Espoon perinneseura

Tiesitkö, että presidentin puoliso Alli Paasikivi toimi nuoruudessaan
näyttelijänä? Hän poimi valkovuokkoja Juho Paasikiven kanssa Seurasaaressa seurusteluaikoina. Mauno Koivisto ja Tellervo tutustuivat toisiinsa, kun vapputanssit peruutettiin. Sylvi Kekkonen puolestaan harrasti kirjallisuuden hella henkilöautolla ajelua Helsingin keskustassa ja ajoi kolarin raitiovaunun
kanssa.

Maija-Liisa Kaistila piti 7.2. Sellon kirjastossa kiinnostavan yleisöluennon Maan äidit 2 eli presidenttiemme puolisot maailmansodan jälkeen. Presidenttien puolisot Allista Jenniin esiteltiin inhimillisiä ja hauskoja piirteitä unohtamatta.

Viime syksynä Marja-Liisa piti Entressen kirjastossa Maan äidit osa 1 -luennon, jossa viihdyttävästi valotettiin varhaisien  presidenttiemme puolisojen yksityistä ja julkista persoonaa ja toimintaa. Maan äidin virka lankesi yleensä avioliiton myötä. Vain Ester Ståhlberg avioitui presidentin kanssa. Millainen mediasirkus häistä olisi tullutkaan, jos ne olisi pidetty nykyaikana!

Tervetuloa  luentoihimme, historiakin voi olla hauskaa.

Leena Yrjölä

Perinneseura esittelee toimintaansa ja kirjojaan Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan talvitapahtumassa lauantaina 10.2. klo 12-16. Tervetuloa tutustumaan!

Perinneseuran kirjoista kerrotaan sivulla Julkaisut. Ne ovat myynnissä Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan lisäksi Auroran kappelissa ja verkossa Perinnekaupassa. Niitä voi ostaa myös perinneseuran tilaisuuksissa.

Espoon perinneseura on aloittamassa kirjahanketta espoolaisesta ruoka- ja keittiöperinteestä. Tavoitteena on koota tietoa arkeen ja juhliin liittyvästä ruokakulttuurista, esimerkiksi joulusta ja pääsiäisestä. Kyseessä ei ole ensijaisesti keittokirja.

Lähtökohta on, että Metsä-Espoon, Saaristo-Espoon ja muualta muuttaneiden ruokaperinteet ovat erilaisia. Onko Espoossa ollut ihan omia ruokalajeja?

Tietoa kaivataan muun muassa siitä, mistä ruokaa on hankittu, miten ruokaa on valmistettu ja säilytetty, miten selviydyttiin talven yli ja miten esimerkiksi maitoa hankittiin, kun kotona ei ollut lehmiä. Myös uudet, ruokakulttuuriin liittyvät espoolaiset ilmiöt kiinnostavat tekijöitä.

Hanketta varten pyydämme auttamaan kirjan tekijöitä lähettämällä aiheeseen liittyviä kirjallisia ja suullisia perinnetietojaan sekä ruokaohjeita huhtikuun loppuun mennessä sähköpostitse tarja.rae@gmail.com tai ottamalla yhteyden Tarjaan puhelimitse 040 531 1050.

Pelottavilta kuulostavia paikannimiä on myös Espoossa. Nimensä paikka on voinut saada mielikuvituksen tuotteena tai huhujen ja tapahtumien seurauksena. Tämän kertainen tarinamme Viherlaaksosta on juuri sellainen.

Aavekallion tarina

Kummitukset koetaan yleensä pelottavina, ihmisiä kiusaavina ja omaisuutta vahingoittavina ja jotkut jopa epäilevät niiden olemassaoloa, mutta ne voivat olla myös ihmisten turvana ja ystävänä. Sellaisesta kummituksesta kertoo seuraava tarinamme.

Öfvergårdin hyvä henki -kummitus