Sota-aika tuo pulan

Linja-autoliikenteen varhaisvaiheita Espoossa Osa 3

Urpo Koivisto

Sota-aika, joka sinällään jo sorti maan epäjärjestykseen, toi mukanaan pikkuhiljaa pahenevan pulan. Pulaa oli ennen kaikkea tuontituotteista, polttoaineesta, öljystä, renkaista ja tietysti kalustosta. Osa ajoneuvoista oli luovutettava armeijan käyttöön sairaankuljetus- ym. tehtäviin. Polttoainepulasta koetettiin selviytyä kotimaista polttoainetta käyttäen. Puukaasuttimet alkoivat alkuaikojen kokeilujen jälkeen toimia varsin siedettävästi, mutta bensakaasuttimen veroisia tehoja ei puukaasutin koskaan pystynyt autosta irrottamaan.

Tämä johti siihen, että esimerkiksi vanhaa ja mutkaista Turuntietä Petaksenmäen kautta ei enää ajettu vaan kaikki linjat siirrettiin kulkemaan uudella betonitiellä Viherlaakson ja Bembölen välillä.

Vaikka polttoaineongelma olikin ratkaistu, olivat rengas- ja öljypula edelleenkin kiusana. Tästä oli seurauksena se, että esimerkiksi vuosina 1944-45 Helsinki-Espoo-Muurala-linjaa ei saatu iikennöidä kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan välillä Helsinki-Bemböle, sillä liikenne rautatien läheisyydessä kiellettiin. Sittemmin linjan päätepysäkiksi vakiintui Finnsin sijasta Espoon asema.

Apua sota-ajan lähiliikenteeseen saatiin Helsingin liikennelaitokselta, jonka siniset bussit hoitivat ajoittain vuoroja Jorvaksentiellä (Kivenlahti) ja Porvoontiellä (Kulloo). Vuonna 1946 nämä vedettiin pois, kun yksityiset liikennöitsijät alkoivat saada paremmin öljyä ja renkaita.


Wickströmin bussi numero 3 Espoo-Muurala Helsingin linja-autoasemalla vuonna 1927. Bussi on Brockway-merkkinen. Laituri on siirrettävä. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Nopeaa elpymistä

Sodan jälkeen eivät olot likikään heti palanneet normaaleihin uomiinsa, mutta maata jälleenrakennettiin innokkaasti. Myös linja-autoliikenne elpyi ja jälleenrakennus toi mukanaan voimakkaan kasvun. Vuonna 1940 Erik Wickström oli muodostanut liikkeestään yhtiön nimeltä Espoon Liikenne Oy. Yhtiön osakkaina olivat mm. perheen jäsenet. Vuonna 1947 yhtiö oli ajokilometreissä mitaten Suomen kymmenenneksi suurin ajaen kyseisen vuoden toukokuussa 72 000 kilometriä.

Vuonna 1942 Erik Wickström kuoli tapaturmaisesti. Hänen isänsä oli vielä silloin elossa ja peri koko omaisuuden. Erikin veljenpoika Åke Wickström oli ollut mukana liikkeen toiminnassa jo pikkupojasta lähtien. Hän oli yhtiön osakas ja hän alkoi johtaa liikettä. Vuonna 1950 hänestä tuli virallisesti toimitusjohtaja. Vuonna 1953 Fafa Wickström kuoli ja seuraavana vuonna Espoon Liikenne Oy purettiin. Pesä jaettiin niin, että Åke Wickström sai varikon ja kaikki ykköstien (Turuntien) linjat sekä rengaslinjan Espoo-Leppävaara-Tapiola-Suomenoja-Espoo.

Åken täti ja sisko saivat osansa rahassa, kun Jorvaksentien linjat luovutettiin bussikauppojen yhteydessä siten, että porvoolaisten Norrgårdin veljesten omistama Linjavaunu Oy sai Etelä-Kauniaisten, Otaniemen ja Tapiolan Iinjat. Näistä Norrgårdin Espoon-linjoista muodostettiin vuonna 1945 tytäryhtiö Espoon Auto Oy, joka aloitti toimintansa yhdeksällä autolla. Autot perivät Linjavaunu Oy:ltä punavihreän värityksensä ja kantavat sitä edelleen.

Helsinki-Svinösund-Sommarö-linjat kuten myös Helsinki-Suomenoja-Muurala-Tuomarila luovutettiin Sacklénin omistamalle Matkustajain Auto Oy:lle. Veikko Myllypakka sai puolestaan hoidettavakseen Nokkalan ja Vapaaniemen linjat.

Heti sotien jälkeen Malmin Linja-auto Oy niminen yhtiö alkoi hoitaa Keski-Espoon liikenneyhteyksiä reiteillä Helsinki-Hämeenkylä-Vanhakylä/Laaksolahti ja Helsinki-Viherlaakso-Laaksolahti. Yhtiön nimi muuttui vuonna 1948 Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:ksi. Vuonna 1953 perustettiin tytäryhtiö Helsingin Paikallislinjat Oy hoitamaan tätä Keski-Espoon liikennettä. Siihen oli liitetty jo vuosikymmenen alussa myös linjat Helsingistä Siikajärvelle, Hankalahteen ja Koivulaan. Yhtiön osakekanta myytiin vuonna 1962 ja nimi lyheni Paikallislinjat Oy:ksi.

Mellsten – Gäddvik -linjan linja-auto Lasipalatsin linja-autoasemalla 1930-luvun lopulla
Ensimmäinen linja-autoyhteys Haukilahteen alkoi Jorvaksentien valmistuttua. Liikennöitsijä Martin Törnroosin bussi Lasipalatsilla Helsingissä.

Mellsten – Gäddvik -linjan linja-auto Lasipalatsin linja-autoasemalla 1930-luvun lopulla
Ensimmäinen linja-autoyhteys Haukilahteen alkoi Jorvaksentien valmistuttua. Liikennöitsijä Martin Törnroosin bussi Lasipalatsilla Helsingissä. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

1950-luku toi mukanaan voimakkaan kasvun ja muutoksen. Vanhoista yrittäjistä mm. Martin Törnroos ja Hans Eklund luopuivat yrityksistään, mutta uusia yrityksiä perustettiin. Vuosikymmenen aikana Espoon liikenteessä vaikutti monia nimiä, jotka tunnetaan edelleen ja monia muita, jotka ovat hävinneet yritysostojen, fuusioiden ja yhtiöiden uudelleen nimeämisen myötä. Monien nykyisinkin vaikuttavien yhtiöiden taustalla ovat tuohon aikaan perustetut yritykset. Joukosta löytyy mm. Erland Grönlund, joka liikennöi Frisansin suuntaan ja jonka yhtiö tunnettiin myöhemmin Frisansin Linjana ja sitten Friisilän Linjana. Toinen mielenkiintoinen nimi on Eino Helminen, jonka Hämeenkylään ja Laaksolahteen liikennöinyt yhtiö Helmisen Linja siirtyi Paikallislinjojen omistukseen ja sitä tietä Espoon Autolle. Lisäksi listalta löytyy nimet Pinnioja & Mattila, jotka liikennöivät Juhanilan ja Lillhemtin suuntaan. Heidän yhtiönsä esiintyi pitkään nimellä Juhanilan Linja, jonka Espoon Auto myöhemmin osti. Etelä-Espoon suunnalla liikennöineet Pauli Tyllilä, Oiva Laurila ja Veikko Tehiranta ovat kaikki jättäneet pitkän jälkensä espoolaiseen liikenteeseen. Sekä Laurila että Tehiranta voidaan kytkeä Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:öön, sittemmin Suomen Turistiautoon. Pauli Tyllilä liikennöi pitkään P. Tyllilän Linjan nimellä kunnes sulautui Pohjolan Liikenteeseen.

Jatkoa tulossa….

Lähteet:

Lahti, Matti J.: Espoo – maalaispitäjästä suurkauppalaksi, Pieksämäki 1975
Lehtonen, Kai R.: Tapiola kesät talvet – Tapiola Summer and Winter, Porvoo 1977.
Kutter 50, 1929-79, puoli vuosisataa suomalaista autokoriteollisuutta, Uusikaupunki 1979.
Kurkinen, Jari: Suomen autokoriteollisuuden historia, Jyväskylä 2001.
Osakeyhtiöjosta tuli kaupunki – Kauniainen 80 vuotta, [Kauniainen 1986] Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran jäsenlehti Hetku: numerot 2/1990, 1/1995, 2/1995, 3/1998,
4/1999, 4/2001 ja 2/2003, Kirjoittajat Kimmo Nylander ja Hannu Kivilä.
Viitaniemi, Matti – Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, Jyväskylä 1978.