Kata Aaltonen
Muraalitaidetta Keran halleilla
Julkisella taiteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi veistoksia, seinämaalauksia, julkisivumateriaaleihin upotettuja kuva-aiheita, valotaidetta, videoprojisointeja, muotoiltuja kadunkalusteita tai opasteita, performansseja tai työpajoja, jotka ovat katsottavissa tai koettavissa ihmisten elinympäristössä.
Kuvataiteilija työskentelee yhden tai useamman kuvataiteen alan parissa. Kuvataiteilija voi tehdä esimerkiksi taidemaalausta, kuvanveistoa tai taidegrafiikkaa, työssä keskeistä on luovuus.
Kuvataiteilija yrittää mitä suurimmassa määrin; saattaa olla ns. nälkätaiteilija, mutta onko hän yrittäjä? Kuvataiteilija on käytännössä usein taiteilijayrittäjä, jonka leipä ei tule pelkästään oman taiteen tekemisestä. Toimeentulon lähteitä ovat palkka, teosmyynti, apurahat ja tekijänoikeuskorvaukset museonäyttelyistä. Palkka voi tulla taiteeseen liittyvistä töistä kuten opettamisesta, mutta myös muista töistä.
Kuvataiteilija ei miellä itseään yrittäjäksi eli yrittäjärekisteriin liittyminen ei ole pakollista. Taiteilija, joka ansaitsee pääasiallisen tulonsa esim. opetustöistä, voi joutua vaikeuksiin halutessaan korvauksia näyttelyyn liittyvistä materiaalikuluista. Jos myynti on ollut vähäistä eikä apurahaa ole käytössä, taiteilija voidaan katsoa harrastajaksi. Kuvataiteilijan työ on itsenäistä ammatin harjoittamista. Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät pää- tai sivutoimisesti taideaineiden opettajina kansalais- ja työväenopistoissa tai kuvataidekouluissa.
Taiteen opetus Espoossa
Taiteen perusopetus antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään taiteen avulla ja myös jatkaa opintojaan harrastamansa taiteenalan ammatillisessa koulutuksessa. Taiteen perusopetusta annetaan yleisen ja laajan oppimäärän mukaan. Opetuksen pariin voi hakeutua varhaiskasvatusikäisenä, peruskoulun aikana tai sen jälkeen.
Arkkitehtuurikoulu Arkki
Taiteen perusopetusta annetaan kaikissa taiteen perusopetuksen oppiaineissa, arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, mediataiteessa, musiikissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, tanssissa, sekä teatteritaiteessa. Tekemisessä painottuu suunnittelemalla oppiminen ja kolmiulotteinen rakentaminen. Vapaat oppilaspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä toukokuun alusta alkaen.
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki
Espoon kuvataidekoulu
Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Espoon kuvis, tarjoaa kuvataiteen ja muotoilun perusopetusta 5–20-vuotiaille lapsille ja nuorille. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy ammattimaista taideopetusta keramiikasta katutaiteeseen ja pelisuunnittelusta arkkitehtuuriin. Toiminta WeeGee-talolla.
Opi, luo ja kehity Espoon kuviksessa! Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu tarjoaa kuvataiteen ja käsityön perusopetusta 5–20-vuotiaille.
Soukan Taideseura ry:n Taidekoulu Tatavuu
Taidekoulu Tatavuussa voi harrastaa kuvataidetta monipuolisesti. Koulussa piirretään, maalataan, rakennellaan ja muotoillaan. Tatavuun opetus on suunnattu 3–16- vuotiaille lapsille ja nuorille tavoitteitaan luovassa ympäristössä. Taidekoulu Tatavuu toimii Espoonlahden alueella.
Taidekoulu Tatavuu ja Kesäleiri 2023 – Soukan Taideseura
Käsityökoulu Robotti
Käsityökoulu Robotti tarjoaa media- ja elektronisen taiteen opetusta lapsille ja nuorille. Jatkuvat opetusryhmät tutustuvat elektronisen ja mediataiteen sisältöihin, välineisiin, historiaan ja nykypäivään oman tuottamisen kautta. Opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat elektroninen rakentaminen, ohjelmointi, uusi digitaalinen tuottaminen ja luovat kädentaidot. Tavoitteena on kehittää oppilaiden mediateknologista osaamista ja kriittistä medialukutaitoa taidekasvatuksen keinoin. Opetusta järjestetään Espoossa Lasten kulttuurikeskus Aurorassa.
Aalto-yliopisto – Kuvataidekasvatus
Opinnot Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen pääaineessa tarjoavat hienon mahdollisuuden syventyä taiteelliseen ajatteluun suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen taidepedagogisen toiminnan keinoin. Opinnoissa teoreettinen ajattelu ja taiteellinen toiminta yhdistyvät pedagogisten valmiuksien harjoittamiseen. Opetus perustuu yhteisöllisyyteen ja ajankohtaiseen tutkimustietoon. Siinä painottuvat nykytaiteen toimintatapojen, Kuvataidekasvatuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä kulttuurisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä.
Opiskelijalta edellytetään uteliaisuutta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja pedagogisia kysymyksiä kohtaan, kriittistä ajattelua sekä avoimuutta uusille näkökulmille. Opinnot mahdollistavat opiskelijalle monipuolisen ja monialaisen ammatillisen verkostoitumisen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Kuvataidekasvatus – Taide ja Media, taiteen kandidaatti ja maisteri | Aalto-yliopisto
Ateljee Espoo
Ateljee Espoo toimii Espoon Mankkaalla. Lähiopetuksen lisäksi se tarjoaa verkko-opetusta sekä intensiivikursseja ympäri Suomea.
Taiteen perusopetus – Omnia
Kuvataiteen perusopetus johdattaa kuvataiteen historiaan ja nykypäivään sekä opastaa kuvan keinoihin kertoa ja vaikuttaa. Opintojen jälkeen taidenäkemys on kehittynyt ja on opittu taitoja ilmaisemaan haluamaasi kuvataiteen keinoin. Kuvataiteen perusopetus voi olla ensimmäinen kuvataidekurssisi tai askel hakeutumaan opintoihin täydentämään taitoja ja näkemyksiä.
Taidenäyttelyt – Galleriat
Taideyrittämisen sponsoroinnin suuri mesenaatti on Espoon kaupunki
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
EMMA esittelee kotimaista ja kansainvälistä modernismia, nykytaidetta sekä Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmien sekä vaihtuvien näyttelyiden kokemuksellista esittämistä.
Eläville kuvataiteilijoille EMMA on jo vuosia tarjonnut näkyvyyttä niin modernin taiteen, videotaiteen kuin kuvanveistonkin alueella. EMMA toimii näyttelykeskus WeeGeessä.
Näyttelykeskus WeeGee on monipuolinen museoiden, näyttelyiden ja tapahtumien keskus. WeeGee toimii professori Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) suunnittelemassa entisessäWeilin&Göösin kirjapainotalossa Espoon Tapiolassa.
Espoon kaupungissa on luetteloituna pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita 111 kohdetta, joihin voi tutustua esim. Espoon perinneseuran sivustolta. Taideteokset ovat Espoon kaupunginmuseon hallinnassa.
EMMA | Espoon modernin taiteen museo
Veistoksia ja muistomerkkejä Espoossa | Espoon perinneseura
Espoon Nelli
Kerttu Horilan espoolaisille suunnittelema pronssiveistos, Espoon Nelli löytyy eri puolilta Espoota! Haukilahdessa keväällä 2022 julkistettu veistos on EMMAn lahja 50-vuotiaalle Espoolle. Teos on suunniteltu liikutettavaksi ja sen on määrä vaihtaa maisemaa säännöllisin väliajoin, jolloin se tulee osaksi mahdollisimman monen espoolaisen arkea.
Neidon lähde: alkuperäiseltä nimeltään Runon lähde. Espoon kaupungin ja rakennusyhtiö Hakan 20-vuotislahja Matinkylälle 1988. Professori Laila Pullisen ympäristötaideteos Runon lähde syntyy kallion reunaan kiinnitetyn pronssiveistoksen, suihkulähteen ja aukion muodostamasta kokonaisuudesta. Voimakasrytmisen pronssiveistoksen moniselitteisestä hahmosta voi löytää kulttuurihistoriallisia viittauksia. Pullisen mukaan veistos yhdessä ympäristönsä kanssa muodostaakin kuva-arvoituksen, johon ratkaisua voi hakea myös viereisestä Matinkylän kirjastosta.
Galleria Aarni
Espoon kuvataiteilijat ry:n näyttelytoiminta keskittyy Galleria Aarniin. Galleriassa esitellään nykytaidetta neljän viikon välein vaihtuvin näyttelyin. Galleria Aarnin kanssa samassa tilassa toimii Espoon Taidelainaamo, josta löytyy espoolaisten ammattitaiteilijoiden tuotantoa hyvin laajalla kirjolla. Näyttelyt, avajaiset, keskustelutilaisuudet, koululaisvierailut ja yhteistyö muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa on keskeinen osa toimintaa.
Galleria Aarni – Espoon Kuvataiteilijat
Espoon taidelainaamo
Espoon taidelainaamoa ylläpitää Espoon kuvataiteilijat ry, jonka tarkoituksena on edistää espoolaisten kuvataiteilijoiden ammatillista kehitystä, tukea heidän taiteellisia ja ammatillisia pyrkimyksiään sekä herättää yleistä kiinnostusta kuvataidetta kohtaan.
Gallen-Kallelan Museo
Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan Museona. Museo esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta ja elämää sekä nykytaidetta. Vuonna 1958 ateljeelinna ja Linuddin huvila siirtyivät Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön omistukseen.
Auroratalo
Vuosia tyhjillään olleesta hoivakodista muotoutuu kulttuurikeidas Auroratalo. Yksi vuokralaisista on Espoo Art, joka muutti pois Mäkkylän taitelijatalosta eli vanhasta koulusta, joka puretaan. Taiteilijoilla on Auroratalossa käytössään yhden siiven koko toinen kerros, jossa heillä on käytettävissä yli 900 neliön tilat, ja niissä työskentelee 33 taiteilijaa.
Espoo Artin tiloissa on myös aula, jossa voi järjestää luentoja tai kritiikki-iltoja. Eri kerroksessa on tila, jossa voidaan järjestää monenlaisia taidekursseja. Espoo Art on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Repin Instituutin kanssa. Yhteistyö jatkuu, ja syksyn kurssi-illoista on jo sovittu.
Vihergalleria
Espoon Kehys ja Lasin tiloissa Viherlaaksossa sijaitsevassa Vihergalleriassa voi järjestää omien töiden taidemyyntinäyttelyn. Näyttelyaika on neljä viikkoa tai lyhyempi.
Hanasaaren kulttuurikeskus
Hanasaari on ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Galleria toimii ensisijaisesti kutsuperiaatteella, mutta toisinaan siellä järjestetään myös avoimia hakutilaisuuksia taiteilijoille.
Karhusaaren taidekeskus
Karhusaaren Sinebrychoffien historiallisessa huvilassa ja talousrakennuksissa taiteesta nauttimiseen ja alueeseen tutustumiseen ei ole toistaiseksi mahdollisuutta. Karhusaaren Taidekeskus on nyt remontissa, joka päättynee vuoden 2023 lopulla.
Kuvataide kaikille
Espoo etsii tekijää yhteisölliselle taideteokselle
Tehtävänä on osallistaa kaupunkilaisia taiteen tekemiseen. Taideteos alikulkutunnelissa tai kerrostalon rappukäytävässä ovat tärkeitä tapoja vahvistaa asuinalueen vetovoimaa, identiteettiä ja turvallisuutta.
Matinkylä-seuran aktiivit alkoivat 2020-luvulla pohtia, miten saada omasta asuinalueesta viihtyisämpi ja miellyttävämpi kaikille. Alueella monet alikulkutunnelit oli töhritty, mikä oli omiaan heikentämään alueen tunnelmaa ja lisäämään myös turvattomuutta. ”Kiersimme kuvaamassa sotkuisessa kunnossa olevat tunnelit, joita oli yhteensä 15. Laadimme kaupungille aloitteen, jossa ehdotimme, että betoniseinäisistä pimeistä tunneleista tehtäisiin valoisia taidegallerioita”, kertoo Matinkylä-seuran varapuheenjohtaja Sirkka Ruikkala.
Taideteosten voisi kuvitella houkuttelevan töhrijöitä. Toisin on käynyt Akselinpolun alikulkutunnelissa, jonka Matinkylä-seura kuvitti kaupungin luvalla seitsemän vuotta sitten. Nyt kahdessa Matinkylän alikulkutunnelissa komeilee julkiset taideteokset: Kati Immosen Muistomerkki Viljonpolun alikulkutunnelissa ja Laura Pehkosen Domino Nuottaniemen alikulkutunnelissa.
EMMA – Espoon modernin taiteen museo on kuratoinut Matinkylän alikulkutunneleihin teoksia erilaisin tekniikoin työskenteleviltä taiteilijoilta. Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö on toiminut hankkeen käynnistäjänä, ja tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö EMMAn, kaupunkiympäristön toimialan ja Matinkylä-seuran kanssa. Hanke syntyi Matinkylä-seuran aloitteesta, ja EMMA on vastannut teosten toteutuksesta.
Taiteen näkyvyyttä toivotaan – prosenttiperiaate
http://prosenttiperiaate.fi/tutkimus2016/
Prosenttiperiaatteella on laaja kannatus
Kaikki Suomen 23 suurinta kaupunkia noudattaa prosenttiperiaatetta, joskin sitoutumisen aste ja laajuus vaihtelevat. Tuoreimman kuntia koskevan selvityksen mukaan 79 Suomen kuntaa on tehnyt prosenttiperiaatetta koskevan periaatepäätöksen.
Tunnetuin prosenttiperiaatteen soveltamistapa on kaupungin päätös ohjata omien julkisten rakennustensa toteutuskustannuksista 0,5-2% taiteen toteuttamiseen osana hanketta. Periaatetta on sovellettu Suomessa 1970-luvulta saakka.
Julkisella taiteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi veistoksia, seinämaalauksia, julkisivumateriaaleihin upotettuja kuva-aiheita, valotaidetta, videoprojisointeja, muotoiltuja kadunkalusteita tai opasteita, performansseja tai työpajoja, jotka ovat katsottavissa tai koettavissa ihmisten elinympäristössä ilman pääsymaksuja ja aukioloaikoja.
Aalto-yliopisto lisää taiteen ja luovuuden näkyvyyttä ja vaikutusta sekä yhteiskunnassa että omalla kampuksellaan. Aalto-yliopisto käyttää yhden prosentin rakennuskustannuksista taiteen rahoittamiseen.
Espoon julkisen taiteen periaatteet 3.5.2019 – Esimerkkikohteina Kera ja Matinkylä
Esimerkkikohteina on tutkittu julkisen taiteen mahdollisuuksia kahdella keskenään erilaisella espoolaisella asuinalueella – Matinkylässä ja Kerassa. Matinkylä on ajallisesti kerrostunut, täydennysrakentuva kaupunginosa, siinä missä Kera on vasta kaavoitusvaiheessa oleva, täysin uusi asuinalue. Alueiden erot luovat mahdollisuuden tarkastella julkisen taiteen mahdollisuuksia espoolaisissa kaupunkitiloissa laajasti eri näkökulmista. Työn laatimisesta on vastannut julkiseen taiteeseen erikoistunut suunnittelu- ja konsulttitoimisto Public Art Agency Finland, ja työtä on ohjannut Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja kulttuuripalveluiden, sekä Espoon modernin taiteen museo EMMA:n edustajista koostuva ohjausryhmä.
Tehdään asukkaille visuaalisesti katsottava kaupunki!