Luku- ja kirjoitustaidon alkutaival

Tarja Rae

Pieniä välähdyksiä siitä, miten luku- ja kirjoitustaito on Espoossa opittu.

Historiankirjoituksessa pysytään tutkimukseen pohjautuvassa tiedossa. Yksittäisen ihmisen elämä ei ole tämän tutkimuksen keskiössä. Se, miten ihmiset ovat asioita kokeneet ja eläneet vuosisatojen saatossa, on paljolti kerätyn tiedon ja mielikuvituksen varassa. Niin on näissäkin pienissä tarinoissa. Ne perustuvat historian tutkimukseen, joka on kirjoitettu tavallisen ihmisen näkökulmasta tarinan muotoon.

Luku- ja kirjoitustaidon tulo tänne pohjoiseen liittyy paljolti kristinuskon vaikutukseen. Reformaation jälkeen protestanttisissa maissa pidettiin tärkeänä sitä, että kansa sai kuulla Raamatun sanomaa omalla kielellään. Suomen kielen isänä pidetään Mikael Agricolaa, joka käänsi uuden testamentin suomeksi. Hän joutui myös luomaan monia uusia sanoja. Esimerkkinä tästä vaikkapa leijona, jolle hän keksi nimen jalopeura. Sekä suomen että ruotsin kieli kulkivat pitkään käsi kädessä kansan sivistyksen kielinä, kuten nykyäänkin.

Tervetuloa lukemaan kuvitteellisia tarinoita siitä, miten luku- ja kirjoitustaito rantautui Espooseen.

Mikael Agricolan päivänä 9.4. 2024