Ulla Lindqvist muistelee

Ulla Lindqvist os. Eriksson muistelee Myllykylän kouluaikaansa

Olen syntynyt vuonna 1946. Kävin kansakoulun viidennen ja kuudennen luokan Myllykylän kansakoulussa 1957 alkaen. Sitten menin Viherlaaksoon jatkoluokille. Myllykylän koulu oli kuusiluokkainen turvallinen kyläkoulu. Koulumatkani oli noin 3 kilometriä. Kuljin sen kävellen ensin Kuninkaantietä ja sitten Aurorapuiston poikki. Luokallani oli noin 20 oppilasta.

Oppilaat kunnioittivat opettajia. Tunnilla viitattiin ja vastattaessa noustiin seisomaan. Tunnilla ei hälisty. Opettaja oli meitä kohtaan tasapuolinen. Vanhempani kannustivat koulunkäyntiä. Muistikuvani mukaan koulun vahtimestari ja keittäjä olivat mukavia henkilöitä. Ruokalassa oli kuudennen luokan opettajan vaimo työssä.

Koulussa syntyi mukavia ystävyys- ja työtoveruussuhteita. Kestävät läpi elämän.

Koulupäivät olivat noin 4 – 5 tunnin mittaisia. Oppiaineita olivat: lukeminen, kaunokirjoitus. laulu, laskento, uskonto, käsityöt ja voimistelu. Eläinoppia koulussa oli mm. täytettyjä lintuja ja joitain pieniä eläimiä.

Kouluaikani ensimmäinen kirja oli Aapinen, jonka sain alaluokalla Helsingin koulussa. Joitain kirjoja saattoi olla koulun lainastosta. Läksyt tehtiin heti, kun tultiin koyiin.

Käsitöissä koulussa kudottiin muistaakseni sukat ja lapaset. Sitten tehtiin myös ristipistotöitä vohvelikankaalle.

Koulun liikuntatunnilla voimistelusalissa hypittiin telineillä ja venyteltiin puolapuissa. Ketterät kiipesivät köysissä. Pelattiin myös palloplejäTalvella hiihdettiin koulun lähimaastossa. Tytöillä oli muistaakseni siniset voimistelupuvut. Opettajalla oli tamburiini soittimena.

Välitunneilla mentiin ulos 15:ksi minuutin ajaksi. Leikittiin hippaa ja hypättiin narua ja ruutua. Luokassa oli aina kaksi järjestäjää, jotka tuulettivat luokan ja pyyhkivät taulun. Talvella hiihdettiin ja kerättiin kilometrejä kansanhiihtomerkkiin. Merkki ommeltiin sitten ulkopuseron hihaan.

Koulussa oli oma ruokala. Ruoka oli hyvää. Kerran vuodessa kävi lääkäri tai terveyssisar,

Koulun juhlat ja lomat olivat, kun koulu alkoi vasta syyskuussa, niin syksyllä oli kohta perunannostoloma. Muita lomia olivat sitten joululoma ja kesäloma.

Koulun joulujuhlassa laulettiin joululauluja ja esitettiin joulunäytelmä, jossa oli enkeleitä ja tonttuja. Jokainen sa joulupussin, jossa oli omena, karkkia ja pipareita.

Keväällä oli yhteinen juhla. Suvivirren laulaminen on jättänyt kauniin haikean muiston.

Muita koulumuistoja kouluajalta on, kun käytiin joskus opettajan luona kylässä vapaa-ajalla koulutoverin kanssa. Meillä oli edistyksellinen opettaja, Maija Jalava. Hän opetti meidät laulamaan englannin kielellä. Toinen opettaja oli Sakari Vilonen. Luokkakuva on kiva muisto. Ikävä muisto on, kun koulutoveri menehtyi jäätyään auton alle.

Miten muutuin koulunkäyntini aikana? ”Järki kasvoi toivon mukaan.”