Veistoksia ja muistomerkkejä Espoossa

Espoossa on lukuisia veistoksia, muistomerkkejä ja muita taideteoksia julkisissa ulkotiloissa. Sivulle on koottu kuvia ja tietoa teoksista. Sisältöä täydennetään sitä mukaa, kun lisätietoa karttuu ja uusia kohteita havaitaan.

Vanha-Espoo

Suur-Leppävaara

Suur-Tapiola

Suur-Espoonlahti

Suur-Matinkylä


Espoon
keskus

Veteraanien muistomerkki
nimimerkki “Tuntematon sotilas”, 1992

Muistomerkki on pystytetty vuonna 1992 ja se koostuu luonnonkivestä ja kahdesta graniittipaadesta sekä suomen- ja ruotsinkielisestä kaiverruksesta. Muistomerkin suunnittelukilpailun voittaja ei halunnut nimeään julkisuuteen, joten kilpailupalkinto käytettiin sotaveteraanien kuntoutukseen.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

Espoon keskus
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

Espoon tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

Läheinen kontakti

Espoon keskus
Läheinen kontakti
Leena Turpeinen, 1980

Espoon keskuksen 1970–luvulla muodostuneen, uuden hallinnollisen keskuksen merkittävyyttä haluttiin korostaa ulkoveistoksella, joka sijoitettaisiin 1979 valmistuneen Valtuustotalon eteen, sitä ja kaupungintaloa yhdistävälle torialueelle. Espoolaisille taiteilijoille julistetun kuvanveistokilpailun voittajaksi
palkintolautakunta valitsi joulukuussa 1978 Leena Turpeisen ehdotuksen “Läheinen kontakti”.

Perusteluissaan palkintolautakunta kiinnitti huomiota voittaneen ehdotuksen intiimiyttä ja läheisyyttä korostavaan ilmeeseen. Se piti sitä myös joka taholta
hallittuna kokonaisuutena.

Turpeisen selostuksen mukaan “Läheinen kontakti” symboloi Espoon ihmisläheistä miljöösuunnittelua. Hän kuvasi Espoon äidin helmoissa leikkiväksi lapseksi. Veistoksen plastisen pehmeiden muotojen ja himmeästi hohtavan, sileän pinnan hän halusi kuvaavan äidin ja lapsen välistä lämpöä ja läheisyyttä.

Leena Turpeinen työsti teostaan keväästä 1979 alkaen Niittykummussa sijaitsevan kotinsa pihalle rakennuttamassaan kaarihallissa. Talvella teos valettiin pronssiin Kärkkäisen taidevalimolla Kellokoskella, taiteilijan valvonnassa ja avustuksella. Teoksen pinta käsiteltiin hiomalla ja patinoimalla.

Futura

Espoon keskus
Futura
Ernst Mether-Borgström, 1984

Futura on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen pääsisäänkäynnin edustalla olevalle aukiolle sijoitettu abstrakti metalliveistos.

Taidemaalarina ja graafikkona tunnettu Ernst Mether-Borgström alkoi 1960 –luvun puolivälissä tehdä myös abstrakteja metalliveistoksia. Tällainen on Espoon keskuksen Virastopihalla sijaitseva lähes yhdeksänmetrinen Futura. Mether-Borgström käytti veistoksissaan usein toteemipaalun ideaa. Futurasta onkin sanottu, että se on kuin moderni, monitasoinen ja arvoituksellinen toteemipaalu. Mether-Borgström itse kutsui töitään semaforiksi, mikä viittaa rautateiden siipiopastimiin.

Ernst Mether-Borgström oli Suomen ensimmäisiä konstruktivisteja, jonka teoksissa rakenteellisuus, geometriset muodot ja ei-esittävyys olivat keskeisiä vaatimuksia. Hän oli myös kiinnostunut taiteen ja teknologian välisten suhteiden tutkimisesta ja halusi tehdä taidetta, joka oli “rakentavaa ja tulevaisuuteen optimistisesti suuntautuvaa”. Futurasta hän sanoi: “Konstruktivistinen taide rakentuu väreille ja muodoille. Futurasta on turha hakea luonnon aiheita. Olen
yrittänyt sellaisen teoksen, joka nykymaailmalle parhaiten sopii. Se on ajan sävel.”

Aikojen saatto

Espoon keskus
Aikojen saatto
Tilla Kekki, 2005

Viidestä luonnollisen kokoisesta ihmishahmosta koostuva teos, jolla taiteilija omien sanojensa mukaan “kutsuu katsomaan jokilaakson varressa, vuosisataisessa kulttuurimaisemassa elämää lapsen, nuoren, keski-ikäisen ja vanhuksen silmin.”

Teoksessa eri-ikäiset hahmot vaeltavat kohti kirkkoa. Jokaisella on oma erityisluonteensa ja suhteensa toisiin kulkijoihin, sekä yhteinen suunta. Työn
lähtökohtana oli Espoon jokilaakson historiallinen merkitys, sekä uuden ja vanhan kohtaaminen.

Taitelija kertoo halunneensa tehdä “Ihmisen kokoisen, esteettisen, hartautta ja ajatuksia herättävän teoksen.” Tilla Kekin mukaan katsojat kokevat taideteoksen aina omista lähtökohdistaan, ja hän toivoo teoksensa avautuvan monenlaisille tulkinnoille. Hahmot koostuvat useista kuparilevyistä, jotka on leikattu ja taivutettu vastakappaleen avulla muotoonsa ja hitsattu yhteen. Kekin mukaan kuparipelti sallii elävän ja kepeän muotolin, tekniikkaa ei aiemmin ole juurikaan käytetty suurin veistoksiin. Patinoidun työn pinta on suunniteltu muuttumaan ajan saatossa, ilman, veden ja auringon vaikutuksesta.

Suomenpystykorva

Espoon keskus
Suomenpystykorva
Pekka Ketonen, 1989

Kamreerintie 8:n pihanurmikolle pystytetty koiraveistos esittää aikanaan kansalliskoiraksemme valittua suomenpystykoiraa.

Terhakasti jalustallaan seisova suomenpystykorva juhlisti Kennelliiton 100-vuotisjuhlia 1989.

Huminaa

Tuomarila
Huminaa
Armas Hutri, 2000

Taiteilijaprofessori Armas Hutrin toteuttama Huminaa-patsas hankittiin Tuomarila-seuran aloitteesta kulttuurikaupunki-projektin yhteydessä vuonna 2000. Patsas kuvaa suomalaista kuusipuuta, joka tarjoaa juurellaan suojaisan lepopaikan.

Kuvanveistäjä Armas Hutri on syntynyt 1922 Jääskessä Karjalan kannaksella. Hän opiskeli taideteollisessa keskusopistossa Helsingissä 1949–52, sai taiteilijaprofessorin arvonimen 1976. Hutri rakensi omin käsin ateljeetalon Espooseen ja sen yhteyteen taidevalimon, jossa on itse valanut suuretkin pronssiveistoksensa.

Suurikokoisen äitiä ja lasta esittävän teoksen nimi viittaa lapsen ja äidin välisen suhteen lisäksi myös veistoksen ja katselijan väliseen vuorovaikutukseen.

Sinikurjet

Muurala
Sinikurjet
Antti Nurmesniemi, 1995

Turunväylän ja Kehä III:n risteysalueen länsireunalla sijaitseva kolmen 400 kV voimajohtopylvään ryhmä edustaa uutta näkemystä teknisten rakenteiden suunnittelussa.

Alkuaan maamerkin lailla risteysnäkymää hallitsevaa pylväsryhmää kutsuttiin Pietarin portiksi tai Espoon reimareiksi, mutta vuonna 1996
pylväät muuttuivat nimikilpailun tuloksena Sinikurjiksi.

Karvasmäki
Elon kaaret
Barbara Tieaho, 1999

Taideteos Jorvin sairaalan piha-alueella ajorampin vieressä.

Teos on syntynyt Uudenmaan taidetoimikunnan rahoittamassa UUTTA! -taiteilijaprojektissa.

Animo

Kirkkojärvi
Animo
Jaakko Niemelä, 2011

Taideteos Omnian pihassa osoitteessa Kirkkokatu 16.

Animo on interaktiivinen taideteos ja valoveistos. Jaakko Niemelän töille on ominaista valon, tilan, arkkitehtuurin ja kaupunki-suunnittelun yhdistäminen.

Animo-nimi viittaa animaatioon ja on anagrammi Omniasta. Teos on helposti nähtävissä pitkälle ympäristöönsä. Korkeudeltaan se on rakennuksen kahden kerroksen korkuinen. Teos näyttää nousevan suoraan maan pinnan tasosta, mikä korostaa keveyden tunnetta.

Animo on myös interaktiivinen teos. Koulun oppilaat voivat kännykällä lähettää tekstiviestejä, joiden sanat näkyvät teoksen rakenteessa suurina perättäisinä kirjaimina. Teoksen valaistukseen on ohjelmoitu myös muita abstrakteja valokuvioita silloin, kun tekstiviestitoimintaa ei ole.
Jaakko Niemelä on toteuttanut teoksen yhteistyössä Omnian metallilinjan oppilaiden kanssa.

Tuulimäen IT-muistomerkki

Tapiola
Tuulimäen IT-muistomerkki,
1993

Kalliolle Tuulimäen alueelle sijoitettiin vuonna 1993 viime sotien ilmatorjunnan muistotykki vuodelta 1931. It-tykki on yksi monista pääkaupunkiseudulle sijoitetuista Helsingin ilmatorjunnan (1939-1944) muistomerkeistä. Tykkiin on kiinnitetty muistolaatta Tapiola Kilta ry:n toimesta.

Tykki on ollut käytössä vuosina 1942-1944. Se on 32 Rask.It Ptrin (“Länsi”/Westend) neuvostoliittolainen sotasaalistykki (76 mm:n ilmatorjuntakanuuna tyyppiä 76 Itk/31-SS). Neljä tällaista neuvostoliittolaista sotasaalistykkiä oli käytössä nykyisen Tapiolan alueella toimineessa ilmatorjuntapatterissa
(“Länsi”), jolla oli Helsingin ilmapuolustuksen läntisimmät tuliasemat.

Häikäistynyt

Tapiola
Häikäistynyt
Tapio Junno, 1992

Tapiolassa Heikki von Hertzenin aukion edustan portaita astelee Tapio Junnon Häikäistynyt (1992). Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen Espoon kaupungille lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille ja kaikille Tapiolan rakentajille.

Luonnos avaruudesta

Tapiola
Luonnos avaruudesta
Antonio da Cudan, 1980

Taiteilija Antonio da Cudanin veistoksen Luonnos avaruudessa paljastettiin Tapiolan keskusaltaan reunalla 17.11.1980. Hankkeen käynnistäjiä olivat tapiolalaiset yritykset (Tapiola 72 ry), Espoon kaupunki, Asuntosäätiö ja lukuisa joukko innokkaita kaupunkilaisia.

Veistos jouduttiin 2008 siirtämään alkuperäiseltä paikaltaan Sokos Hotel Tapiola Gardenin laajennushankkeen vuoksi ja sijoitettiin tammikuussa 2009
läheiselle nurmikentälle.

Veistoksen kylkeen kätkeytyy taiteilijan äidinkielellään (retoromania) kirjoittama aforismi sekä hänen Leo-poikansa kädenjälki.

Morsian

Tapiola
Morsian
Heikki Konttinen, 1985

Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin jo Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskilpailusta vuonna 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta 1985.

Taidepoliisi

Tapiola
Taidepoliisi
Pekka Kauhanen, 2006

Taidepoliisi on tapiolalaisen kuvanveistäjän Pekka Kauhasen veistos Tapiolassa Pohjantien ja Ahertajantien kiertoliittymässä. Veistos ohjaa kolmella
kädellään yleisöä Weegee-talossa sijaitsevaan EMMA-taidemuseoon.

Veistos paljastettiin 4. lokakuuta 2006, vähän ennen EMMAn avajaisia. Se on valettu patinoidusta pronssista, ja se seisoo ruostumattomasta teräksestä tehdyllä
jalustalla. Veistoksen korkeus jalustoineen on viisi metriä. Se kuuluu Espoon kaupungin taidekokoelmaan.

Veistoksen poliisilla on kolme kättä, mutta sormia on kuitenkin tavanomaiset kymmenen. Kauhasen mukaan “Taidepoliisin käsien rytmiikka yksinkertaisesti vaati kolmea kättä”.

Pro Aqua

Tapiola
Pro Aqua
Eero Hiironen, 2007

N. 6,5 m. pitkä koskiaiheinen Pro Aqua on taiteilijan suurimpia vesiaiheisia teoksia. Teos kuuluu Kyösti Kakkosen taidekokoelmaan, joka on talletettu EMMAan.

Virta I

Tapiola
Virta I
Raimo Utriainen, 2006

Utriaisen myöhäiskaudelle tyypillinen abstrakti teräsveistos noudattaa matemaattisen tiukkaa muotoa.

Mutkia matkassa

Tapiola
Mutkia matkassa
Pertti Kukkonen, 2006

Kukkonen käyttää teoksissaan materiaalina usein betonia. Hön on kehittänyt betonin esteettisiä ominaisuuksia yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä.

Ilves ja Pentu

Tapiola
Ilves ja Pentu
Helvi Hyvärinen, 1962

Eläintaiteeseen keskittyneen Helvi Hyvärisen mieluisin eläin oli ilves, jonka kesyttämättömyys ja arvoituksellisuus kiehtoivat häntä.

Asuntosäätiö lahjoitti punaisen graniittiveistoksen Espoon kaupungille 1994.

Aura

Tapiola
Aura
Kain Tapper, 1981

Veistos on Tapiola –yhtiöiden vanhan
konttorirakennuksen edustalla.

Maan voima

Tapiola
Maan voima
Ari Laitila, 2004

Suomalaisten metsänomistajien perustama Metsäliitto Osuuskunta täytti 70 vuotta tammikuussa 2004. Merkkivuoden kunniaksi Kiinteistö Oy Metsätapiola tilasi
pääkonttorikiinteistön edustalle monumentin, joka paljastettiin Metsäliiton 70-vuotissyntymäpäivänä.

Työ tilattiin kuvanveistäjä Ari Laitilalta. Teoksen kaksi voimakasta, luonnonläheistä aihetta on tehty Ristijärven tummasta graniitista. Veistoksen keskelle,
ikään kuin pitämään teoksen tasapainossa, Laitila on veistänyt liimapuisen pylvään käyttäen Finnforestin Hartolan tehtaan kuusipuista materiaalia. Tervattuna se muistuttaa Suomen metsäteollisuuden syntyhistoriasta, tervan viennistä kaksi sataa vuotta sitten.

Monumentti kuvaa suomalaisten luonnon peruselementtejä, jossa Laitilan graniittiin veistämät kuusifiguurit väreilevät vedessä. Patsastoimikunta päätti ristiä sen Maan Voimaksi.

Kehitys

Tapiola
Kehitys
Hannu Siren, 2002

Tapiola-ryhmän entisen päärakennuksen edessä oleva säänkestävästä teräksestä tehty 10 metriä korkea moderni teos.

Puu

Tapiola
Puu
Leonard Lapin, 1991

Esport Centerin edustalle sijoitettu punainen teräsrakennelma on “kineettinen tilateos”, joka on parhaimmillaan illalla valaistuna.

Ladder

Karhusaari
Ladder
David Nash, 1989

Karhusaaren uimarannalla oleva puunrungoista tehty, tikkaita muistuttava teos. Sen vertikaalisuus ilmentää siirtymää tilasta toiseen.

Käpy

Otaniemi
Käpy
Reijo Perkko ja Heikki Koivikko, 1968

Otaniemeen Dipolin eteen pystytettiin vuonna 1968 Reijo Perkon ja Heikki Koivikon suunnittelema avautuva ja sulkeutuva Käpy-taideteos.

Pro Teekkari

Otaniemi
Pro Teekkari

Espoon kaupungille luovutettiin betonista valmistettu Pro Teekkari -patsaan suurennos (paino 7 tonnia, halkaisija yli 3 m). Patsas on samanlainen, jonka Helsingin kaupunki sai 40 vuotta aiemmin. Patsas sijaitsee Dipolin edustalla Luolamiehentien ja Otakaaren risteyksessä.

G-veistos

Otaniemi
G-veistos
Aimo Hoffrén, 1999

Geologian tutkimuskeskuksessa paljastettiin toukokuussa 1999 taiteilija Aimo Hoffrénin suunnittelema geologiaa symboloiva G-veistos. Veistoksen toteutti kivimestarityöryhmä Joensuun oppimiskeskuksessa.

Veistos on tehty kotimaisista kivistä. Veistoksen tumma G-hahmo on kiillotettua Varpaisjärven diabaasia, jonka kaupallinen nimi on Varpaisjärven Musta. Diabaasin ikä on 2,1 miljardia vuotta. Pallo on Ristijärven kiillotettua vaaleaa graniittia, jonka kaupallinen nimi on Arctic White. Graniitin ikä on 1,86 miljardia vuotta.

Graniittipallo lepää pienessä pyöreässä syvennyksessä, joka symboloi peruskallioon syntynyttä hiidenkirnua ja itse pallo hiidenkirnun jauhinkiveä. Veistoksen kivimateriaalit ovat oikeassa ikäjärjestyksessä siten, että nuorempi kivi on kovertanut hiidenkirnun lujaan peruskallioon.

G-kuvion korkeus on 170 senttimetriä ja pallon halkaisija 50 senttimetriä.

Vastuu

Otaniemi
Vastuu
Hannu Siren, 1995

Otaniemen liittymän merenpuoleisen rampin 250 metrin pituinen kallioleikkaus sekä liittymän alueelle sijoitetut kivenlohkareet muodostavat “Vastuuksi” nimetyn
ympäristötaideteoksen.

Kallioleikkauksen kohdalla olevan kävely- ja pyörätien reunalla on tummasävyinen metallilaatta, johon on kaiverrettu ympäristötaideteoksen kuvaus suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Purje

Otaniemi
Purje
Anne Eerola, 1994

Otaniemen liittymäalueen keskeltä kohoava maamerkki Purje asetettiin paikalleen liittymän laajennustöiden yhteydessä vuonna 1994.

Teos on 30 metriä korkea ja se on valmistettu alumiinista ja teräksestä.

Ensimmäisen teekkarin hauta

Otaniemi
Ensimmäisen teekkarin hauta

Ensimmäisen teekkarin hautana tunnettu kiviröykkiö on itse asiassa lain nojalla rauhoitettu pronssikautinen hauta (n. 1500-500 eKr). Röykkiön vierellä on Espoon kaupunginmuseon laatima opastaulu.

Matalalla aidalla rajatun hautakiveyksen reunalla on vaihtelevasti kukoistavaan ruusupensasta suojaava sementtirengas. Renkaaseen kiinnitetyssä messinkilaatassa lukee: “Ensimmäisen teekkarin muistoa kunnioittaen olemme tänään istuttaneet tämän juhannusruusun (rosa pimpinellifolia) ja uskomme teekkarihengen sen kera puhkeavan kukoistukseensa. Teekkarikylässä Floran päivänä 1976 Otaonnelan tupsukansa.”

Hautakiveyksen vieressä ovat ketjulla kallioon kytkettyinä teekkariperinteet kuuluisat juhlakalut Jämerän kivekset.

Jämerän silmä

Otaniemi
Jämerän silmä

Paikallisen ravitsemusliikkeen ja monitoimitilan Servin mökin pihalla on useita muistomerkkejä. Niistä ensimmäisenä erottuu kalliorinteeltä juhlavasti kohoava reiällinen kivi Jämerän silmä. Kivi on kiviveistämön hylkykivi, jonka linjoissa teekkarit havaitsivat tallentamisen arvoisia mielikuvia ja muotoja.

Ossi 1969

Otaniemi
Ossi 1969

Servin mökin pihalla on monia Teekkarikylän legendaariseen isännöitsijään Ossi Törröseen liittyviä muistomerkkejä.

Jämerän silmän juurella on Ossi –niminen teos, betonilaatta, johon on raapustettu teksti Ossi 1969 sekä painettu Ossin kämmenten ja jalkojen jäljet. Ne ikuistettiin Ossi Törrösen lähtiessä eläkkeelle syksyllä 1969.

Ossi Törrönen 75v

Otaniemi
Ossi Törrönen 75v

Servin kalliolle on tuotu resiina, joka juhlisti Ossi Törrösen 75- vuotispäivää.

Laatassa lukee:”Resinahka teekkari hc Ossi Törrönen 75 v 2.2.1990″. Teos tunnetaan nimellä Ossi Törrönen 75 v.

Ossin littu 80%

Otaniemi
Ossin littu 80%

Resiinan naapuriksi teekkarit ovat pystyttäneet reilun metrin korkuisen taskumatin, jonka kylkeen on taiteltu Ossi Törrösen karikatyyri sekä teksti
“Ossin littu 80 % 2.4.1995” Taskumatti liittyy Ossi Törrösen 80-vuotispäivän juhlintaan.

Teemu Teekkari

Otaniemi
Teemu Teekkari

Servin mökille johtavaa polkua vartioi pellistä ja erilaisista koneenosista luotu Teemu Teekkari. Teoksen on lahjoittanut Koneinsinöörikilta. Muita alueelta
löytviä taideteoksia ovat muun muassa Epäkeskopuristin ja Rullalaakeri.

Tunnelma

Otaniemi
Tunnelma
Hannu Siren, 1981

Aalto-yliopiston tietotekniikan rakennuksen edustalla oleva veistos näyttää muodostuvan kolmesta osittain maahan hautautuneesta rautapalkista.

Tuonelan hauen pää

Ruukinranta
Tuonelan hauen pää
Pekka Kainulainen ja Veikko Tolvanen 1994

Taideteos Tarvaspäässä Gallen-Kallelan museon pihassa.

Karhu

Ruukinranta
Karhu
Väinö Oja 2010

Taideteos Tarvaspäässä Gallen-Kallelan museon pihassa.

Iso musta

Ruukinranta
Iso Musta
Jussi Koivusalo 1992

Taideteos Villa Elfvikin pihassa.

Uranus

Ruukinranta
Uranus

Uranus on osa Ursa ry:n pystyttämää aurinkokuntamallia. Se on sijoitettu Villa Elfvikin huvimajaan.

Aurinkokuntamallin Pluto sijaitsee myös Espoon puolella Hanasaaressa. Aurinko ja muut planeetat ovat Helsingin puolella.

Bunkkeri

Ruukinranta
Bunkkeri

Bunkkeri liittyy 1900-luvun alussa rakennettuihin laajoihin Helsingin puolustuslinjoihin, joita on runsaasti mm. Leppävaarassa ja Laajalahdessa.

Tätä bunkkeria on jouduttu siirtämään Kehä 1:n linjalta sivuun. Nykyisin se on Ruukinrannassa Kehä I:n ja Turun moottoritien risteyksen kaakkoisessa ”kainalossa” kevyen liikenteen väylän vieressä. Opastekyltti on vaurioitunut.

Koira ja tähti

Perkkaa
Koira ja tähti
Pekka Nevalainen, 1989

Perkkaan keskipisteessä sijaitseva “Susipatsas” eli “Muuttajan monumentti” tilattiin 1989 taiteilija Pekka Nevalaiselta, joka asui tuohon aikaan Perkkaalla.

Kaksiosainen teos konkretisoi ihmisen luontoyhteyttä ja ajan suhteellisuutta. Patsaan on myös tulkittu kuvaavan muuttajan kaipuuta vanhalle kotiseudulleen.

Pitäjänmäkeläisten sankarihaudat

Mäkkylä
Pitäjänmäkeläisten sankarihaudat
1968

Pitäjänmäen suojeluskunta perusti Talvisodassa kaatuneille pitäjänmäkeläisille hautausmaan, joka tuli 50 metriä Leppävaaran puolelle.

Muistomerkki ja uudet hautakivet ovat vuodelta 1968. Varat muistomerkin saamiseksi hautausmaalle kerättiin kansalaiskeräyksellä.

Muistomerkin teki kuvanveistäjä, professori Viljo Savikurki (1905 – 1975). Reliefissä on kaksi polviasentoon laskeutunutta sotilasta. Vaakatasossa lepäävän kiven päälle on hakattu kohokuva, joka esittää kahta hartauteen polvistunutta sotilasta. He ovat talvi- ja jatkosodan henkilöitymiä. Kypärään ja talviasuun sekä lumiviittaan sonnustautunut soturi viittaa 1939 – 1940 käydyissä taisteluissa kaatuneisiin ja asepuku 36:een pukeutunut soturi muistuttaa jatkosodan menetyksistä.

Muistomerkki ja hautojen nimilaatat ovat Vehmaan punaista graniittia. Taiteilija on lahjoittanut reliefin kipsimallin Pitäjänmäen seurakunnalle. Reliefi on
sijoitettu Pitäjänmäen kirkon aulaan.

Saksalaisen sotilaan hauta

Leppävaara
Saksalaisen sotilaan hauta
Ville Vallgren, 1923

Kansalaissodan loppuvaiheessa käytiin Leppävaarassa taistelu, jossa kaatui kolme harakkalaista punakaartilaista.

Saksalaisia kaatui myös kolme, joista yhdelle Ville Vallgren suunnitteli muistokiven. Sen veisti punagraniitista leppävaaralainen Guido Eriksson ja pystytti
Leppävaaran suojeluskunta Muistokujan varrlle vuonna 1923.

Kivessä lukee : “Hier Ruht Vizewachtmeister Xavier Brummer Bay. Geb.batterie 12 Geb. am 30.3.1891. gest. am 12.4.1918. in treuem gedenken Alberga Schutzkorps”.

Lampaankantaja

Leppävaara
Lampaankantaja
Erkki Kannosto, 1973

Nykyinen Laurean kampus Leppävaarassa valmistui 1969–72 Espoon kauppakoulun, työväenopiston ja pääkirjaston käyttöön. Suunnittelijat olivat mm. Temppeliaukion kirkon arkkitehteina tunnetut Timo ja Tuomo Suomalainen. Kirjaston pääoven edessä on Erkki Kannoston Lampaankantaja vuodelta 1973. Kirjasto on siirtynyt Selloon ja rakennuksessa toimii nykyisin kelloseppäkoulu.

Elämän kudos

Leppävaara
Elämän kudos
Antti Maasalo, 2005

Kauppakeskus Sellon edustalla Ratsutorilla on kuvanveistäjä Antti Maasalon teos Elämän kudos.

Taideteos on hankittu yksityiskokoelmasta ja se paljastettiin 13.10.2005. Teos on tarkoitettu täydentämään ja elävöittämään Ratsutorin kaupunkitilaa ja symboloimaan Sellon sijoittajaomistajien ja Espoon kaupungin yhteistoiminnan onnistumista Sellon kaupunkikeskuksen aikaansaamisessa.

Luna-koira

Leppävaara
Luna-koira
2005

Vuonna 1967 valmistuneen Veräjäpellon koulun betoniin valettu Luna-koira katsoo kuuta. Patsas kunnostettiin kesäkuussa 2005. Taitaa olla hukka perinyt Luna-koiran, kun sen jalusta on nykyisin tyhjillään.

Lämmin sade

Leppävaara
Lämmin sade
Kari Juva, 1997

Lähivakuutus-yhtiön 80-vuotisjuhlien yhteydessä paljastettu ja yhtiön toimitalon edustalle sijoitettu veistos.

Raivaajapatsas

Laajalahti
Raivaajapatsas
Sakari Vapaavuori, 1976

Laajahdessa kirjaston edessä seisova raivaajapatsas on pystytetty niiden uudisraivaajien, miesten ja naisten kunniaksi, jotka raivasivat ja rakensivat uuden asuinalueen synkkään korpeen.

Vuonna 1976 paljastettu patsas on laajalahtelaisen taiteilijan Sakari Vapaavuoren käsialaa. Patsas luovutettiin sittemmin Espoon kunnan vastuulle ja hoitoon ja se oli Espoon ensimmäinen julkinen patsas.

Aurora Karamzinin muistokivi

Järvenperä
Aurora Karamzinin muistokivi
Heikki Nieminen, 1958

Träskändan kartanon tuntumassa on Aurora Karamzinin muistokivi, jonka reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Heikki Nieminen vuonna 1958.
Alkuun

Valonheitinlottien muistolaatta

Mäkkylänmetsä
Valonheitinlottien muistolaatta

Helsingin vuoden 1944 ilmapuolustuksen valonheitinlottien muistolaatta Mäkkylänmetsässä.

Romanileirin muistolaatta

Mäkkylänmetsä

1950-luvun romanileirin muistolaatta Mäkkylänmetsässä.

Mäkkylä
Keskuspuiston ammattiopiston taideteos

Taideteos Keskuspuiston ammattiopisto pihassa Mäkkylässä.

Mäkkylä
Takkatien liikenneympyrän taideteos

Ympäristötaidetta Vermon raviradan lähellä Takkatien liikenneympyrässä, josta alkaa mm. Ravitie. Espoon ja Helsingin raja on keskellä liikenneympyrää.

Porkkalan palauttamisen muistomerkki

Kivenlahti
Porkkalan palauttamisen muistomerkki

Espoon Kivenlahden Marinrannassa.

Sukkula

Espoonlahti
Sukkula
Kauko Räsänen, 1983

Veistos Rehtorintien koulun pihalla.

Valoprisma

Nöykkiö
Valoprisma
Esa Laurelma, 1987

Valokineettinen teos kohoaa näyttävänä tornina Nöykkiön koulun pihalla. Teoksen yläosa on muutettu vuonna 2010.

Taikahevonen

Latokaski
Taikahevonen
Nina Terno, 1983

Latokasken koulun ja päiväkodin sisäpihalle sijoitettu pronssiteos.

Siipirikko

Kaitaa
Siipirikko
Pekka Jylhä 2010

Taideteos Kaitaan koulun pihassa.

Suomenoja
Ympäristötaidetta Suomenojan liikenneympyrässä.

Kunkin neljän massiivisen levymäisen metallipylvään kyljessä on etäisyystietoja eri puolille Espoota, Suomea ja maapalloa.

Keisarin kivi

Soukanniemi
Keisarin kivi

Keisarin kivi löytyy Soukanniemeltä. Muistokirjoitus kaiverrettiin kallioon, kun Aleksanteri III vieraili kesällä 1889 Villa Fridhemissä ja viehättyi Espoon saariston turvallisuudesta.
Alkuun

Neidon lähde

Matinkylä
Neidon lähde
Laila Pullinen, 1988

Alkuperäiseltä nimeltään Runon lähde. Espoon kaupungin ja rakennusyhtiö Hakan 20-vuotislahja Matinkylälle vuonna 1988. Professori Laila Pullisen ympäristötaide teos Runon lähde syntyy kallion reunaan kiinnitetyn pronssiveistoksen, suihkulähteen ja aukion muodostamasta kokonaisuudesta.

Pullisen mukaan veistos yhdessä ympäristönsä kanssa muodostaa kuva-arvoituksen, johon ratkaisua voi hakea myös viereisestä Matinkylän kirjastosta.

Rantaraitti

Matinkylä
Rantaraitin muistolaatta

Espoon rantaraitin syntyhistorian ja perustamisen muistolaatta Matinkylän uimarannan kohdalla.

Kristallimaja

Matinkylä
Kristallimaja
Ulla-Kirsti Junttila 2008

Matinkylän uimarannassa on vedessä teräsrakenteinen huvimaja. Se on osa Espoon Rantaraitin kokonaisuutta.

Kristallimajan muoto muistuttaa hiotun kristallin briljanttimuotoa. Vesi sen ympärillä luo muotoon sopivan säihkeen. Rannalla oleva penkki on oleellinen osa teosta: se mahdollistaa kiireettömän katsomisen.

Ulla-Kirsti Junttila (s. 1950) on suunnittelija, joka on erikoistunut erityisesti kaupunkikuvan toimivuuteen ja elävyyteen. Hän on liikkunut työssään kaupunkisuunnittelun, teollisen suunnittelun ja taiteen välimaastoissa. Teoshankkeen käynnistäjä oli Espoon tekninen virasto ja silloinen kaupungininsinööri Martti Tieaho. Sen vuoksi Kristallimajaa voi kuulla sanottavan myös ”Martin timantiksi”.

Tähtilisko

Olari
Tähtilisko
Markku Hakuri

Suurikokoinen teräsveistos Tähtiniityn koulun pihalla.

Aurinkotuuli

Olari
Aurinkotuuli

Puolarmetsän sairaalan pihalle sijoitettu pronssiveistos.

Siivet

Olari
Siivet
Helena Pylkkänen, 1992

Veistos on sijoitettu Olarin kirkon vierellä sijaitsevan
Gräsan uurnalehdon Yläportin lähelle.

Kuvat: Esko Uotila ja Markku Salminen

Lähteitä:

Rautio, Antero: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset, 1998
Länsiväylä
EMMAn internetsivut
EMMA–lehti
Wikipedia

Espoon keskuksen kaupunkipolut
Soukan kaupunkipolku
Leppävaaran kaupunkipolut
Matinkylän kaupunkipolut