Rainer Lahden puheenvuoro perinneseuran Syystapahtumassa 11.11.2025
Kirjan Olipa kerran kaupungintalo julkistuksen ja esittelyn jälkeen on paikallaan nostaa esille sen pikkuveli eli Valtuustotalo, joka on pieni ja siro sekä rakennustaiteellisesti laadukas aikakautensa eli 1970-luvun edustaja.
Erittäin merkityksellistä on, että valtuustotalo säilyi kuin ihmeen kaupalla kun sen isolle veljelle Kaupungintalolle annettiin purkutuomio ensin johtavien virkahenkilöiden ja asian valmistelijoiden toimesta ja loppuvaiheessa jopa valtuuston enemmistöllä. Juuri ennen valtuuston kokousta tapahtui kuitenkin sellainen ihme, että yllättäen kompromissina esitettiinkin valtuustolle, että valtuustotalon purkamisesta päätetään myöhemmin erikseen. Toivottavasti tätä päätöstä ei tulla tekemään tulevaisuudessa, vaan säästetään upea harvinaisuus alkuperäisessä käytössä myös tulevaisuudessa.
Valtuustotalo on toimiva rakennus ja siitä on vuosikymmeninä muodostunut valtuutetuille oma viihtyisä kokouspaikka siis oma talo, jossa on helppo keskittyä valtuuston keskeisiin päätösasioihin, joita ovat tietysti erityisesti vuosittainen budjetti ja hankalat kaavoitusasiat.
Valtuustotalon kohtalosta ovat olleet huolissaan monet tahot ja luonnollisesti myös osa valtuutetuista. Siksi asiaa on käsitelty parin viime vuoden aikana kahteen kertaan valtuustokysymyksissä.
Ensimmäistä kysymystä käsiteltiin valtuuston kokouksessa 23.10.2023. Seurasin netistä suorana käytyä keskustelua asia oli sijoitettu niin, että puhti näytti olevan poissa kun kello läheni 23. Tärkein tämän valtuuston kokouksen anti oli johdon ilmoitus siitä, että vihdoinkin on virallisesti päätetty tehdä selvitys valtuustotalon arvoista ja merkityksestä Espoon historian näkökulmasta. Tämä toteutui ja virallisen asiantuntijaselvityksen laati Saatsi Arkkitehdit ja se valmistui 31.5.2024. Espoon Valtuustotalon rakennushistoriaselvitys
Yllättävää oli se, että tieto Rakennushistoriaselvityksestä ei kulkeutunut julkisuuteen eikä edes valtuutetuille ja siksi vanha valtuusto teki vielä toisen kysymyksen keväällä 2025 aiheena ”Onko Espoon nykyisen valtuustotalon purkaminen välttämätöntä?”. Kysymyksen allekirjoitti peräti 37 valtuutettua eli suurinpiirtein puolet.
Vastausta viivyteltiin niin pitkään, että asian käsittely siirtyi uudelle valtuustolle sen ensimmäiseen kokoukseen 9.6.2025. Kokouksessa hyväksyttiin toivomuksena ”Valtuusto toivoo, että valtuustotalon suojeluarvo tutkitaan.” Käsittämätöntä on se, että asian valmistelun yhteydessä ei kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa kerrottu, että jo vuotta aikaisemmin oli tehty keskeinen selvitys liittyen valtuustotalon suojeluarvoihin. Miksi Espoon johto halusi salata kyseisin verovaroin tehdyn asukkaille tärkeän selvityksen?
Lopuksi toivon, että lähes 50 vuotta Espoon kaupunginvaltuutettuja hyvin palvellut Valtuustotalo säilyisi jatkossakin kaupunginvaltuuston pääasiallisessa kokouskäytössä. Tällöin Espoon kaupungiksitulon historian yksi keskeisin rakennus säilyisi jälkipolvien ihasteltavana. Valtuustotalo voitaisiin myöhemmin liittää osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-aluetta), jonka valtioneuvosto on hyväksynyt nimellä Espoon kirkonmäki.