Juhani Hämerin teesit

Yhdistyksen perustaja Juhani Hämeri (1937 – 2007) julkaisi vuonna 2000 yhdistyksen toiminnan periaatteet, teesit, jotka ovat voimassa edelleen:

1. Ainoastaan dokumentoitu tieto jää elämään. Seuran toiminnasta pitää siis syntyä kirjallinen jäämistö.
2. Kerran vuodessa pidetään seminaari, josta julkaistaan parhaimmillaan kirja, joka onnistuessaan saamaan lukijoita auttaisi yhdistystä myös taloudellisesti.
3. Kaksikielisyys nostaa yhdistyksen arvoa tässä alun perin ruotsinkielisessä yhteisössä.
4. Pöytäkirjat olkoot mieluummin monisanaisia, sillä dokumentoitu väittely on osa yhdistystä ja sinänsä arvokasta.
5. Hallituksen jäsenen ehdoton velvollisuus on ilmoittaa, mikäli on estynyt osallistumasta kokoukseen.
6. Yhteydet muihin kansalaisjärjestöihin on pidettävä kunnossa.
7. Varsinaiset perinneinstituutiot, kirkko ja museo, pitää ottaa aina huomioon.
8. Espoon kaupungin kulttuuriystävällisyydestä pitää yhdistyksen pystyä ansaitsemaan toiminnallaan osuutensa.
9. Velvoittavia sidonnaisuuksia poliitikkoihin ja virkamiehiin ei saisi päästä syntymään.
10. Kirjallisesti esitetyt asiatiedot pitää varmistaa paikkansa pitäviksi.
11. Kaiken toiminnan tulee olla julkista. Yhdistys ei ole mikään salaseura ja tiedottaminen on avainasemassa. Kaikkia median keinoja voidaan käyttää, tolppailmoitus ei ole riittävä, vaikka sekin on käyttökelpoinen.
12. On pyrittävä yhteistyöhön kuhunkin aiheeseen liittyvien asiantuntijoiden kanssa.

Juhani Hämeri, Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n perustaja

Julkaisut 2011-2020

Yhdistyksen tuottamat julkaisut ovat tuoneet vuosittain myyntituloja, joiden avulla toimintaa on voitu harjoittaa. Myös Espoon kaupunki on tukenut yhdistyksen toimintaa rahallisesti vuosittain, mistä yhdistys kiittää lämpimästi.

Julkaisujen myyntiä varten perustettiin ajan hengen mukaisesti oma verkkokauppa, Perinnekauppa, jonka perustaja ja pyörittäjä on ollut alusta alkaen yhdistyksen hallituksen nykyinen varapuheenjohtaja Esko Uotila. Julkaisuja myydään vuosittain myös erilaisissa espoolaisissa tapahtumissa, kuten SyysMatin Markkinoilla kirkonmäellä.

Julkaisujen myynnissä yhdistys tekee yhteistyötä Tapiolan Akateemisen kirjakaupan kanssa v. 2017 alkaen. Myös Auroran kappeli, Booky.fi ja Kirjavälitys ovat yhteistyökumppaneitamme.

Yhdistyksen julkaisut aikajärjestyksessä vuosina 2011 – 2020

• Kari Pohjakallio: Espoon seurakuntien rakennusperintöä, 2012. Teos pohjautuu Sakraalitilanäyttelyn aineistoon.
• Tarja Rae: Nallevaarin tarinoita, 2013. Tarinat kertovat Espoon historiasta eläintarinoiden muodossa ja auttavat esimerkiksi Espooseen muuttaneita tutustumaan uuteen kotiseutuunsa. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ala-asteikäiset lapset, heidän perheensä ja opettajat. Uudistettu laitos ilmestyi 2015. Kirjasta valmistui Martti Hellströmin tuottama kuulokuva, joka on kuultavissa seuran verkkosivuilla.
• Aapo Kirvesniemi – Untamo Utrio: Heiniemen historia – Kuvaus Espoon asuttamisesta, 2013. Teos pohjautuu Untamo Utrion kirjoitukseen Heiniemen asutuksen vaiheista 1930-luvulla. Hankkeen toteuttamisesta vastasivat Aapo Kirvesniemi ja Esko Uotila. Uudistettu laitos ilmestyi 2018.
• Kari Pohjakallio: Seuratuvan ajoista Halmeen vintille, julkistettiin Kauklahdessa 2014.
• Pirkko Kivimäki – Esko Uotila: Espoolaisia kansakoulumuistoja, 2015.
  Espoon perinneseuralle myönnettiin v. 2014 erityispalkintona kunniakirja Minun koulumuistoni ‑keruussa. Keruun järjestivät Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto. Keruuhankkeesta ovat perinneseurassa vastanneet Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila. Kunniakirja luovutettiin Minun koulumuistoni -seminaarissa 28.10.2014 SKS:n juhlasalissa Helsingissä.
• Pirkko Kivimäki – Aapo Kirvesniemi – Esko Uotila: Auroran kappeli – historiaa ja toimintaa, 2015.
• Maija-Liisa Kaistila et al.: Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla, 2015.
  Lisäpainos 2018.
• Pirkko Kivimäki – Esko Uotila: Träskändan kartanon ja Aurora Karamzinin tarina, 2016.
• Martti Hellström, toim.: Usein ensimmäisenä – Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi, 2016.
• Seija Lohikoski: Kapearaiteinen hevosrautatie ja ”ryssänhakkuut” Espoossa 1915–1917, 2017.
• Maija-Liisa Kaistila – Maarit Malinen – Tarja Rae: Kierros Espoon tuomiokirkossa, 2017. Lisäpainos ilmestyi 2018. Espoon tuomiokirkon esittely oli maaliskuussa 2016, jolloin Tarja Rae esitteli osallistujille kirkon historiaa, kattomaalauksia ja muita yksityiskohtia.
• Esa Lahtinen: Punaisin silmin – Espoon Kauklahti 1917-1918, 2018.
• Pirkko Kivimäki – Esko Uotila: Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen, 2018.
• Eija Koivumäki – Nina Mäkelä – Leena Yrjölä: Aurora Karamzin -oppimateriaali peruskouluille, 2019.
• Tarja Rae: Elämää entisajan Espoossa, 2019.
• Tarja Rae: Keittiömuistoja ja ruokaohjeita Espoosta, 2019.
• Maija-Liisa Kaistila – Aapo Kirvesniemi – Pirkko Sillanpää – Esko Uotila: Maatilojen Espoo, 2020.

Yhdistys on julkaissut omilla sivuillaan myös lukuisan joukon verkkoartikkeleita kiinnostavista teemoista. Artikkelit on lopulta julkaistu painettuina kirjoina.

Myöhemmin tänä syksynä on odotettavissa Kari Forsbergin kirjoittama kirja espoolaisista kummitustarinoista, joita on luettavissa sivuillamme jo nyt: https://espoonperinneseura.net/kummitustarinoita/. Kirjan design ja taitto ovat Leena Yrjölän käsialaa.

Lisätietoja julkaisuista löytyy seuran verkkosivuilta:
https://espoonperinneseura.net/julkaisut/

Huomionosoitus

Perinneseuran aktiiviselle jäsenelle Pirkko Kivimäelle (kuvassa kahdeksas oikealta) ojennettiin vuoden 2014 Espoo-mitali itsenäisyyspäivän juhlassa Barona Areenalla. Mitali myönnettiin tunnustuksena merkittävästä panoksesta espoolaisen kotiseutuperinteen tallentamisessa. Pirkko on kirjoittanut perinneseuran verkkosivuille laajan artikkelisarjan Träskändan kartanosta ja Aurora Karamzinista. Hän on kirjoittanut myös Espoon kansakoulujen historiasta ja kerännyt lukuisia espoolaisia koulumuistoja, joita julkaistiin ensin verkossa ja sittemmin keväällä 2015 ilmestyneessä kirjassa.

Kevät- ja syysseminaarit pohjustavat ja siivittävät kirjojen julkistuksia

Kuten sanottu, perinneseuran ydintoimintaa ovat myös vuosittain järjestettävät kevät- ja syysseminaarit. Kirjojen julkistukset on pyritty ajoittamaan seminaarien yhteyteen. Seminaarit ovat olleet vuorovaikutteisia tapahtumia, joissa kirjojen tekijät ovat esitelleet työnsä tulokset ja vastanneet kuulijoiden kysymyksiin. Vuosi 2020 on osoittautunut vaikeaksi Covid-19 -taudin vuoksi, ainakin kevätseminaarin järjestämisen kannalta.

Esimerkiksi vuoden 2013 kevätseminaarin teemana olivat kouluasiat. Pääpuhuja oli Helsingin yliopiston historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Jukka Rantala, myös Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran puheenjohtaja. Tilaisuudessa oli 45 osallistujaa.

Vuoden 2016 kevätseminaari järjestettiin 24.4.2016 Parkvillassa. Seminaarin teemana oli Yrittäminen Espoossa. Ohjelmassa oli kaksi mielenkiintoista esitystä:
• Arja Salmi, Leppävaara-seuran puheenjohtaja: Leppävaaran yritysten historia, sekä
• Kai Halme: Halmeen leipomon historia.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettiin syysseminaari marraskuussa 2017 Entressen kirjaston tiloissa. Filosofian maisteri Maija-Liisa Kaistilan (kuvassa) esitys Maan äidit Ester Ståhlbergista Gerda Rytiin kiinnosti kuulijoita niin paljon, että oli tarpeen järjestää toinen tilaisuus, Maan äidit II, vuoden 2018 alkupuolella.

Maan äidit II -esitelmätilaisuus järjestettiin kauppakeskus Sellon kirjaston tiloissa helmikuussa 2018, jolloin Maija-Liisa Kaistila esitteli Maan äidit Alli Paasikivestä Jenni Haukioon. Mukaan mahtui myös yksi miespuolinen ”maan äiti”.

Saman vuoden syysseminaari järjestettiin marraskuussa Entressen kirjaston tiloissa. Teemana oli Espoon sairaanhoidon historia, josta kertoi Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Pirkko Kivimäen ja Esko Uotilan kirja Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen julkistettiin silloin.

Aurora Karamzin esiin

Perinneseuraan perustettiin vuonna 2015 Meidän Aurora -tiimi. Sen tarkoituksena oli Aurora Karamzinin, aikansa vaikuttajanaisen, elämäntyön merkityksen nostaminen esiin historian hämärästä sekä liputuspäivän saaminen kalenteriin. Tiimin vetäjäksi valittiin perinneseuran hallituksen jäsen Kari Koivumäki.

Meidän Aurora -juhla järjestettiin sunnuntaina 11.9.2016 Villa Elfvikissä. Osallistujia oli runsaat 50. Juhlan valmistelu- ja toteutusvastuu oli Meidän Aurora -tiimillä Kari Koivumäen johdolla.

Ohjelmassa kirjailija Raija Oranen kertoi Aurora Karamzinin roolista ja merkityksestä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja Suomen puolestapuhujana tsaarin hovissa Pietarissa. Näyttelijä Marika Sampio-Utriainen esitti keskeisiä vaiheita Auroran elämästä.

Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu (kuvassa ylhäällä) panelisteina (oik.) opetusneuvos Martti Hellström, Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo sekä dosentti, lehtori Mikko Malkavaara Helsingin Diakonissalaitokselta.

Tapahtuman myötä espoolaisten keskuudessa virisi uusi innostus Auroran Karamzinin perinnön kunnioittamiseen ja Träskändan kartanon kuntoon saattamisen vauhdittamiseen.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Helsingin Diakonissalaitos ja Träskändan kartanon ystävät ry. Meidän Aurora -tiimin aloitteesta perinneseura ja Helsingin Diakonissalaitos lähettivät syksyllä 2016 yhteisen anomuksen sisäasiainministeriölle liputuspäivän saamiseksi Aurora Karamzinin kunniaksi.

Perinneseura järjesti vuotuisen kevätseminaarin toukokuussa 2019 kaupunginmuseossa. Sisältönä oli Aurora Karamzin -oppimateriaali peruskouluille -kirjan julkistus keskusteluineen. Aineiston tuotti seuran Meidän Aurora -tiimi puheenjohtajansa Kari Koivumäen johdolla. Tekijät olivat espoolaiset opettajat Eija Koivumäki, Nina Mäkelä ja Leena Yrjölä.

Meidän Aurora -tiimi ahkeroi myös Träskändan kartanon peruskorjauksen käynnistämiseen liittyvässä aloitetoiminnassa sekä yhteistyökumppaneiden kartoittamisessa ja organisaatiomallin selkiinnyttämisessä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Träskändan kartanon ystävät ry:n kanssa.

Esimerkkejä muista tapahtumista

Vuoden 1918 tapahtumiin liittyen järjestettiin maaliskuussa 2018 opastettu kierros Espoon kaupunginmuseon näyttelyyn Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa. Sitä edelsi tapaaminen filosofian tohtori, museonjohtaja Maarit Henttosen ja museon muun johdon kanssa.

Vuoden 2018 huhtikuussa perehdyttiin Espoon postin historiaan. Janne Nikkanen esitelmöi Espoon postihistoriasta alkaen 1600-luvulta vuoteen 1975. Tapahtumapaikka oli Ison Omenan kirjaston Stage Matinkylässä.

Aurora Karamzinin syntymäpäiviä (kuvassa) on vietetty muutaman kerran elokuun alussa. Auroran 210-vuotisjuhla järjestettiin Träskändan kartanon puistossa 1.8.2018. Perinneseuran Meidän Aurora -tiimi vastasi suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä Träskändan kartanon ystävät ry:n kanssa. Tapahtuma alkoi Auroran promenadilla, jossa oppaana toimi Mari Anthoni. Marika Sampio-Utriainen esitti osia Aurora-näytelmästään. Kävelyn aikana tutustuttiin kartanon keskeisiin lähikohteisiin. Kävelyn päätteeksi perinneseura tarjosi Auroran syntymäpäivän kunniaksi kakkukahvit Träskändan kartanon puiston Piparkakkutalossa. Vuoden 2020 syntymäpäivätapahtuma peruuntui koronan vuoksi.

Meidän Aurora -tiimi järjesti vierailun Helsingin Diakonissalaitokselle maaliskuussa 2017. Oppaana oli Diakonissalaitoksen Jaana af Hällström. Laitoksen perustaja on Aurora Karamzin.

SyysMatin Markkinat on perinneseuralle tärkeä vuotuinen tapahtuma Kirkonmäellä.
Seuran näyttelyosastolla esitellään yhdistyksen toimintaa ja myydään seuran julkaisemia kirjoja.
Kuvassa työvuorossa olevat Aapo Kirvesniemi (vas.) ja Kari Forsberg.

Vuoden 2017 kesäretki toteutettiin Oittaan kartanolle kesäkuussa teemalla Murharetki Bodomiin. Oppaana toimi aiheesta kirjan kirjoittanut Ulf Johansson Pohjois-Espoosta.
Osallistujia oli ennätysmäärä ja keskustelu vilkasta.

Elokuussa 2017 järjestettiin jäsenille opastettu käynti Kansalliskirjastoon. Osallistujat kokivat vierailun huikeana elämyksenä: Kansalliskirjasto on upea kansallinen aarteemme.

Kokoukset

Yhdistyksen toimintaa on hoidettu tarkasti ja tuloksellisesti. Sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset on toteutettu syys- ja kevätseminaarien yhteydessä, seminaarien jälkeen.

Hallitus on kokoontunut 6-8 kertaa vuodessa. Vuoden 2020 kokouksia on toteutettu suurelta osin etäkokouksina kehittynyttä viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Viestintä

Seura on viime vuosina hoitanut viestintätehtäväänsä 6-7 kertaa vuodessa ilmestyvillä sähköisillä Uutiskirjeillä, jotka lähetetään jäsenille sähköpostitse. Myös Facebook on tiedotuskäytössä.

Espoon perinneseuran hallitus 2020

Martti Hellström, puheenjohtaja
Esko Uotila, varapuheenjohtaja
Marjatta Kuitunen, sihteeri
Kari Forsberg, rahastonhoitaja
Rainer Lahti, jäsen
Seija Lohikoski, jäsen
Tarja Rae, jäsen
Heikki Sorvari, jäsen
Leena Yrjölä, jäsen

Teksti: Marjatta Kuitunen
Kuvitus: Esko Uotila