Kata Aaltonen
Tietojenkäsittelyn historiaa
Käytännön tietokonetoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa vuonna 1954 eli 10–15 vuotta myöhemmin kuin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja noin 5 vuotta myöhemmin kuin Ruotsissa.
Suomen ensimmäisestä tietokoneesta on erilaisia näkemyksiä, samoin kuin maailman ensimmäisestä tietokoneestakin. Yhtäältä ensimmäinen suomalaisvalmisteinen tietokone oli Teknillisessä korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanut ESKO, joka valmistui lopullisesti vuonna 1960. Toisaalta Suomen ensimmäinen toimiva tietokone oli kuitenkin Postisäästöpankille vuonna 1958 hankittu IBM 650, lempinimeltään Ensi. ESKO ei myöskään ollut puhtaasti suomalainen, sillä sen perusratkaisut sekä osa osista ja piirustuksista kopioitiin Saksasta.
ESKO-projektin aloitti Tage Carlsson. Johtajana toimi TKK:n teknillisen fysiikan professori Erkki Laurila, ja rakentamisessa avustivat teknikko Veikko Jormo sekä diplomi-insinööri Hans Andersin, josta myöhemmin tuli TKK:n ensimmäinen tietojenkäsittelyn professori. Laurilan laboratoriossa oli jo 1950-luvun alussa tutkittu vastaavanlaisia laitteita, ja rakennettu mm. Suomen ensimmäinen analogiakone (analoginen laskulaite) sekä röntgenanalysaattorin laskulaite puhelinreleistä. Näin ollen ESKO (Eletroninen Sarja Komputaattori) ei ollut edes Suomen ensimmäinen automaattisen laskulaitteen rakennusprojekti.
Teknillinen korkeakoulu rantautui 1950-luvulla Espooseen (ensi toimintona 1955 sahateollisuus) ESKO:sta Espoo voinee ottaa pienen kunnian itselle, koska Teknillinen Korkeakoulu oli laitteen rakentamisen aikoihin siirtymässä Helsingistä Otaniemeen. Teknillisen korkeakoulun päärakennus valmistui vuonna 1964 ja vihittiin virallisesti käyttöön 1966. Samaan aikaan korkeakoulun kanssa Helsingistä siirrettiin Otaniemeen myös Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
Eskon kohtalo sinetöitiin tavallaan jo vuonna 1948 Yhdysvalloissa Bellin laboratoriossa, jossa kehitettiin transistori. Transistorit ja painokytkentäiset piirilevyt muuttivat tietokonemaailman. Esko oli jo lähtökuopissaan vanhus.
Ennen kuin voimme miettiä kaupallista toimintaa tietokonealueella, meidän tulee ymmärtää, mikä on tietokone. Tietokoneeksi mielletään laite, jossa numeerisessa (digitaalisessa) muodossa olevaa tietoa käsitellään laitteilla, jotka saavat myös ohjauksensa numeerisessa muodossa. Käsittely tapahtuu peräkkäisten alkeistoimintojen jonoina siten, että kunakin erillisenä ajanhetkenä suoritetaan yhden numeerisen ohjauskäskyn mukaiset toiminnot. Tietokoneen ohjelmointi on tietokoneen suoritettavaksi tarkoitettujen ohjelmien laatimista. Toiminnallisesti tietokone koostuu muistista, keskusyksiköstä ja oheislaitteista.
ATK (automaattinen tietojen käsittely) on Suomenkielinen lyhenne, joka on peräisin ajalta ennen internetiä. IT (information technology) on kansainvälinen termi ja kuvaa alaa nykyisin paremmin kuin ATK.
1960-luvun alussa Suomessa hankittiin tietojenkäsittelykoneita jo muun muassa suuriin yrityksiin ja pankkeihin. Sähköllä toimiva laite perustui, kuten tietokoneet nykyäänkin, elektronisiin piireihin ja siitä nimitys “elektroniaivot”. Sana tietokone yleistyi vasta vähitellen, suomen kielen sanakirjaan se lisättiin vuonna 1967.
Kaapelitehtaalla esitelty kone oli näyttävän kokoinen. Työskentely-yksiköt sijaitsivat suurissa kaapeissa ja konetta käsiteltiin erillisen ohjauspöydän kautta. Tietoja syötettiin rei’itetyltä paperinauhalta tai reikäkorteilta, ja tulokset voitiin saada joko reikänauhamuodossa tai suoraan paperitulosteena. Koneen kehuttiin suorittavan yhden sekunnin aikana lähes kymmenentuhatta yhteenlaskua.
Hollerith kehitti mekaanisesti käsitellyn reikäkortin ja aloitti yrityksen reikäkorttikoneiden suunnitteluun Hollerith myi yrityksensä vuonna 1911 yritysryppäälle, josta tuli IBM vuonna 1924 ja jonka liiketoiminnan ytimessä reikäkortit olivat vuoteen 1962 saakka.
Yleisellä tasolla vuodenvaihteen tienoilla 1961 alettiin puhua tietokoneista. 1972 NordData konferenssi pidettiin Suomessa, Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä, Dipolissa. Ensikertaa näytillä oli elektroniikkaa yleisölle.
Vuonna 1973 Länsi-Euroopassa oli jokaista miljoonaa asukasta kohti 100 tietokonetta. Itä-Euroopassa on vain 25 ja Neuvostoliitossa 30 konetta miljoonaa asukasta kohti. SEV-maissa uskotaan tietokoneiden määrän viisinkertaistuvan 7500 koneesta yli 35000:een.
ATK-opetusta saivat 1970-luvulla vielä harvat.
Tietokoneen ohjelmointi perustui käskyihin ja merkkeihin, jotka ajettiin tietokoneen etäispäätettä käyttäen.
Tietoteknisiä laitteita (digitaalisia) ovat kuitenkin myös vaikka autot, puhelimet, askelmittarit… Kaupallisessa mielessä keskityn tietojenkäsittelylaitteissa ns. tietokoneisiin.
Monialayritykset
Aluksi tietokoneyritykset olivat selvästi monialayrityksiä, jotka toivat maahan tietokoneita, ohjelmistoja sekä huolsivat laitteita ja räätälöivät ohjelmistoja. Yritykset ovat sekä ostaneet liiketoimintaa tai myyneet osia yrityksestään. Näin on syntynyt tiettyyn alaan erikoistuneita yrityksiä.
Tässä pieni otos Espoossa toimivista tietoyrityksistä, jotka ovat rantautuneet Espooseen 1900-luvulla.
Hewlett-Packard
Amerikkalaisen yrityksen Suomen toimintojen perustamisvuosi 1999. Ensimmäinen Suomen pääkonttori rakennettiin Piispankalliontielle. Nykyinen pääkonttori sijaitsee Keilaniemessä.
HP on yhdysvaltalainen suuryritys, joka kehittää ja valmistaa henkilökohtaisia tietokoneita, tulostimia ja niihin liittyviä tarvikkeita sekä 3D-tulostimia. Yhtiön muut toimialat ovat it-palvelut, it-tuki ja -ylläpito, sovellukset ja ohjelmistot, it-tarvikkeet.
Nokia
Suomalaisen yrityksen perustamisvuosi on 1865. Yrityksen päätoimialat 1990-luvulla olivat Televiestintä, televiestintäpalvelut (päätoimiala) sekä Matkapuhelimet ja oheistarvikkeet. Nykyisin Nokian pääkonttori sijaitsee Karamalmilla.
MikroMikko oli Nokia Datan 1980-luvulta alkaen valmistama, lähinnä yrityskäyttöön tarkoitettu pöytätietokonemallisto, johon kuului useita eri konemalleja. Koneiden suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota hyvään ergonomiaan.
Sarjan ensimmäinen konemalli MikroMikko 1 julkistettiin Mikon nimipäivänä 29. syyskuuta 1981.
Lenovo Technology B.V. sivuliike Suomessa
Lenovo Technology B.V. on kiinalaisyrityksen sivuliike Suomessa. Se on Linnoitustiellä toimiva, Suomeen 1984 perustettu yritys. Vuonna 2005 Lenovo osti IBM:n PC-liiketoiminnan, ja vuonna 2014 Lenovo sopi ostavansa IBM:n Intel-suoritinpohjaisen palvelinliiketoiminnan.
Pöytätietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden lisäksi Lenovo myy muun muassa palvelimia, kämmentietokoneita, matkapuhelimia ja projektoreita.
Dell Oy Ab
Keilarannassa sijaitsevan yhdysvaltalaisen yrityksen Suomeen perustamisvuosi on 1991. Toimialana tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa.
Lexmark
Yhdysvaltalaisen yrityksen tytäryhtiö on perustettu 1994 kotipaikkanaan Espoo. Se tuotteita ovat IT-laitteet ja tulostimet ja tulostintarvikkeet. Yritys otti hoitaakseen IBM:n pienet tulostimet.
Cisco
Lars Sonckin kaarella pääkonttoriaan pitävä yritys perustettiin Suomeen 1998. Yritys on yhdysvaltalainen. Sen toimialoja ovat tietoliikennepalvelut, tietoliikennelaitteet, verkkojärjestelmät, tietoliikennejärjestelmät, informaatiojärjestelmät, langaton tiedonsiirto, puhelinjärjestelmä ja tietoturvapalvelut.
Ohjelmistoyritykset
Microsoft Oy (Suomi)
Yrityksen pääkonttori on Keilalahdentiellä. Suomeen yritys on perustettu 1992. Yrityksen emoyhtiö on yhdysvaltalainen. Sen toimialoja ovat sovellukset ja ohjelmistot (päätoimiala), IT-tuki ja -ylläpito sekä tietokonepelit ja pelikonsolit.
Oracle Finland Oy
Yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen perustamisvuosi Espoossa on 1998. Yritys toimii osoitteessa Gräsantörmä.
SAP
SAP on saksalainen ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut yritys. Suomeen yritys on perustettu 1998. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Keilasatamassa.
Iterate Labs Oy
Suomalaisyrityksen toimialoja ovat IT-konsultointi ja IT-palvelut sekä Sovellukset ja ohjelmistot. Se on perustettu 1997. Toimisto löytyy Nelikkotieltä.
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
CSC on Espoon Keilaniemessä sijaitseva Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Yritys on perustettu 1993.
Teknologiateollisuus on Suomen nykyisin suurin vientiala ja merkittävin elinkeino. Teknologia-alan yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin. Alan yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen tuloja, joilla ylläpidetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Espoon kaupungin tietojenkäsittely
Espoossa tehtiin merkittävä tutkimus KURIMUS = tietojärjestelmätutkimus 1990, jossa kaupunginmuseon, kulttuuritoimen ja nuorisotoimen edustajat selvittivät vuoden ajan laitostensa tietojen käsittelyä ja sen parantamisen tarvetta. Aiemmin toiminnan kannalta tärkeät tiedot koottiin manuaalisesti kortistoihin tai lomakkeille. Tietojen käsittely tapahtui ulkopuolisissa yksityisissä koneissa. Kaupunginmuseo oli valmistautunut siirtymään atk-järjestelmiin jo 1970-luvun alkupuolella. Tarve oli nopeille, suurikapasiteettisille tiedonhallintajärjestelmille ja laitteistoille. Monella työntekijällä oli käytössään kotimikro, jolle toisilla työntekijöillä ei ollut pääsyä. Käsin täytetyt lomakkeet olivat työkaluina. Nuorisotoimen kerhotoimintatarvikkeiden varastoluettelo oli tosin mikrotietokoneella.
Kulttuuritoimella oli käytössä tekstinkäsittelylaite sekä 2 päätettä, jotka olivat yhteydessä kaupungin VAX-keskuslaiteympäristöön rakennettuun All-in-1-toimistojärjestelmään.
Vertailu Suomen muutaman kaupungin kulttuuritoimen laitetilanteeseen:
Helsinki: 18 kpl IBM digital VAX-mikro, Canon laaserkirjoittimet
Jyväskylä: 1 MikroMikko 35T, tekstinkäsittely Lexmark-ohjelmalla
Tampere: 1 IBM-pääte, jolla yhteys keskustietokoneeseen, 1 laserkirjoitin, 2 matriisikirjoitinta
Turku: jokaisella työntekijällä pääte, jolla yhteys kaupungin keskuskoneeseen.
Alkuun tietojen tallentaminen tehtiin manuaalisten lomakkeiden tallentamisena käsipelillä tallennusyksiköissä. Tallennustieto lähetettiin pitkienkin matkojen päähän. Orionissa Espoolla oli oma tallennusyksikkönsä.
Tallennettu tieto siirrettiin tietokoneelle. Päivitykset tapahtuivat yöaikaan. On-line oli tuntematon käsite pitkälle 1980-luvulle.