Esko Uotila

Espoo sijaitsee lähellä kasvavaa Helsinkiä, jossa rakentaminen, hallinto ja asuminen on jo vuosisatoja tarvinnut monenlaisia tuotteita. Tähän kysyntään Espooseen syntyi 1800- ja 1900-luvuilla mm. tiili-, keramiikka-, lasi- ja puusepänteollisuutta. Laivareitit rannikon tuntumassa ja rautatie sisämaassa vuodesta 1903 alkaen mahdollistivat tuotteiden kuljetukset Helsinkiin. Näiden vanhimpien espoolaisten yritysten toiminta on pääosin päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. Nämä verraten pienimuotoiset tuotantolaitokset kasvattivat ja muokkasivat lähialueidensa yhdyskuntia.

Stensvikin tiilitehdas

Stensvikin tiilitehdas oli Espoonlahdessa sijainnut tiilitehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1861. Tehdasalueelle rakennettiin työväen asuntoja, meijeri, leipomo, raamisaha, mylly, paja ja kauppa. Tehtaan tuotanto loppui vuonna 1939.

Stensvikin tiilitehdas sijaitsi Kivenlahdessa nykyisen ostoskeskuksen paikalla. Tehtaan työntekijöiden lapsille rakennettiin koulu vuonna 1881. Puutalo on säilynyt, ja nykyisin se on asuinkerrostalojen ympäröimänä. Sitä kutsutaan Kahvi-Kaisan taloksi.

Lisätietoa: Stensvikin tiilitehdas – Wikipedia

Kauklahden lasitehdas

Kauklahden lasitehdas Oy oli Espoon Kauklahdessa vuosina 1923–1952 toiminut lasitehdas. Tehtaan perusti vuonna 1923 Iittalan lasitehtaan entinen johtaja Claës Norstedt. Lasitehtaan alku oli vaikea, koska lasiuuni reistaili jatkuvasti. Monien vaikeuksien jälkeen Norstedt joutui myymään tehtaansa osake-enemmistön Riihimäen lasille vuonna 1927. Vuonna 1931 osakkeet siirtyivät kokonaisuudessaan Oy Riihimäen omistukseen.

Kauklahden lasitehdas oli itsenäinen tytäryhtiö, jossa Riihimäen lasitehdas tuotti omia tuotteitaan. Tehdas ajautui konkurssiin vuonna 1952 kannattamattomana ja lopetti toimintansa. Monien Kauklahdessa valmistettujen lasiesineiden tuotanto jatkui Riihimäellä.

Tehtaan tuotanto käsitti muun muassa puristelasia, valaisinten opaalilasisia kupuja, puhallettua talouslasia ja taidelasia. Tehtaassa toimi lasimaalaamo hetken aikaa jo 1920-luvulla. Erinäisten vaiheiden jälkeen maalaamo aloitti Kauklahdessa uudelleen vuonna 1943 ja tehtaan palon jälkeen uudistettuna 1946. Maalaamalla koristellut maljat ja maljakot, valaisinlasit sekä hiomalla koristellut kristalliesineet ovat tunnettuja Kauklahden tuotteita.

Nykyisin tehdasrakennuksessa toimii Kuusakoski Oy.

Lisätietoa:
Kauklahden lasitehdas – Wikipedia
Maalattuja lasiesineitä Espoon Kauklahdesta – silmäniloa arkeen – Taloustaito.fi

Kera

Keran teollisuusalue sai nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka perustettiin alueelle vuonna 1920. Tehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1958. Kerassa on toiminut myös useita muita teollisuusyrityksiä. AGA:n tehtaat valmistuivat 1960-luvulla. AGA toimi Kerassa 1990-luvulle, jonka jälkeen tehdastoiminta muutti Riihimäelle. AGAn pääkonttori on Leppävaarassa.

Kilon logistiikkakeskus rakennettiin Keraan 1960-luvun lopussa ja peruskorjattiin vuosina 1997-2007. Samalla purettiin kiinteistölle johtanut erillisraide. Inexin logistiikkakeskuksen siirto Sipooseen Suomen suurimpaan rakennukseen saatiin päätökseen vuoden 2019 alussa. Varastokiinteistöt on osittain purettu, ja alueella aloitetaan uuden kaupunkikeskuksen rakentaminen.

Lisätietoa:
Kera Oy

Siemensin tehtaat Perkkaalla

Suomen Siemens Oy osti vuonna 1970 Perkkaalla sijaitsevan Bergansin tilan K.A. Koskisen perillisiltä. Yhtiö teki aluerakentamissopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Siemensin omat tuotantotilat rakennettiin Majurinkadun varteen 1975–77 ja pääkonttori pienen viivästyksen jälkeen 1989.

Vuonna 2010 Siemens Oy myi Perkkaan alueella omistamansa tontit ja toimitalon SRV:n, Saton ja Ilmarisen yhteiselle kiinteistöyhtiölle. Siemensin tehdas- ja toimistorakennukset purettiin. Alueelle kaavoitettiin uudet korttelialueet asuinkerrostalorakentamista varten.