Espoon perinneseuran toiminnan teemana vuonna 2024 on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Järjestämme tapahtuman, jossa esitellään vuoden teema, keskustellaan sivistyksen merkityksestä Espoossa ja kuullaan musiikkia.

Aika; maanantai 20.5.2024 klo 18.00
Paikka: Sellon kirjaston Lava

Ohjelma:

18.00 Tapahtuman avaus: Esko Uotila, Espoon perinneseuran vuoden teema: Espoon tie sivistyskaupungiksi

18.15 Leikarien pelimannimusikkia

18.25 Lavalla teemasta keskustelemassa kamarineuvos Sampo Suihko, Leikari-muusikko Reino Harjunkoski ja Tauno Satomaa. Jututtajana Martti Hellström

18.50 Leikarien pelimannimusiikkia

19.10. Päätös. Yhteenvetoa. Martti Hellström

Tervetuloa!

Tutustu sivustoon: Espoon tie sivistyskaupungiksi

Puheenvuoroja sivistyskaupungista -sarjassa toinen vieraamme oli kouluneuvos Aulis Pitkälä, joka toimi vuosien ajan Espoon sivistystoimen johtajana ja myös Opetushallituksen pääjohtajana. Martti Hellström haastatteli häntä etäyhteydellä 26.3.2024.

Espoon tie sivistyskaupungiksi

Espoon perinneseuran vuoden 2023 teemahankkeena oli Yrittävä Espoo. Kokosimme perinnetietoa Espoossa toimineista ja myös yhä toimivasta yrityksistä.

Nettisivuillamme Yrittävä Espoo on luettavissa lähes 40 artikkelia monenlaisista yrityksistä, teollisuuslaitoksista, kaupasta ja palveluista sekä yhdistyksistä. Mukana on myös tarinoita yritysmaailmasta.

Viimeisimpiä artikkeleita ovat

• Aapo Kirvesniemi: Yrittäjyys perintönä
• Eija-Liisa Hiltunen-Nordström: Digital Suomessa – edelläkävijyyttä monella saralla

Vuonna 2023 Espoon perinneseuran toiminnan teemana oli Yrittävä Espoo. Toteutimme teemasivuston Yrittävä Espoo, jolla julkaistiin artikkeleita espoolaisista yrityksistä ja yrittäjistä eri vuosikymmeninä. Järjestimme marraskuussa Yrittävä Espoo -seminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Pääpuhujana oli Teatteri Hevosenkengän teatterinjohtaja Kirsi Siren. Elokuisessa tilaisuudessa Seppo Saarelainen kertoi Espoon vaiheista vuosisatojen aikana otsikolla Näkökohtia Etelä-Espoon historiaan ennen aluerakentamista. Olimme perinteiseen tapaan mukana SyysMatin Markkinoilla ja osallistuimme myös Tapiolan peruskiven muurauksen 70-vuotistapahtumaan, Afton vid Esboån -tapahtumaan Lagstadissa ja Träskändan kartanon ystäviät ry:n järjestämiin Träskändan perinnepäivään elokuussa ja Träskändan joulu -tapahtumaan.

Vuonna 2024 Espoon perinneseura keskittyy teemaan Espoon tie sivistyskaupungiksi. Yhteistyötä Espoon kaupungin, kotiseutuyhdistysten, Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan ja muiden toimijoiden kanssa jatketaan. Julkaisutoiminta ja tiedottaminen verkkosivuilla jatkuvat, samoin uutiskirjeiden lähettäminen. Tavoitteena on julkaista kaksi uutta kirjaa. Vuoden ensimmäinen tapahtuma on jäsenvierailu Museo Leikkiin tiistaina 13.2.2024 klo 15.00. Tervetuloa mukaan vuoden 2024 tilaisuuksiin ja toimintaan!

Vuoden 2024 toimintasuunnitelma

Aapo Kirvesniemi on kirjannut perinneseuran Yrittävä Espoo -sivuille neljään artikkeliin omakohtaisia kokemuksiaan ja muistojaan yrityksistä ja espoolaisista yrittäjistä. Viimeisimpänä on julkaistu kertomus Yrittäjyys perintönä. Kuvaukset artikkeleista ja niihin liittyvä kuva on tuotettu tekoälyn avustuksella.

Tekoälyn näkemys Dagmar Petterssonin kaupan sisätiloista 1930-luvulla.

1. Kauppoja ja yrittäjiä lapsuuteni kotikulmilla: Aapo Kirvesniemi kertoo 1900-luvun Espoosta, jossa asutus keskittyi kartanoihin ja alkavaan omakotiasutukseen. Hän muistelee lapsuutensa kauppoja ja kioskeja, jotka palvelivat yhteisöä ja tarjosivat elintarvikkeita ja muita tuotteita. Kirvesniemi kuvaa myös elintarvikkeiden säännöstelyä sota-aikana ja kertoo Dagmar Petterssonin kaupasta, joka oli hänen lapsuutensa tärkeä paikka​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​.
2. Aapo Kirvesniemen kesätyöt 1950-luvulla: Aapo Kirvesniemi kertoo kesätöistään 1950-luvulla, jolloin hän täytti 15 vuotta ja aloitti työskentelyn tehtaissa. Hän työskenteli ensin Helvar Oy:ssä, jossa hän teki yksinkertaisia teollisuustöitä, ja myöhemmin Valtion Sähköpajassa. Kirvesniemi kuvaa työkokemuksiaan, työmatkojaan polkupyörällä ja työtehtäviään, jotka auttoivat häntä myöhemmin elämässä ja urallaan​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​.
3. Lintuvaaran teollisuusalue: Artikkeli käsittelee Leppävaaran alueen kehitystä teollisuuskeskittymäksi ja merkittäväksi asuin- ja liikealueeksi. Se keskittyy erityisesti Kovametalli-tehtaaseen, joka valmisti kovametallituotteita kuten autojen nastoja ja kallioporia. Artikkelissa käsitellään tehtaan perustamista, tuotekehitystä ja sen merkitystä taloudelle sekä sotakorvausten roolia sen perustamisessa. Se myös valottaa tehtaan toimintaa ja työntekijöiden arkea​.
4. Yrittäjyys perintönä: Artikkeli kertoo Myntin suvun yrittäjäperinteestä Espoossa. Se esittelee Antti Myntin, joka hoiti päivittäistavarakauppaa Lipparinteessä, ja hänen poikansa Anssin, joka perusti kuljetusyrityksen. Artikkeli kuvaa Myntin sukupolvien yrittäjyyskokemuksia, niiden kehitystä ja sukupolvelta toiselle siirtymistä​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​.

Nämä artikkelit tarjoavat katsauksen Espoon alueen historialliseen ja taloudelliseen kehitykseen, yrittäjyyden monimuotoisuuteen ja perintöön sekä teollisuuden vaikutukseen alueen kasvuun. Ne tarjoavat henkilökohtaisia kokemuksia ja tarinoita, jotka valaisevat menneiden aikojen elämää ja yhteiskunnallisia muutoksia Espoossa. Artikkelit tuovat esiin, kuinka paikalliset yrittäjät ja teollisuus ovat olleet avainasemassa muokkaamassa Espoon identiteettiä ja taloudellista maisemaa.