Esko Uotila ja Aapo Kirvesniemi

Artikkeli perustuu Niclas ja Per-Erik Hallgrenin haastatteluun vuonna 2019.

Träskändan Kauppapuutarha Oy on keskittynyt yksivuotisten ryhmä- ja koristekasvien, amaryllisten, hyasinttien ja tulppaanien viljelyyn. Espoossa on kaksi suurta kasvihuoneviljelyyn keskittyvää kauppapuutarhaa: Nissbackan ja Träskändan puutarhat. Yritykset tekevät yhteistyötä. Muut puutarhurit lähialueella ovat lopettaneet, mikä vaikeuttaa kukkavalikoiman kasvattamista ostoilla tiettyihin tuotteisiin erikoistuneilta viljelijöiltä.

Emil Hallgren tuli puutarhuriksi Träskändan kartanoon Adolf Törngrenin aikana. Hän oli tullut Ruotsista Turkuun veljensä puutarhatilalle. Oltuaan kaksi vuotta opettajana Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksessa hän tuli Espooseen. Vuonna 1926 Espoon kunta osti kartanon ydinalueen rakennuksineen ja puistoineen. Kartanon itäpuolella sijainneen kasvihuonealueen osti Träskändan viimeisenä ylipuutarhurina toiminut Emil Hallgren. Hän muutti hyötypuutarhan kauppapuutarhaksi vuonna 1926. Emil Hallgrenin poika jatkoi kauppapuutarhan toimintaa. Hän oli ollut kaksi vuotta Ruotsissa puutarhassa töissä. Vihanneksia viljeltiin vielä sotien jälkeen sekä kasvihuoneissa että avomaalla. Tuotteet toimitettiin tukkuun ja mm. Elannolle. Kukkia viljeltiin vihannesten ohella. Hallgrenilla oli kukkakauppa Etelä-Esplanadilla. Tuotteiden kuljetukseen tilalla oli oma kuorma-auto.

Tilalla on maata noin viisi hehtaaria. Peltoja ei enää käytetä, vaan kaikki tuotteet kasvatetaan kasvihuoneissa. Aikaisemmin kasvihuoneiden multa valmistettiin tilalla sekoittamalla kompostien multa, vanha kasvihuonemulta ja lannoitteet yhteen. Multa höyrytettiin ennen käyttöä tuholaisten ja taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. Nykyisin multa hankitaan valmiina säkkitavarana. Eläinperäisiä lannoitteita ei käytetä.

Tilan vesihuolto toimii suljettuna kiertona eikä aiheuta päästöjä läheiseen vesistöön. Kastelu tehdään käsityönä. Kasvihuoneet ovat liian pieniä, jotta kastelu kannattaisi automatisoida. Vesi saadaan omasta kaivosta.

Maahantuotujen taimien mukana on joskus tullut mm. ripsiäisiä, joiden hävittäminen aiheuttaa paljon työtä. Nykyisin torjunta-aineita käytetään vain tarpeen mukaan ja aineet ovat aikaisempaa turvallisempia. Ennakoivia myrkytyksiä ei enää tehdä. Tila muutettiin ensin kommandiittiyhtiöksi ja sitten osakeyhtiöksi mm. verotuksellisista syistä. Sukupolvenvaihdoksessa verotus on ollut ankaraa, vaikka tila onkin kaavoitettu puutarhakäyttöön ja puistoksi.

Kauppapuutarhalla on asiakkaana noin 50 puutarhamyymälää ja kukkakauppaa Uudellamaalla. Tuotanto ei riitä marketketjujen vaatimien määrien toimittamiseen. Kukkia toimitetaan myyntipisteisiin viidellä eri kokoisella autolla. Pahin kilpailija on kukkien tuonti rekoilla Hollannista ja siitä aiheutuvat hintapaineet. Tämä on pääasiallinen syy monien puutarhojen toiminnan lopettamiseen. Vielä vuonna 1991 Suomessa oli 400 tulppaaniviljelystä. Tällä hetkellä näitä on 40, joista neljä suurinta viljelee 80 prosenttia.

Träskändan puutarha ja sen perustamisvuosi 1885 tunnetaan asiakaspiirissä hyvin. Erityisesti Träskändan tulppaanilla on vakiintunut kanta-asiakaskunta. Tulppaanit ja amaryllikset ostetaan sipuleina Hollannista ja Etelä-Afrikasta. Aikaisemmin kesäkukat kylvettiin osittain itse, mutta nyt ne tulevat pistokkaina Keski-Euroopasta. Kasvatuksessa on tarkka viikko-ohjelma, jonka mukaan kukat hoidetaan määrätyissä lämpötiloissa. Tulppaaneja viljellään jopa 120 lajiketta. Pelargonioita on 30 erilaista ja muita kukkia kymmeniä eri värejä ja lajikkeita. Trendit vaihtelevat jonkin verran.

Vuosituotanto jakautuu epätasaisesti muutamiin sesonkeihin. Työmäärä jakautuu tasaisemmin ympäri vuoden. Juhannuksesta elokuun alkupuolelle viljelyssä pidetään taukoa. Alkukesän jälkeen seuraava myyntisesonki on isänpäivän alla. Suomi 100 -juhlavuosi lisäsi sinisten kukkien kysyntää ja valkoinen on ollut suosiossa muutaman vuoden.

Kouluttautuminen puutarha-alalle tapahtuu nykyisin pääosin käytännön työssä. Kokenutta henkilökuntaa on hyvin vaikea löytää. Puutarhoilla tehdään raskasta matalapalkkaista työtä, joka ei houkuttele nykyajan nuoria. Träskändassa on hyviä kokemuksia maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä. Kiireisenä aikana puutarhassa tehdään 15-18-tuntisia työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa. Työtunnit kirjataan tuntipankkiin, jonka avulla työaikaansa voi järjestellä. Väkeä on kuusi vakinaista ja neljä-kuusi sesonkityöntekijää.

Puutarhuri Niclas Hallgrenin työmäärä on valtava. Hän pitää marraskuusta juhannukseen ehkä puolikkaan vapaapäivän. Työpäivät jatkuvat aamuseitsemästä iltamyöhään. Yhteydenpito muihin viljelijöihin on ollut vähäistä. Kauppapuutarhaliitto antaa arvokasta tietotaitoa ja ammattiapua ja ajaa kotimaisen lähituotannon asiaa. EU-velvoitteita ei tilalla koeta kovin työläiksi, vaikka pinta-ala- ja kasvitiedot pitääkin raportoida säännöllisesti. EU-tuki kasvihuoneviljelijöille on alentunut jatkuvasti.

Tilalle rakennettiin vuonna 2011 puupellettilaitos kasvihuoneiden lämmittämiseen. Sähköä käytetään valaistukseen suurpainenatriumlampuille. Ne tuottavat valon lisäksi säteilylämpöä ja niiden hyötysuhde on led-valaisimien veroinen. Puutarhaviljely on Hallgreneille elämäntapa, jota he haluavat jatkaa ja pitää ihmiset tyytyväisinä kukillaan.

Lähde: Maija-Liisa Kaistila, Aapo Kirvesniemi, Pirkko Sillanpää ja Esko Uotila: Maatilojen Espoo. Espoon perinneseura 2020.