Esko Uotila
Vesihuollon alkuvaiheet
Espoon kunnallinen vesihuolto alkoi rakentua 1930-luvulla, kun Stensvikiin eli Kivenlahteen toteutettiin vesijohto. Westendiin rakennettiin yksityinen vesilaitos 1930-luvun lopulla. Helsingin kaupungin vesilaitos aloitti vedenjakelun Otaniemessä vuonna 1951 ja Tapiolassa vuonna 1953. Valtio oli ostanut Otaniemen kartanon alueen Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n kampusalueeksi. Teekkarikylä toimi 1952 olympialaisten kisakylänä. Tapiolan puutarhakaupunki oli Espoon ensimmäinen kaupunkimainen ympäristö, ja tarvitsi toimivan vesihuollon.
Espoon Vesihuolto Oy perustettiin vuonna 1957. Yhtiön tehtävänä oli rakentaa ja hoitaa Espoon vesihuoltoa ja viemäröintiä. Espoon kunta hankki osake-enemmistön vuonna 1959. Vuonna 1962 Westendin vesilaitos siirtyi yhtiölle.
Espoon itäisten alueiden vesihuoltosuunnitelma Leppävaaran ja Tapiolan seuduille hyväksyttiin jo vuonna 1956. Ensimmäisinä toimintavuosina rakennettiin vedenkäsittelylaitos Bodomjärvelle. Tapiolassa Bodomilta tulevat vesijohdot yhdistettiin Helsingin kaupungin verkostoon. Brinkinmäessä oli vedenottamo Kauklahden tarpeisiin. Vuonna 1963 myös Bolarskogissa, Niittylässä ja Viherlaaksossa oli vedenottamot. Viemäriverkoston pääviemäri kulki Leppävaarasta Tapiolan kautta Finnoon jätevedenpuhdistamoon. Yhtiössä oli 1963 noin 80 vakinaista työntekijää ja työnjohtajan palkkaamia kaivuutyömiehiä tarpeen mukaan 20 – 300.
Haukilahden vesitorni. Kuva: Teuvo Kanerva 1968-1983, KAMU Espoon kaupunginmuseo.
Bodomjärven vedenkäsittelylaitos aloitti toimintansa vuonna 1961 ja suljettiin vuonna 1998. Bodomjärven rehevöityminen vaati jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä järvellä ja vedenkäsittelyssä. Dämmanin vesilaitos Gumbölessä otettiin käyttöön vuonna 1967. Vesi johdettiin Nuuksion Pitkäjärvestä Gumbölen jokea pitkin Dämmanin tekojärveen ja siitä vedenkäsittelylaitokseen. Sen jakelualue käsitti Etelä-Espoon. Laitoksen käytöstä luovuttiin vuonna 2016. Myös Dämmanissa tehtiin aktiivisesti tutkimusta ja kehitettiin vedenkäsittelyä kekseliäästi.
Espoon vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni valmistui Kauniaisiin vuonna 1964. Haukilahden vesitorni valmistui 1968 ja Otaniemen vesitorni vuonna 1971. Haukilahden vesitornissa toimii perinteikäs näköalaravintola Haikaranpesä.
Espoon Vesihuolto Oy luovutti omaisuutensa ja velkansa kauppalalle, ja vesilaitosten toiminta kunnallistettiin 13.1.1965. Toimintaa jatkettiin Kauppalan vesilaitoksen nimissä. Yhtiössä paljastui 1966 suuria taloudellisia väärinkäytöksiä. 1984 pienosakkaat olivat tyytymättömiä kaupungin toimintaan heitä kohtaan. Vuonna 1986 yhtiö lakkautettiin. Yhtiöllä ei ollut ollut toimintaa moneen vuoteen.
Vesilaitos ja viemärilaitos yhdistyivät vuonna 1974 teknisen viraston yhteyteen.
Jätevedenkäsittely keskitettiin Suomenojalle
Vielä 1960-luvulla Espoossa oli useita jätevedenpuhdistamoita, muun muassa Tapiolassa, Lähderannassa, Niittylässä ja Viherlaaksossa. Leppävaaran lammikkopuhdistamon Iso Huopalahdessa oli käytössä vuodesta 1960 vuoteen 1972. Vähitellen jätevedenpuhdistus keskitettiin Suomenojalle, jonne rakennettiin ensimmäinen puhdistamo 1960-luvun alussa. Se oli lammikkopuhdistamo, joka on nykyisin tunnetaan Suomenojan lintualtaana. Vuonna 1963 rakennettiin purkuputki merelle, ja rinnakkainen neljän kilometrin Bodån selälle ulottuva putki valmistui 1967.
Suomenojan puhdistamon prosesseja kehitettiin jatkuvasti. Mekaaninen puhdistamo valmistui 1969, ja se oli Espoon kauppalan siihen asti suurin yksittäinen rakennushanke. Kemiallinen puhdistus aloitettiin Suomenojalla vuonna 1975. Biologinen puhdistamo käynnistettiin vuonna 1981. Laitoksen automaatiota kehitettiin jatkuvasti. Vuonna 1992 valmistui ajanmukainen automaatiojärjestelmä, jolla puhdistamoa saatiin ohjattua tehokkaasti, parannettua käsittelyn laatua ja vähennettyä toimintahäiriöitä. Vuonna 1997 otettiin käyttöön edistyksellinen typenpoistolaitos.
Viemäriverkostoa laajennettiin nopeasti 1960-luvulta alkaen. Vaiheittain myös Vantaan länsiosien, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätevesiä alettiin johtaa Suomenojan puhdistamolle.
Jätevedet johdettiin vuodesta 1975 alkaen 7,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Gåsgrundetin saaren edustalle.
Päijännetunneli
Päijännetunneli. Kuva: Pääkaupunkiseudun Vesi Oy.
Espoon kauppala liittyi vuonna 1965 yhdessä Helsingin maalaiskunnan kanssa Helsingin kaupungin raakavesiohjelmaan. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin raakaveden johtamista Päijänteestä. Kuntien yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 1970. Vuonna 1972 perustettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy. Siihen liittyivät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan lisäksi Hyvinkää, Sipoo, Nurmijärvi, Porvoon maalaiskunta sekä Tuusulan, Järvenpään ja Keravan kuntainliitto sekä Alko. Kirkkonummi liittyi yhtiöön seuraavana vuonna.
Päijännetunnelin rakentaminen alkoi joulukuussa 1973 ja valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1982. Tunneli on maailman pisin kalliotunneli pituudeltaan 120 km. Päijännetunneli kulkee 30–100 metrin syvyydellä maan pinnasta ja sen poikkipinta-ala on 16 neliömetriä. Tunnelin eteläosa peruskorjattiin vuonna 2008 huhti-joulukuussa, jolloin pääkaupunkiseudun vesi otettiin Vantaanjoesta.
Kohti 2000-lukua
Espoon kaupungin vesi- ja viemärilaitoksesta tehtiin itsenäinen kaupungin liikelaitos vuoden 1995 alusta alkaen. Vuoden 1999 alusta liikelaitoksen nimeksi tuli Espoon Vesi. Sen ulkopuolella toimi lukuisia pieniä laitoksia. Vielä vuonna 2003 Espoossa toimi Suomenojan lisäksi 15 jätevedenpuhdistamoa ja Dämmanin vedenkäsittelylaitoksen lisäksi 31 vedenottamoa.
Espoonlahden vesitorni valmistui vuonna 1995 Sammalvuoren kupeeseen.
Vuonna 2005 Espoon Veden verkostoon pumpatusta vedestä 70 prosenttia oli peräisin Päijännetunnelista ja 30 prosenttia Dämmanin pintavesilaitoksella käsiteltyä Nuuksion Pitkäjärven vettä.
Vuodesta 2010 lähtien Espoon ja koko pääkaupunkiseudun vesihuollosta on huolehtinut Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Pääkaupunkiseudulle vesijohtovedet tulevat nykyään Päijännetunnelista.
Suomenojan puhdistamon toiminta päättyi
Uusi Blominmäen puhdistamo aloitti toimintansa vuoden 2022 lopulla. Suomenojan puhdistamon käyttö päättyi tammikuussa 2023. Puhdistamon purkaminen alkaa mahdollisesti jo vuoden 2023 aikana. HSY on ilmoittanut lahjoittavansa Suomenojan käytöstä poistettuja jätevedenpuhdistukseen käytettäviä laitteita Ukrainaan.
Vuonna 1974 valmistunut purkutunneli on edelleen käytössä. Nyt sitä pitkin virtaavat Blominmäen puhdistamolta tulevat vedet Gåsgrundetin saaren edustalle.
Lähteet:
Veden Vuosisata – Espoon vesihuolto 1930-luvulta 2000-luvulle, Juuti Petri ja Rajala Riikka. Tampereen Yliopiston verkkojulkaisut, 2007.