Pirkko Kivimäki muistoissamme

Pirkko Kivimäki 1926 – 2021

Pirkko Kivimäki kuoli 23. tammikuuta 2021 Espoossa 94-vuotiaana. Hän oli syntynyt Hankasalmella 26.syyskuuta 1926.

Sota-aika varjosti Pirkon kouluvuosia. Hän oli silloin Niemisjärvellä kauppiasperheessä kotiapuna ja useita vuosia nuorempien lasten kaitsijana. Siellä hän viihtyi hyvin. Eräänä jouluna lapset esittivät Pirkon kirjoittaman joulunäytelmän. Pirkko kiitteli myöhemmin saaneensa tästä ajasta hyviä eväitä elämäänsä. Sattumalta kävi niin, että kauppias Vehniäisen tyttärestä tuli Pirkon pikkuveljen vaimo.

Hän kävi Jyväskylän kristillisen kansanopiston 1944-45. Sieltä hän sai idean Diakonissalaitoksesta, jonne hän pääsikin heti opiskelemaan. Pirkko muutti Hankasalmen Niemisjärveltä Helsinkiin elokuussa 1945. Sieltä hän valmistui sairaanhoitajaksi ja diakonissaksi ja jäi sen jälkeen töihin Diakonissalaitoksen sairaalaan. Avioiduttuaan Teuvo Kivimäen kanssa 1953 Pirkko joutui eroamaan työstään.

Pirkon nuoruudenkuvia
Pirkko Kivimäki toimi sairaanhoitajana ja apulaisylihoitajana Koskelan sairaskodissa vuoteen 1964. Sitten hän työskenteli Kustaankartanossa vuoteen 1975, viimeiset seitsemän vuotta ylihoitajana. Tämän jälkeen Pirkko oli Helsingin kaupungin Huoltovirastossa ja Hallinto- ja talousosastolla suunnittelijana. Vanhusten hoitolaitosten suunnittelu oli tärkeä osa työtä työuran loppuvuosina.

Ylioppilaaksi Pirkko opiskeli iltakoulussa ja kirjoitti 1966, siis liki 40 vuoden ikäisenä. Humanististen tieteiden kandidaatti hänestä tuli 1975 ja filosofian maisteri 1984. Opiskelu oli Pirkolle hyvin tärkeää. Sairaanhoitajajohtajatutkintokin tuli suoritettua 1968. Pirkko harmitteli usein sitä, että sota sotki aikaisemmat opiskelusuunnitelmat.

Kolmperän asukasyhdistyksessä ja Ämmässuo-liikkeessä Pirkko toimi aktiivisesti vuosia.

Muistamme Pirkko Kivimäen toimeliaana perinneseuran jäsenenä. Hän toimi perinneseuran hallituksessa vuosina 2009 – 2015 ja jatkoi senkin jälkeen aktiivisena asiantuntijana ja perinnetiedon tallentajana.

Heti yhdistykseen liityttyään Pirkko tuotti yhdistyksen verkkosivuille laajan artikkelisarjan Aurora Karamzinista ja Träskändan kartanosta. Ne julkaistiin myöhemmin kirjana.

Pirkko toimi aktiivisesti seurakunnassa. Hän toimi pitkään Auroran alueneuvoston puheenjohtajana. Hän oli avainroolissa Auroran kappelin 15-vuotishistoriikin tekemisessä vuonna 2015. Viime vuonna hän teki vielä kirjasen kappelin vihkiryijyn vaiheista.

Pirkko keräsi laajasta tuttavapiiristään muisteluja kouluajoista eri puolilta Espoota ja eri vuosikymmeniltä. Kansakoulumuistoista järjestettiin seminaari Auroran kappelissa keväällä 2013. Tuottelias muistojen keruu palkittiin Kansanrunousarkiston kunniakirjalla Minun koulumuistoni ‑keruussa vuonna 2014. Aineistoa täydennettiin tiedoilla Espoon kansakoululaitoksen kehittymisestä ja vuonna 2015 kertyneet tiedot koulujen vaiheista ja koulumuistot julkaistiin kirjana Espoolaisia kansakoulumuistoja.

Pirkolle myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 2014 tunnustuksena merkittävästä panoksesta espoolaisen kotiseutuperinteen tallentamisessa.

Vuonna 2018 julkaistiin Pirkko Kivimäen ja Esko Uotilan kirjoittama kirja Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen. Kirja kertoo sairaalan monista vaiheista, sairaanhoidon kehityksestä, henkilökunnan tehtävistä ja toiminnan muutoksista Espoon kasvaessa maalaispitäjästä suureksi kaupungiksi. Kirjassa on Muuralassa hoitotyössä toimineiden ja potilaina olleiden muistoja sairaalasta. Pirkon koulutus ja työkokemus antoivat vahvan taustan tarkastella Espoon sairaaloiden kehitystä. Muuralan sairaalan tarina tuli päätökseensä, kun päiväsairaalan toiminta siirtyi keväällä 2017 Muuralasta uuteen Espoon sairaalaan Jorviin. Viimeisinä vuosinaan Pirkko oli useaan otteeseen potilaana Espoon sairaalassa.

[masterslider id=”2″]


 

Pirkko Kivimäen muisto jää elämään hänen kirjoittamissaan julkaisuissa ja verkkoartikkeleissa.

Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina

Kirjoittajat:
Marjut Hartikainen, Pirkko Kivimäen veljentytär
Esko Uotila, Espoon perinneseuran varapuheenjohtaja