Gea Savunen muistelee

Gea Savunen, s. Nyström,  on syntynyt vuonna 1954. Gean koti oli ruotsinkielinen.

Gean koulu oli Bemböle folkskola ja kouluvuodet 1961 – 1965.

Millaisena muistan kouluni?

Kansakouluni sijaitsee edelleenkin entisellä paikallaan Bembölessä, Turuntien ja Kuninkaantien kulmauksessa. Rakennus on kaksikerroksinen punainen tiilirakennus, johon kuuluvat myös ullakko- ja kellarikerrokset. Koulutilojen lisäksi rakennuksessa on myös opettajien asuntoja.

Koulumatkani oli kolmen kilometrin pituinen. Aloittaessani koulunkäynnin, minun annettiin ajaa polkupyörällä kotoani kuninkaantielle asti. Siitä sitten kävelin kuninkaantietä koululle. Kotiin palasin jälleen jalan koulusta pyörän luokse, josta poljin kotiin. Kolmannella ja neljännellä luokalla sain kulkea polkupyörällä koko koulumatkan.

Bembölen koulussa oli kuusi luokkaa, siis kaksi alakansakoulu- ja neljä yläkansakoululuokkaa. Minä kävin Bembölen koulua neljä vuotta. Sen jälkeen siirryin ajan tavan mukaan oppikouluun Helsinkiin.

Minun aikanani meitä oli Bembölessä ensimmäisellä ja toisella luokalla 12 oppilasta. Kolmas ja neljäs luokka oli samassa luokkahuoneessa. Oppilasmäärää en muista.

Kouluaikaisia kokemuksia ja muistoja

Koulun aloittaminen oli hyvin suuri asia. Opettaja oli henkilö, jota myös pelättiin. Minun kouluaikanani opettajaa ei sinuteltu, sinuttelu silloin ei ollut muodissakaan.

Muita koulun henkilökuntaan kuuluvia en muista tavanneeni kuin keittäjän. Hänen kanssaan olin tekemisissä hyvin vähän. Koulun lämmin ateria oli vuoroin puuroa, velliä ja jotain keittoa. Lämpimän ruuan lisäksi saimme näkkileipää ja maitoa. Kerran vuodessa meillä oli lääkärintarkastus. Se oli Glimsissä, nykyisen museon tiloissa. Juoksimme sinne suorinta tietä pitkin.

Minun kansakouluaikana myös lauantaina oli koulua. Koulupäivä alkoi tavallisesti klo 9.00 ja päättyi klo 13.00. Neljännellä luokalla koulupäivät olivat pitempiä. Silloin koulu alkoi aamulla klo 8.00 ja päättyi joskus vasta klo 15.00.

Opetukseen suhtauduttiin niin, että opettaja opettaessaan jotain asiaa oli aina oikeassa. Asiasta ei juuri keskusteltukaan. Tärkeintä oli kuunnella ja tietenkin olla vakuuttunut, että asia oli niin. Opetuksen häiritsemisestä joutui ulos käytävälle.

Kouluaineina meillä oli äidinkieli, siis lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen. Sitten meillä oli uskontoa, laskentoa, maantietoa, käsitöitä ja voimistelua. Toinen kotimainen kieli tuli mukaan neljännellä luokalla. Ensimmäisistä koulukirjoistani muistan vielä lukukirjan, taisi olla aapinen, sitten tuli laskuoppi, maantieto ja karttakirja.

Läksyihini suhtautuminen ei ollut aina kovin myönteistä. Erikoisesti oikeinkirjoitus tuotti minulle aluksi vaikeuksia. Kotona kyllä seurattiin läksyjentekoani. Joskus minusta tuntui, että vanhempani pelkäsivät, että minä en pärjää koulussa.

Käsityöopetus alkoi alakoulussa. Ensimmäinen käsityö, jonka me kaikki oppilaat teimme aluksi, on pieni pöytäliina. Ja sitä me käytimme koko kouluajan pulpetin suojaliinana ruokaillessamme.

Liikuntaharrastukset olivat siihen aikaan pallopelejä, juoksua, pituus- ja korkeushyppyä, hiihtoa. metsässä kävelyä ja sitten sisävoimistelua. Liikuntamuodot olivat riippuvaiset vuodenajoista ja säistä.

Välitunneilla, jotka olivat varttitunnin pituisia, hypittiin narua tai tehtiin jotain muuta koulun pihassa. Talvella kyllä hiihdettiinkin.

Retket, juhlat ja lomat kouluvuosina

Meidän koulu teki joka vuosi luokkaretken jonnekin. Ollessani ensimmäisellä luokalla, teimme retken Glimsin kotiseutumuseoon. Meille tarjottiin siellä virvoitusjuomaa. Toisella luokalla kävimme Seurasaaressa tutustumassa vanhoihin rakennuksiin. Ollessani kolmannella luokalla, kävimme Hämeenlinnassa ja neljännellä luokalla teimme retken Tammisaareen.

Koulun juhlat olivat tavanomaiset joulujuhla joululoman alkaessa ja kevätjuhla kouluvuoden päättyessä.

Joulujuhla oli koulun yhteinen iltajuhla, johon saivat osallistua myös kyläläiset. Joulujuhlan ohjelmaan kuului koululaisten esittämä joulunäytelmä ja perinteiset lasten tonttuleikit. Juhlassa laulettiin yhteisesti joululauluja. Juhla huipentui joulupukin vierailuun. Juhlan jälkeen alkoi koululaisten noin kahden ja puolen viikon mittainen joululoma.

Keväällä kouluvuoden päättyessä pidettiin koko koulun yhteinen ohjelmallinen kevätjuhla. Oppilaiden koulutodistukset jaettiin omissa luokissa. Koulun päättäville oppilaille tämä oli samalla läksiäisjuhla. Koululaisten kesäloma oli kolmen kuukauden mittainen.

Kouluvuoden aikana talvella oli viikon mittainen hiihtoloma sekä pääsiäisloma, joka alkoi kiirastorstaina.

Kansakouluaikaa muistellessa

Kotini oli jonkin verran syrjässä, joten nämä ensimmäiset kouluvuodet olivat minulle hyvin merkittävät siksi, että sain paljon ystäviä. Ujoutenikin hälveni jonkin verran.

Suuria kielteisiä muistoja kouluajalta minulle ei jäänyt. Ehkä sellainen pieni ruokailuun liittyvä asia, kuten makaronivelli, josta en oppinut pitämään.