Rainer Lahti vuonna 2016

Tausta

Espoon tuomiokirkko on rakennettu noin 550 vuotta sitten luonnonmukaisen järven Itämeren puoleiselle rannalle laskujoen eli Espoonjoen alkuun. Kirkkojärvi on satojen vuosien kuluessa kuivunut jokiuomaksi perkausten, viljapeltojen kuivatusten, maankohoamisen ja lopuksi Tarvontien rakentamisen vaikutuksista.Näin aikojen saatossa kuivuneen Kirkkojärven palauttaminen Espoon perinteiseen kirkkomaisemaan sen luonnolliseksi ympäristöksi olisi merkittävä kulttuuriteko.

Espoon tuomiokirkko on nähnyt ympärillään elämää yli 550 vuotta sen jälkeen, kun se rakennettiin ennen vuotta 1500 pysyvän ja kohtalaisen syvän ja oikean järven rannalle. Silloinkin järven ympärillä oli tulvaniittyjä, mutta järven vedenpinta oli maankohoamisen takia noin 2,5 metriä nykyistä joen kesävedenpintaa korkeammalla. Järvenlaskuja suoritettiin eri puolilla maata mittavasti 1700-luvun alusta pääosin 1870-luvulle saakka. Käytettävissä ei ole tarkempia tietoja siitä, milloin kirkon ympäristössä on aloitettu järven pinnan laskemista eli milloin paikalliset kartanoiden omistajat alkoivat lisätä viljelypinta-alaansa. Luultavasti Espoon Kirkkojärvenkin laskeminen aloiteltiin samoihin aikoihin kuin muuallakin Suomessa. Siksi järvi oli käytännössä jo lähes täysin laskettu ennen vuotta 1800, kuten vanhimmista kartoista voidaan havaita.

Voidaan arvioida, että Kirkkojärvi toimi yli 100 vuotta ns. tulvajärvenä, joka vuosittain vasta loppukeväällä kuroutui järvestä kesäkuukausiksi leveäksi joenuomaksi. Tällainen se oli ilmeisesti vielä vuonna 1939, jolloin eräs vanhemmista kartoista on painettu. Moottoritien rakentaminen aloitettiin 1956, ja olemassa olevien tietojen mukaan silloin tehtiin viimeinen ja melko suuri Espoonjoen ruoppaus. Ilmeisesti silloin ns. tulvajärvestä tuli ns. tulvaniitty, jolloin vesi nousee näkyväksi laajemmaksi vesiaiheeksi ainoastaan pariksi viikoksi keskimäärin kerran-kaksi vuodessa kovien sateiden tai runsaiden sulamisvesien seurauksena. Näin ollen järvi on lainehtinut isona vain keväällä ja tulva-aikoina viimeiset 200 vuotta.

Tässä lyhyesti Kirkkojärven historia viimeisen 600 vuoden ajalta, jolloin järvi muuttui pitkien aikojen kuluessa maan kohoamisen ja perkausten tuloksena vähitellen ensin tulvajärveksi ja lopuksi tulvaniityksi, jolloin jäljellä oli vain Espoonjoki, joka sekin hiipuu mm. Tuomiokirkon kohdalla keskikesällä mitättömäksi joen uomaksi. Olisi tärkeää tehdä tarkempi historiallinen selvitys esimerkiksi 1000 vuoden jaksolta Espoonjoen ja Kirkkojärven vaiheista asiantuntijavoimin.

Näin muodostuvaa uutta Kirkkojärveä leimaavat toisaalta ikivanha kulttuuriympäristö, johon kuuluisi tuomiokirkon lisäksi lukuisat historiallisesti arvokkaat rakennukset sekä lähellä kulkeva Kuninkaantie. Lisäksi maisemakokonaisuuteen liittyisivät Espoon uudempi keskus, johon kuuluisi arkkitehtonisesti arvokas kaupungintalo, Lagstadin vanha ruotsinkielinen koulukeskus, uudemmat rakennukset kuten Kirkonkymppi, uimahalli, lukio ja kaunis peruskoulu sekä tärkeät väylät Turunväylä, Kehä III ja päärautatie. Tulevasta järvestä koilliseen nousee mahtava luonnontilassa oleva Kasavuoren kallioalue.

Kirkkojärven palauttaminen

Järvimaiseman palauttaminen on ollut keskustelun alla useaan otteeseen. Se oli mukana jo puolalaisten arkkitehtien toimesta 1970-luvun alussa voittaneessa suunnitelmassa. Myöhemmin järven palauttamisesta on tehty Espoon kaupungin toimesta esiselvitys jo vuonna 1998. Asiaa käsiteltiin laajasti myös Espoon kaupunginvaltuustossa vuonna 2001. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi kokouksessaan 15.10.2013 ”Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen”. 

Järven palauttaminen toisi Espoon hallinnolliseen keskukseen upean järvimaiseman, johon luontevasti liittyisi ulkoilureittejä, uimarantaa, oleskelulaitureita, soutumahdollisuus, matonpesupaikka, hiihtolatuja jään päällä talviluistelumahdollisuus sekä virkistys- ja liikunta-alueita.

Pro Espoonjoki r.y. ja Kirkkojärvi takaisin r.y. toteuttivat järvihankkeesta havainnollisen pienoismallin. Tällöin päätöksentekijät ja varsinkin alueen asukkaat näkevät konkreettisesti uuden järven mahdollisuudet ja että järvi toteutuessaan olisi Espoon upeimpia maisemakokonaisuuksia.