Espoon perinneseuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 7.11.2017 klo 18.30 Espoon keskuksessa Entressen kolmannessa kerroksessa kirjastoa vastapäätä sijaitsevassa Jukeboksissa.
Kokouksessa käsitellään seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018, valitaan yhdistykselle puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet vuodelle 2018.
Tervetuloa!
Kesätauon jälkeen kummitussarjamme jatkuu taas. Tällä kertaa tarinamme kertoo joulunajasta ja Benita Åkerlundin pihapiirin rakennuksen asukkaasta.
Saimme viikonloppuna nauttia leppoisasta ja yhteisöllisestä tunnelmasta jo 10. SyysMatin Markkinoilla. Sää oli jälleen suosiollinen lukuunottamatta lauantaista lyhyttä virkistävää vesisadetta.
Kiinnnostus kirjoihimme oli niin kova, että tuskin olimme saaneet kaikkia kirjojamme myyntipöydälle, kun jo halukkaita ostajia ilmestyi.
Tämän vuoden suosikki oli edellisenä päivänä painosta tullut Kierros Espoon Tuomiokirkossa -kirja, joka oni luonteva jatko aiemmin ilmestyneelle Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla -kirjalle.
Jos et päässyt markkinoille, niin kirjojamme voi ostaa kätevästi Perinnekaupasta sekä Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta ja Auroran kappelista.
Tavataan taas ensi vuonna SyysMatin Markkinoilla!
Espoon perinneseura on mukana 10. kertaa järjestettävillä SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkonmäellä 16.-17.9.2017. Perinneseura julkaisee tapahtumassa kirjan Kierros Espoon tuomiokirkossa. Oppaan ovat kirjoittaneet kokeneet tuomiokirkon esittelijät Maija-Liisa Kaistila ja Tarja Rae. Kuvituksen ja ulkoasun on toteuttanut Maarit Malinen.
Opas esittelee kirkon historiaa ja sisätilojen yksityiskohtia ja muutoksia keskiajalta tähän päivään. Kirkkosalin osat esitellään vanhimmasta nuorimpaan: ensin keskiaikaiset länsi- ja itäpääty kiintokalusteineen ja munkkimaalauksineen, sitten poikkilaivan sakarat lehtereineen ja ristikeskus. Kirjan loppuun on koottu taustatietoa kirkosta ja seurakunnista.
Opas tuomiokirkon historiasta ja nykypäivästä sopii kaikille kirkon historiasta kiinnostuneille. Yhdessä vuonna 2015 julkaistun Kierros Espoon Kirkon hautausmaalla -kirjan kanssa se kutsuu tutustumisretkelle Espoon kirkonmäelle.
Tervetuloa kellotapulin tuntumaan tutustumaan perinneseuran toimintaan ja julkaisuihin lauantaina ja sunnuntaina klo 10-16!
Kuluvana vuonna on Träskändan kartanon ympäristössä vietetty poikkeuksellisen aktiivisesti Aurora Karamzinin muistoa kunnioittavia hetkiä. Espoon perinneseura järjesti 1.8.2017 Taidetalo Pikku-Aurorassa yhteistyössä taidetalon henkilöstön kanssa lapsille ja lapsiperheille tarkoitetun Auroran syntymäpäiväjuhlan. Heti perään eli sunnuntaina 6.8. olimme mukana Träskändan kartanon ystävät ry:n järjestämässä Aurora-juhlassa, jossa oli monipuolinen kulttuuriohjelma.
Perinneseura myi juhlatilaisuudessa omia julkaisujaan, joilla oli hyvä menekki.
Sunnuntain juhlaan osallistui muutamia satoja ihmisiä – osin sateisesta säästä huolimatta. Kulttuuriohjelmasta vastasivat mm. kitaristi Osmo Palmu, Iina Johansson Jazz-trio sekä Puhallinseitsikko Aurora. Luentoja kuultiin puutarhaviljelystä.
Juhlassa ratkaistiin myös Aurora-leivosta koskevan kilpailun tulokset. Kilpailun voitti nuori taituri Marilla Happonen, joka oli leivoksen toteutusta varten perehtynyt laajasti Aurora Karamzinin elämään.Tunnelma oli koko juhlan ajan varsin mukava ja saimme jälleen kokea sen, kuinka Träskändan kartano ympäristöineen soveltuu hienosti tällaisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Tapahtumassa kerättiin edelleen nimiä Träskändan kartanon säilyttämistä koskevaan kuntalais-aloitteeseen, jonka osalta ollaan pian siinä tilanteessa, että tarvittavat 4000 nimeä ovat koossa.
Espoon perinneseuran Aurora-työryhmä jatkaa aktiivista toimintaansa. Lisätietoja saatte tarvittaessa allekirjoittaneelta.
Kari Koivumäki
p. 040-7722148
Kuvat: Eija Koivumäki ja Martti Hellström.
Espoon perinneseura on mukana Auroran kesäjuhlissa sunnuntaina 6.8. klo 11-16 ja esittelee toimintaansa ja kirjojaan.
Träskändan kartanon ystävät ry:n järjestämässä tapahtumassa juhlistetaan Aurora Karamzinin syntymäpäiviä Träskändan kartanon puistossa, piparkakkutalolla ja puiston vanhassa kappelissa.
Ohjelmassa on myös musiikkiesityksiä, taidetyöpajoja, ekojooga-metsäkävelyä ja keramiikkanäyttely ja Auroraleivoskilpailun voittajan julkistaminen.
Tapahtumassa kerätään allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen, jossa toivotaan kartanorakennuksen säilyttämistä ja avaamista kuntalaiskäyttöön. Sen voi allekirjoittaa myös verkossa: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045
Aurora Karamzinin syntymäpäivää vietettiin lippupajan ja kahvittelun merkeissä tiistaina 1.8.2017 Pikku-Aurorassa. Espoon perinneseuran varapuheenjohtaja Kari Koivumäki toivotti lapset ja aikuiset tervetulleeksi tekemään Aurora-viirejä ja Suomen lippuja Pikku-Auroran pihapiiriin. Meidän Aurora -työryhmän jäsenet opastivat tekijöitä ja Pikku-Aurora tarjosi asianmukaiset välineet. Askartelun lomassa nautittiin maistuvista leivoskahveista ja mehutarjoilusta.
Ritva Pirhonen Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurorasta oli koonnut mielenkiintoisen näyttelyn Aurora Karamzinin elämästä ja Träskändan alueesta. Näyttely on toistaiseksi esillä Pikku-Aurorassa.
Kuvat: Eija Koivumäki, Tuula Jaatinen ja Esko Uotila
Espoon perinneseura järjestää tiistaina 1.8.2017 klo 11 – 14 Aurora Karamzinin syntymäpäivän lippupajan osana Pikku-Auroran Kesäpihan ohjelmaa.
Teemme synttäripajassa yhdessä lasten kanssa Aurora-viirejä sekä Suomen lippuja Pikku-Auroran pihapiiriin juhlistamaan päivän sankaritarta.
Auroraperhosen ja aamuruskon väriteemoina ovat valkoinen, musta ja oranssi.
Auroran syntymäpäivätarjoilut (kakut, kahvit, mehut jne.) tarjoillaan pihapiirissä klo 11.00 alkaen.
Espoon perinneseura 4.6.2017 järjestämälle kesäretkelle Oittaalle osallistui yli 50 Bodomilla 5.6.1960 tehdyistä ratkaisemattomista murhista kiinnostunutta.
Oppaanamme oli Ulf Johansson, joka on tutkinut murhia vuosien ajan. Kirjassaan Legenden om Bodom (2016) hän esittää oman teoriansa. Sen mukaan murhaaja oli paikallinen, väkivaltaisena tunnettu kioskinpitäjä Vallu, Valdemar Gyllström. Hän hukuttautui vuonna 1969.
Kesäretki alkoi Oittaan kivinavetan kahvilan terassilta. Sieltä kuljimme murhapaikalle, jossa Johansson kuvaili hirvittävän yön kulkua. Telttaretkellä olleet 15-vuotiaat Maila Björklund, Anja Mäki sekä 18-vuotias Seppo Antero Boisman surmattiin murskaamalla heidän kallonsa. Neljäs nuori, 18-vuotias Nils Gustafsson löytyi teltan päältä pahoin loukkaantuneena, mutta hän jäi henkiin.
Osallistujilla riitti kysyttävää. Miksi poliisi ei uskonut Vallua syylliseksi? Miksi Nils Gustafsson vangittiin uudelleen? Entä oliko Hans Assmannilla mitään tekemistä murhien kanssa?
Kävelyretken jälkeen Espoon perinneseura tarjosi kahvit ja vasta leivotut korvapuustit.
Retki onnistui mainiosti. Myös sää suosi meitä; keli oli helluntain kunniaksi kesäisen kaunis. Oheisella videolla on tunnelmia retkestä.
Arvoisa Espoon perinneseuran jäsen,
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi perinneseura järjestää opastetun käynnin huikaisevan kauniiseen, historialliseen Kansalliskirjastoon Helsingin Unioninkadulla tiistaina 22.8.2017 klo 15-16.
Lähde mukaan ja tuo ystäväsikin. Mukaan mahtuu 20 nopeinta. Ilmoittautumiset viimeistään 18.8.2017 sähköpostitse osoitteella marjatta.kuitunen@pp.inet.fi
Kokoonnumme kirjaston ovelle Unioninkatu 36, opas tulee meitä vastaan pääeteiseen.
Lämpimästi tervetuloa!
Kansalliskirjasto, aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Se on myös yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta.
Kansalliskirjasto toimii suomalaisen kirjastoalan valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena. Se myös edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston johtajana on vuodesta 2001 toiminut ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm.
Kansalliskirjaston päärakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel. Rakennus valmistui vuonna 1840. Se sijaitsee Senaatintorin ja Helsingin yliopiston päärakennuksen naapurissa. Rakennuksen sisäänkäynti on Unioninkadun varrella Tuomiokirkon sisäänkäyntiä vastapäätä.
Suomessa kansalliskirjaston asema ja tehtävät määritellään yliopistolaissa sekä laissa kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä.
Vuoteen 2006 asti Kansalliskirjaston nimi oli Helsingin yliopiston kirjasto. Vanha nimi sai uuden käyttötarkoituksen vuoden 2010 alussa, kun Helsingin yliopiston muut kirjastot (Opiskelijakirjasto sekä kampus- ja tiedekuntakirjastot) yhdistettiin omaksi erillislaitoksekseen.
Lähde: Wikipedia
