaisema on perinteinen maaseutumaisema, jossa laajat viljapellot ja niityt levittäytyvät kumpuilevassa maastossa metsäsaarekkeiden reunustamana. Alueen halki mutkittelee vanha maalaistie, jonka varrella on perinteisiä maatilarakennuksia.
Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Snettans ja Rödskog ovat tiiviitä ja rakenteeltaan yhtenäisiä kyliä, joiden perinteiset rakennukset ja vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot ovat hyvin säilyneet.
Saarijärvi
Aapo Kirvesniemi noin 1950
Saarijärvi on korpijärvi Nuuksion kansallispuistossa. Nuorukaiset olivat telttaretkellä korkealla kalliolla järven rannalla. Rannalle tultiin polkupyörillä vanhoja teitä pitkin. Vesi oli kirkasta ja snorkkelisukellus oli silloin suuri keksintö.
Huviloita ei ollut järven rannoilla. Vihdintie oli juuri rakennettu ja kulkee noin 50 metrin päässä kuvan metsikön takana. Järvellä kävi siihen aikaan erittäin vähän väkeä.
Kivilouhos
Aapo Kirvesniemi 2001
Lambertin kalliosta Espoon Vanhankartanon alueella on puolet louhittu portinpylväiksi, katukiviksi, hautakiviksi ja muiksi kivituotteiksi. Louhos toimi vuosikymmeniä, mutta lopetti toiminnan 1960 luvulla. Alueella on edelleen nähtävissä teelmiä ja puolivalmisteita.
Teollinen kulttuuri pystyy muokaamaan kovintakin kiveä.