Monelta hollilta on minulta kysytty Nuuksion vanhoista asioista, joten oikein harmittaa, etten ole sata vuotta vanhempi, niin tietäisin ehkä paremmin vastata. Nupurin radasta pienen pojan muistilla muistan vain sen verran, että oli viimeinen sadanmetrin pätkä purettua rataa ja se oli nostettu tienpuoleen (autoilija Vikströmin luona toiselle puolelle Todennäköisesti rata ylettyi Nupurinjärvellesaakka. Muistikuvani mukaan rata oli kulkenut sillä kohdalla tien pohjoisreunaa, niin että tilaa jäi kärryillä kulkemista varten. Sen muistan, että tästä Espoon asemalle päin Sahlstedtin pellon koilis reunassa oli parakkeja ja tallivajoja. Ne olivat jo osaksi hajotettu, kun näin ne.

Isäni kertoi, että pitkälettiset ja isopäiset kiinalaiset vedättivät tukkeja ja polttopuita hevosvedettävillä vaunuilla käyttöpuu oli nuukasti korjattu talteen ja risut laitettu isoihin kasoihin. n. 8-10 metrin välein. En ole vieläkään tajunnut näitten hakkuiden tarkoitusta, koska ei minkäänlaisia linnoitushommia tai ei tientapaista oltu tehty, taisi työ jäädä kesken.

Hyötyä kuitenkin oli, koska vattuja ja ahomansikoita kasvoi tällä alueella. Siispä kyläläisille riitti erinomaisia marja mestoja moneksi vuodeksi eteenpäin. Käärmeitä tämä alue kokosi mahdottomia määriä. Muistan, kun äitini kanssa poimittiin vattujaja, kun kosketti vattupensaita niin käärmeen sihinä kuului joka risukasasta.

Nämä asiat tapahtuivat vuosina 1914 – 1916. Vähäinen tieto tästä ajasta johtuu siitäkin, että yleensä vanhemmat ihmiset eivät halunneet puhua tästä ajasta. Toihan tällainen mullistava väen lisäys pitäjään ja kaupunkiin siihen aikaan tosi moraalittomia asioita tullessaan, veneerisiä tauteja ja onnettomia rakkaussuhteita. Venäläinen upseeri oli kuulemma pirun komea mies ja tuoksui hajuvedelle, kiinalaisesta en sitten tiedä?

(Rata kulki Espoon asemalta Nupuriin 1914-16 ja oli rakennettu
puutavaran kuljetusta varten. Hevoset vetivät vaunuja.)

Helge Fagerholm
Nuuksio-lehti 2/01