Lelutarinoita Espoosta -webinaari 18.5.2021

Tarja Rae esitteli keräämiään lelutarinoita webinaarissa, joka järjestettiin 18.5.2021.

Tilaisuuden tallenne on nähtävissä perinneseuran Youtube-kanavalla osoitteessa Lelutarinoita Espoosta 18.5.2021

Lelutarinoita voi lukea sivulta Lelutarinoita Espoosta. Sivulla on jo lähes 20 tarinaa, joista monessa pääosassa on nalle.

Perinneseura kerää edelleen tietoa leluista ja niiden tarinoista. Voit lähettää tarinan omasta tai jonkun perheenjäsenesi lelusta, vanhasta tai uudesta, kuvan kera Tarjalle: tarja.rae@gmail.com. Kaikki tarinat ovat arvokkaita.

Kutsu webinaariin: Lelutarinoita Espoosta 18.5.2021 klo 18

Tarja Rae esittelee keräämiään lelutarinoita webinaarissa
Lelutarinoita Espoosta
Aika: tiistai 18.5.2021 klo 18.00
Verkko-osoite: http://bit.ly/perinneseura-18052021

Perinneseura kerää tietoa leluista ja niiden tarinoista. Voit edelleen lähettää tarinan omasta tai jonkun perheenjäsenesi lelusta, vanhasta tai uudesta, kuvan kera Tarjalle: tarja.rae@gmail.com. Kaikki tarinat ovat arvokkaita.

Kutsu Espoon perinneseuran kevätkokoukseen 18.5.2021

Espoon perinneseura ry:n kevätkokous järjestetään tiistaina 18.5.2021 klo 18.30 webinaarin jälkeen.

Ilmoittaudu etäkokoukseen lomakkeella Ilmoittautuminen kevätkokoukseen 18.5.2021

Kokouksessa esitetään vuoden 2020 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille.

Tervetuloa!
Espoon perinneseura ry:n hallitus

Kuulokuva: Nälkävuodet

Espoon perinneseura julkaisee pienten koululaisten iloksi kuulokuvavideon numero 15.

Tämänkertaisen 1.40 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Nälkävuodet”. Se kertoo ajasta, jolloin moni kuoli nälkään.

Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.

Kiitokset yhteistyöstä Päivänkehrän ja Postipuun koulun opettajille ja oppilaille.
Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.

Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.

Leppävaaran kansalaismuistipiirin esittely 7.4.2021


Espoon perinneseura ja Leppävaara-seura järjestivät yhteistyössä webinaarin, jossa esiteltiin Leppävaaran kansalaismuistipiirin toimintaa. Toimintaa esittelivät Arja ja Markku Salmi Leppävaara-seurasta.

Webinaarin esitykset voi katsoa ja kuunnella perinneseuran Youtube-kanavalla osoitteessa https://youtu.be/xhm3AzITq8c

Webinaarin esitysmateriaali löytyy osoitteesta Kansalaismuistipiirin esittely 7.4.2021

Leppävaara-seura käynnisti suositun kansalaismuistitoimintansa jo vuonna 2002. Ryhmän kokouksiin on osallistunut noin parisataa eri ihmistä ja sen Facebook-ryhmässä on nyt yli tuhat jäsentä. Alueen rikasta historiaa on kerätty talteen valokuvina, lehtileikkeinä, tarinoina ja henkilöhistorioina. Historiaa on tehty näkyväksi laatimalla artikkeleita Lepuski-lehteen ja seuran verkkosivulle www.lepuski.fi/historia ja sitä on käytetty lähdeaineistona seuran julkaisemissa neljässä historiikissa ja dvd-filmissä.

Leppävaara-seuran historiikkien yhteenlaskettu levikki on noin 7 000 kpl. Kansalaismuistipiirissä on 20 vuoden aikana järjestetty peräti noin 300 tapahtumaa. 

Muistojeni Tapiola

Oravannahkatori. Kuva: Teuvo Kanerva 1966-1983. Espoon kaupunginmuseo.

Perheeni muutti maalta Helsinkiin 1950-luvun loppupuolella. Maalla asuvat sukulaiset kävivät usein vierailulla perheeni kodissa. Käytiin ihastelemassa pääkaupunkia ja sitten Tapiolaa, tuota kuuluisaa puutarhakaupunkia.

1960-luvulta muistan usean keväisen, usein vapun tienooseen ajoittuvan ajelun Tapiolaan. Tuolloin ihasteltiin valtavia narsissi- ja tulppaaniniittyjä Tapiolan keskustassa. Myöhemmin kesällä ne muuttuivat ruusu- ja perennaniityiksi., ja niitä kukkaniittyjä tuntui olevan joka puolella Tapiolaa. Sukulaisia asui tuolloin Nallenpolulla, Oravannahkatorin tienoolla ja Tornitasolla. Näitä ihasteluretkiä Tapiolaan tehtiin vuosia.

Yksi sukulaisperhe oli muuttanut Tornitason ylimpään kerrokseen. Itse asuimme kolmikerroksisen kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa ja vierailut Tornitason ylimmässä kerroksessa herättivät vähintäänkin kunnioitusta. Usein kiikaroimme sieltä Tallinnan horisonttia. Mikä oli ihmeellisintä, talossa oli roskakuilu!

Ajatella, roskapussia ei tarvinnut viedä taloyhtiön rottia tulvivaan roskikseen.

Heikintori 1969 – 1972. Espoon kaupunginmuseo.

Ja sitten tuli Heikintori. Tornitasolla asuva sukulaisrouvamme tutustutti äitini ja minut uuteen Heikintoriin. Ihmeellisintä oli kävelytie heidän kotipihaltaan suoraan uuteen kauppaan. Sellaista kaupassakäynnin helppoutta oli vaikea ymmärtää olematta edes hieman kateellinen.Seuraava selkeä Tapiolaan liittyvä keskustelu muistuu mieleeni 1970-luvun alusta. Espoon keskuksesta oltiin tekemässä Espoon hallinnollista keskusta. Vanhempani rakensivat tuolloin omakotitaloa Suomenojalle ja jouduin usein asioimaan Lindholmin sahalla hakemassa rakennustarvikkeita. Espoon keskus tuntui aivan maalaispaikalta. Julkisuudessa käytiin tuolloin keskustelua siitä, että miksi Tapiolasta ei voisi tulla Espoon hallinnollinen keskus. Espoon keskus historiallisena ja maantieteellisenä keskuksena voitti kuitenkin tuon kilvan.

Sen kaltaisesta lapsuuteni ja nuoruuteni Tapiolan puutarhakaupungista on jäljellä vain kovin vähän. Nallenpolku ja Tornitaso, Oravannahkatori ja vanhojen rakennusten harvaan rakennetut tontit. Toivon kovasti, että Espoon kaupunkisuunnittelu ymmärtää säilyttää Tapiolan alkuperäisten arkkitehtien hengen, Puutarhakaupungin.

Tarja Rae

Espoolaisia linja-automuistoja

Erik Wickströmin liikennöimä Espoo-Helsinki -linjan linja-auto v. 1930 päätepysäkillä nk. Ekroosin mäellä, nykyisin Pitäjänristi. Kuva: Espoon kaupunginmuseo, kuvaaja: tuntematon

Espoolaisia linja-automuistoja -sarjassamme on tällä kertaa vuorossa muistelo, jossa seurataan joukkoliikenneyhteyttä Espoon Viherlaaksonrannasta Helsingin keskustaan kautta aikojen.

Yksinkertaisuuden vuoksi käsitellään siis vain linjoja keskustaan, ei yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle. Samalla tarina päättää yhteisen matkamme lähes satavuotiaan espoolaisen linja-autoliikenteen historiaan.

Kiitos vielä kaikille muisteloita ja kuvia lähettäneille!

Tästä itse muisteloon https://www.kooen202.com/38894

Kaikki linja-automuistot löytyvät osoitteesta
Linja-automuistoja.

Kuulokuva: Mäkitupalaiset

Espoon perinneseura julkaisee pienten koululaisten iloksi kuulokuvavideon numero 14.

Tämänkertaisen 1.21 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Mäkitupalaiset”. Se kertoo Gustavista, joka oli seppä.

Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.

Kiitokset yhteistyöstä Päivänkehrän ja Postipuun koulun opettajille ja oppilaille.
Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.

Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.

Leppävaaran kansalaismuistipiirin esittely 7.4.2021

Oletko jo ilmoittautunut webinaariin, jonka järjestämme yhteistyössä Leppävaara-seuran kanssa? Ehdit vielä ilmoittautua alla olevan painikkeen kautta. Saat sähköpostiisi linkin, josta pääset osallistumaan etäyhteydellä Teams-tapahtumaan.

Ilmoittaudu

Leppävaaran kansalaismuistipiirin esittely

Aika: keskiviikko 7.4.2021 klo 18.00
Puhujat: Arja ja Markku Salmi, Leppävaara-seura

Leppävaara-seura käynnisti suositun kansalaismuistitoimintansa jo vuonna 2002. Ryhmän kokouksiin on osallistunut noin parisataa eri ihmistä ja sen Facebook-ryhmässä on nyt yli tuhat jäsentä. Alueen rikasta historiaa on kerätty talteen valokuvina, lehtileikkeinä, tarinoina ja henkilöhistorioina. Historiaa on tehty näkyväksi laatimalla artikkeleita Lepuski-lehteen ja seuran verkkosivulle www.lepuski.fi/historia ja sitä on käytetty lähdeaineistona seuran julkaisemissa neljässä historiikissa ja dvd-filmissä.

Tule kuulemaan kokemuksia Leppävaaran kansalaismuistipiiristä. Toiminta tarjoaa esimerkin, miten paikallishistoria saadaan talteen ja asukkaat saadaan kiinnostumaan siitä. Leppävaara-seuran historiikkien yhteenlaskettu levikki on noin 7 000 kpl. Kansalaismuistipiirin merkitys paikallisen identiteetin luojana on ollut vahva, siitä on muodostunut vanhojen lepuskilaisten oma olohuone, jossa jokaisella on oikeus tuntea itsensä merkittäväksi. Fb on tarjonnut sillan muualle muuttaneiden lapsuuden kavereiden yhteydenpitoon.

Espoolaisia linja-automuistoja

Åke Wickströmin bussi Pitäjänmäen alikulkutunnelissa. Piirros Hannu Kivilä.

Nyt on vuorossa Åke Wickström, joka liikennöi Espoossa vuosina 1954-1979. Wickströmin suku oli tosin aloittanut liikennöinnin Helsinki-Espoo välillä jo 1925. Wickström liikennöi Helsingistä mm. Bemböleen, Muuralaan, Järvenperään, Högnäsiin, Gammelgårdiin, Röylään, Gumböleen ja Pakankylään. Yritys myytiin v.1979 Espoon kaupungille.

https://www.kooen202.com/74