Eija-Liisa Hiltunen-Nordström

Moni tietotekniikan ja ohjelmistoalan yritys löysi kotipesänsä Espoosta viime vuosituhannen puolella. Niin myös Digital Equipment Corporation, aikanaan maailman toiseksi suurin tietotekniikkayritys, joka toimi parhaimmillaan yli 100 maassa.

Yhdysvalloissa päämajaansa pitäneen kansainvälisen yrityksen Suomen tytäryhtiö Digital Equipment Corporation Oy (DEC, Digital) perustettiin heinäkuussa vuonna 1972. Digitalin ensimmäinen toimipiste Helsingin Pihlajistossa kävi pieneksi jo seuraavana vuonna. Kasvava yritys löysi riittävät tilat Espoosta Soukan ostoskeskuksesta kesällä 1973. Vauhdikas kasvu jatkui ja nämäkin tilat jäivät liian pieniksi jo parissa vuodessa. Moninkertaisesti suuremmat tilat hankittiin 3M:n talosta Mankkaan Sinimäentieltä. Tuhat neliötä riitti viideksi vuodeksi ja muutto oli edessä jo vuonna 1978 Niittykumpuun.

Niittykummusta tuli Digitalin pitkäikäisin paikka. Yritys toimi noin kymmenen vuotta Koulutie 4:ssa (vuonna 2024 katu tunnetaan Niittyporttina). Osa toiminnoista jouduttiin myöhemmin siirtämään muualle, kuten ylläpito ja huolto Koronakatu 2:een Olariin ja koulutustilat Tapiolan Vesiputoustaloon, kunnes päätettiin rakennuttaa oma toimitalo.

Edelläkävijyydestään ja innovatiivisuudestaan tunnetussa Suomen Digitalissa oivallettiin, että talo kannattaa rakentaa tietoverkon ympärille, jotta siitä tulisi joustavasti muuntautuva ja se vastaisi erilaisiin tarpeisiin toiminnan kehittyessä. Talo toimisi myös elävänä esimerkkinä, kun asiakkaille ja yhteistyökumppaneille esitellään Digitalin tuotteita ja palveluita aidossa toimintaympäristössä. Vuonna 1986 Niittykumpuun, osoitteeseen Niittymäentie 7, valmistui uusi Suomen Digitalin pääkonttori, jota kutsuttiin Tietoyhteiskuntataloksi. Vakuutusyhtiö Ilmarinen omisti talon ja vuokralaisena Digital viihtyi ”omassa” rakennuksessaan toistakymmentä vuotta aina vuoteen 1998 saakka, jolloin toiminta Digital-brändin alla päättyi.

Osa Digitalin tuotteista ja palveluista jatkoi elämäänsä Espoossa vielä vuosia yrityksen uusien omistajien, ensin Compaq Computerin ja sittemmin Hewlett-Packard Enterprise -yhtiön, hoivissa.

Espoolaisuutta Digitalin tapaan

Kun lukee Espoon kaupungin visiota vuonna 2024, ei ole ihme, että Digital viihtyi kaupungissa lähes koko sen ajan, mitä yritys toimi Suomessa. Edelläkävijäkaupunkiin halutaan edelläkävijäyrityksiä ja sitä Digital oli.

Espoon ja Digitalin tarinassa ja visiossa on paljon yhtäläisyyksiä. Espoo haluaa, että kaupungissa on hyvä asua, oppia, tehdä työtä, yrittää, ja että asukkaat voivat vaikuttaa paikkakunnan asioihin. Näin oli myös Digitalissa, jonka yrityskulttuuri, johtamisfilosofia ja henkilöstöpolitiikka osallistuttivat ihmiset kehittämään ja kehittymään, ajattelemaan ja toimimaan ns. laatikon ulkopuolelta – jopa aluksi ehkä hulluiltakin kuulostavia asioita.

Ennakkoluuloton, kokeileva, rohkea ja uutta luova ajattelu leimasi Suomen Digitalin toimintaa. Innostunut yhdessä tekeminen yhteisen tavoitteen eteen oli arkea. Tästä hyvä esimerkki on muun muassa Office of the Future/Tulevaisuuden toimisto -konsepti: Digital oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka poisti toimistosta seinät ja työskenteli avokonttorissa, missä kaikilla ei ollut omaa työpistettä, ei useimmilla johtajillakaan. Tämä suuntaus on jalostunut edelleenkin toimistotyöskentelyssä.

Digital haastoi vallitsevia tapoja ja edisti osaltaan paikasta ja ajasta riippumatonta työskentelyä sen ajan tietoteknisin mahdollisuuksin. Miksi ajaa esimerkiksi Länsiväylän ruuhkissa aamuin illoin, kun voi joustavasti työskennellä etänä siten, että välttää ruuhkat. Tulevaisuuden toimisto -konsepti kiinnosti myös kansainvälisesti ja siihen tultiin tutustumaan maailmalta muutamista yliopistoistakin.

Innovaatioiden äärellä

Aikalaiset muistavat Digitalin monet innovaatiot. Tietokoneet siirtyivät isoista konesaleista käyttäjien työpöydille ja tehtaiden lattioille. Digitalin tietokoneet ja -verkot ovat näyttäneet tietä nykyiselle kehitykselle mobiiliaikaan.

Aikoinaan Digitalin kehittämä maailman nopein Alpha-siru siivitti tehokkaampaan tietojenkäsittelyyn eri aloilla. AltaVista -hakupalvelua vuodelta 1995 pidetään Googlen esiäitinä. DECmail, Videotex, Notes ja All-in-1 olivat henkilöstön käytössä jo 1980-luvulla – ja olivat sähköpostin, internetin ja intranetin, Facebookin ja chattien kaltaisten nykyviestinten edeltäjiä. Etätyö oli jo tuolloin mahdollista yhtymän maailmanlaajuisen sisäisen Easynet-verkon kautta.

Monta muutakin toimintaan liittyvää asiaa tehtiin ensimmäisenä tai ainakin yhtenä ensimmäisistä. Markkinoinnin, myynnin ja viestinnän tiivis yhteistyö, avonainen ja viihtyisä messuosasto sohvineen ja nojatuoleineen, asiakkaan huomiointi tarjoten ns. ”customer delight” -kokemuksen myös asiakastilaisuuksissa.

Työnantajamielikuvaa rakennettiin tekniikan ja kaupallisen alan opiskelijoiden suuntaan, minkä ansiosta yritys oli aikanaan yksi halutuimmista työpaikoista. Toimintoja ulkoistettiin jo 1980-luvulla, silloin vendorisoinnin nimissä: kaiken ei tarvinnut olla omaa ja voitiin keskittyä yrityksen ydintoimintaan.

Kokeiltiin erilaisia palveluita henkilöstön arjen sujuvoittamiseksi, kuten pesula- ja suutaripalveluita, ruokaostosten nettitilauksia ja toimituksia kylmäkaappeihin toimistolle. Henkilöstöravintolasta sanottiin, että se oli aikanaan ”Espoon paras ravintola” teemaviikkoineen, maksuttomine kahveineen ja Chaine des Rotisseurs -tason kokkeineen, joiden herkuista asiakkaatkin pääsivät nauttimaan.

Roolipelejä ja simulaatioita hyödynnettiin esimiesvalmennuksissa, jotta varmistettiin henkilön soveltuvuus tehtävään. Urakurkkaamossa pääsi kokeilemaan, sopisiko jokin tehtävä itselle. Urakierto yrityksen sisällä ja jopa yritysten välillä mahdollistettiin eri tehtävissä. Toiminta ja sen kehittäminen oli dynaamista, ihmisiä arvostettiin ja heihin luotettiin.

Oppivan organisaation ja jatkuvan oppimisen hengessä myös vastuuta ja toimivaltaa annettiin. Se antoi mahdollisuuden kehittyä niin ammatillisesti kuin ihmisenä. Kehityskeskustelut käytiin rakentavassa hengessä. Ja jo silloin, ict-alan tapaan, vapaa-ajan toimintaa kanavoitiin Deccarit-henkilöstöyhdistyksen kymmenien kerhojen kautta, mikä on nykyisin arkipäivää lähes alasta riippumatta.

Digital-henki elää edelleen

Vuonna 1998 Digitalin tarina omana yrityksenä päättyi yritysoston seurauksena. Suomen Digitalin työntekijät olivat kysyttyjä ammattilaisia muihin yrityksiin vielä vuosia yrityksen fuusioitumisen jälkeen.

Suomessa Digital kasvoi muutamasta ihmisestä parhaimmillaan yli 500 ammattilaista työllistäväksi yritykseksi, joka oli useana vuonna yksi Suomen kannattavimmista yrityksistä. Toimintansa aikana Suomen Digitalissa työskenteli lähes tuhat ammattilaista. Suomen Digitalin innovatiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä ihmiset viihtyivät. Aika Digitalissa on vahvistanut omaa ammatti-identiteettiä, antanut näkemystä ja perspektiiviä tekemiseen ja mahdollistanut oppien soveltamisen uran jatkuessa toisaalla. Moneen digitalilaiseen työskentely Digitalissa on jättänyt pysyvän jäljen.

Tästä kertoo myös se, että Suomen digitalilaiset perustivat epävirallisen exdec-yhdistyksen, joka toimii edelleen vuonna 2024 ja exdecciläiset tapaavat vuosittain. Tapaamisiin osallistuu usein yli sata exdecciläistä, isompiin tilaisuuksiin jopa satoja. Mottona exdec-toiminnassa on Rakentavahenkinen hauskanpito decciläisittäin.

exdec on kokoontunut myös 10 / 15 / 20 ja 25 years’ after -bileisiin pääkaupunkiseudulla, tehnyt matkan Ranskaan Valbonnen seudulle entisiin Euroopan osaamiskeskuksen maisemiin ja pienemmissä ryhmissä mm. golfannut, lasketellut mäkeä talvisin, osallistunut kulttuuririentoihin ja pienimuotoisempiin funktiokohtaisiin tapaamisiin kollegoiden kesken. Moni on löytänyt elämänkumppaninsakin yrityksessä työskennellessään. Nykyisin kollegat tapaavat vuosittain matalan kynnyksen pubi-illoissa ja lisäksi ns. ex-tempore -toiminnan kautta periaatteella, että ehdotuksen esittäjä kantaa järjestelyvastuun, kuten esimerkiksi purjehdusreissulla Astrid-kuunarilla, joka toimi usean vuoden ajan asiakas-, lehdistö- ja henkilöstötilaisuuksienkin näyttämönä ja tarjosi merellisiä ja kulinaarisia elämyksiä osallistujille.

Digital-henki elää myös Meidän DEC -Tarinoita Suomen Digitalista -kirjan sivuilla. Retrohenkinen painettu kirja päätettiin tehdä erityisesti exdecciläisille yhteistyössä, jolloin useat digitalilaiset kirjoittivat omia muistojaan ajastaan Digitalissa ja yrityksen toiminnasta aikanaan ict-alan edelläkävijänä Suomessa. Digitalissa työskennelleet ovat tavallaan oma heimonsa, jonka jäsenten parissa on kiva tekemisen meininki ja yhteishenki edelleen.