Toim. Martti Hellström

Lauri Hirvonen kävi Espoon perinneseura ry:n syysseminaarissa tiistaina 9.11.2021 klo 18.00 Entressen kirjaston Sinisessä huoneessa 60 minuutissa läpi tietotekniikan kehityksen 3000 vuoden aikana. Esitys oli huikea, mutta niin on Laurikin. Hän on ollut paitsi yksi aivan keskeisiä tekijöitä Suomen tietotekniikan kehityksessä. mm. legendaarisen 1960-luvun The Saints-yhtyeen kitaristi, yhä aktiivinen sukututkija ja Perinneseuramme aktiivijäsen.

Lauri Hirvonen kertomassa tietotekniikan kehityksestä. Kuva: Martti Hellström.

3000 vuotta sitten löydettiin Välimerestä hylky, ja sieltä navigointilaite, jonka avulla pystyttiin suunnistamaan merellä. Jos tietokone on kone, joka auttaa ihmistä saamaan tietoa, tietokone oli syntynyt

Merkittävä seuraava oivallus oli reikäkorttien keksiminen. Tietokoneen toisena alkuaihiona voidaankin pitää 1800-luvun kutomakonetta, jossa neuleen valmistamista ohjattiin reikäkorteilla. Kutomateollisuuden automatisointi käynnistyi.

Reikäkortit olivat tietokoneistumisen tärkeä innovaatio. 1900-luvun ensivuosikymmeninä Yhdysvalloissa haluttiin nopeuttaa toivottaman hidasta väestönlaskentaa. Reikäkortit olivat tässä merkittävä ratkaisu. Suomeen saatiin ensimmäinen IBM – reikäkorttien valmistuskone vuonna 1942. Tätä ennen reikäkortit oli tuotu Suomeen valmiina ulkomailta. IBM toi reikäkorttikoneita Suomeen kaupan ja teollisuuden käyttöön 1930 luvulla.

Tiedon käyttämisestä sen salaamiseen

Toisen maailmansodan aikana tietokoneille löytyi aivan uusi käyttötarkoitus: salata tietoa. Hitlerin Saksassa otettiin käyttöön 1930-luvulla Puolassa keksitty ENIGMA-laite. Se koodasi viestit salakielelle, ja salakielikiekkoja vaihdettiin säännöllisesti. Laitteesta kehitettiin 1943 erittäin pitkälle viety versio LORTENZ S2, jota Hitler käytti neuvotellessaan korkeimpien sotilasjohtajiensa kanssa.

Iso-Britanniassa oli hätä, ja nyt koottiin älypäät yhteen ja opittiin purkamaan näitä viestejä. Ratkaisevaa oli oivallus vaihtaa koneiden ytimessä olleet tilaa vaativat releet nopeampiin radioputkiin. Syntyi COLOSSUS, joka pystyi vuonna 1944 – saksalaisten tietämättä -paljastamaan Hitlerin sotasalaisuuksia.

Ensimmäinen ”oikea” tietokone

Sotavuosien jälkeen tietokoneiden kehittelytyö jatkui ennen muuta Yhdysvalloissa. Vuonna 1947 siellä patentoitiin ensimmäinen kone nimenomaan tietokoneena. Kyseessä oli ENIAC. Se perustui radioputki teknologiaan.

Vuonna 1966, kun Lauri Hirvonen itse siirtyi tietokonealalle ja kouluttautui tietokoneteknikoksi Pariisissa, suomalainen NOKIA-yhtiö hankki miljoonia markkoja maksaneen GE-400 tietokoneiden edustuksen. Siinä käytettiin transistori tekniikkaa. Transistori, 1 cm:n kokoinen piipalanen, joka toimi nopeammin kuin radioputki ja oli luotettavampi.

Sitten 1969 innovatiiviset TTL-mikropiirit korvasivat useita transistoreita. Tietokoneiden kokoa oli mahdollista oleellisesti pienentää. Uudet koneet veivät vähemmän sähköä ja tulivat näin halvemmiksi. Lauri sai näihin tietokone insinöörin koulutuksen Lontoossa.

1980-luku: kohti henkilökohtaisia tietokoneita

40 vuotta sitten syntyivät pienikokoiset, ns. mikrotietokoneet. Ensimmäisenä suosituin oli INTEL 8080 mikroprosessori. Sen jälkeen syntyi monelle tuttu MikroMikko1. Kun mikropiirit korvattiin mikroprosessoreilla jälleen säästettiin tilaa ja sähköä ja niiden hinnat laski.

Merkittävä poiju Suomessa osui vuoteen 1986, jolloin Nokian STRATUS-koneessa otettiin yhdessä HPY Elisan kanssa käyttöön – aluksi yritysten sisäisenä- sähköpostijärjestelmänä. Kiinnostus kuluttajille myös levisi nopeasti. Sen luotettavuus oli suuri, kun se teki hommat 4:llä rinnakkaisella prosessorilla.

1990-luku: kohti älypuhelimia

Lauri Hirvonen oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa 1996 maailman ensimmäistä älypuhelinta NOKIA 9000 Communicatoria. Sillä saattoi paitsi soittaa myös päästä internettiin. Suomen Salosta Nokian tehtaineen tuli maailmankuulu!

Ennen milleniumia tapahtui vielä huimaa kehitystä. Yliopistot kiinnostuivat verkottumisesta. Syntyy valtion rahoilla FUNET. Koulut liitetään internettiin. Tuli pönttömacceja. Nettiin syntyi monenlaisia verkkopalveluita ja tietokantoja. Niissä ei ollut enää yhtä keskustietokonetta vaan koneet ovat itsenäisesti verkossa toistensa kanssa.

2000-luku: hyvää ja pelottavaakin

Tietotekniikan kehitys kiihtyy kiihtymistään. Älytekniikka on kaikkialla. Tämän vuoden lokakuussa Suomeen saatiin EU:n yhteishankkeena maailman kolmanneksi nopein ja Euroopan nopein tietokone LUMI. Suomelle se maksoi 50 miljoonaa euroa. LUMI on ns. supertietokone. Se ei vain tuhlaa sähköä vaan myös säästää sitä. Sen tuottamalla hukkalämmöllä lämmitetään 3000-4000 asuntoa. Sen tuottama lämpö on saasteetonta .

Mutta tietotekniikan huimalla kehityksellä on myös varjonsa. Sen avulla kootaan ihmisistä tietoa, ja heitä huijataan. Hirvonen suosittelikin, että jokainen meistä lukisi juuri ilmestyneen Mikko Hyppösen teoksen INTERNET.

Kehitys ei lopu tähän

Seuraava kehitysloikka on ns. kvanttitietokone. Se kykenee mm. laskemaan matemaattisen laskun, joka vie nykytietokoneilta 10 000 vuotta, 200 sekunnissa!

Prototyypit toimivat jo ulkomailla, ja Suomessakin on kvanttitietokoneiden tutkimushanke käynnistetty.