Martti Hellström

Kasvatusta yrittäjäksi annetaan Suomessa varhaiskasvatuksesta alkaen kaikilla kouluasteilla. Aluksi harjoitetaan ns. sisäistä yrittäjyyttä, mutta jo peruskoulussa yrittäjyyttä opetetaan sisältönä eräissä oppiaineissa ja erillisenä työelämätaitojen ja yrittäjyyden laaja-alaisena taitona kaikissa aineissa ja ns. monialaisissa kokonaisuuksia. Varsinainen koulutus yrittäjäksi alkaa toisen ja kolmannen asteen koulutusohjelmissa paitsi nuorille myös aikuisille.

Yrittäjäkoulutuksen juurista

1860-luvulla Suomessa koettiin hurjat nälkävuodet. Tarve kouluttaa väkeä aikaisempaa tehokkaampiin viljely- ja karjanhoitomenetelmiin heräsi. Tuolloin syntyivät maanviljelyskoulut ja karjanhoitokoulut.

Seuraava askel olivat kauppaopistot, joista ensimmäiset perustettiin vuonna 1904. Niissä koulutettiin konttoristien lisäksi liikemiehiä eli erityisesti kaupan alan yrittäjiä. Kauppaopistojen koulutus jatkui vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin ne siirtyivät osaksi ammattikorkeakouluja.

Vasta 1980-luvun alussa käynnistyi toimialasta riippumaton yrittäjyyskoulutus. Työllisyyslakia oli uudistettu vuonna 1976, ja tällöin korkeakoulut saivat mahdollisuuden järjestää yrittäjäkoulutusta työllisyyskursseina.

Neljäs askel osui 1990-luvun alun syvän laman aikoihin, jolloin syntyi massiivisen työttömyys. Työttömiksi jääneitä palkansaajia alettiin houkutella siirtymään yrittäjiksi. Koulutusresursseja suunnattiin aikaisempaa enemmän teknologiaan ja liiketalouteen, myös yrittäjyyteen. Opetushallitus alkoi kehitellä erilaisia malleja edistää yrittäjyyttä.

Vuosina 1994–1995 käyttöön otetuissa peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa otettiin yrittäjyys aiempaa paremmin huomioon. Tuolloin syntyivät myös maakunnalliset YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset. YES-verkosto oli yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka tuki ja valmensi opettajia yrittäjyyskasvatuksessa ja toimii alueellisen yrittäjyyskasvatustyön rakentajana ja yhteistyön kehittäjänä.

2000-luvulla Euroopan komissio määritteli aloitteellisuuden ja yrittäjyyden yhdeksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta, jotka kaikilla EU-kansalaisilla tulisi olla. Suomi totteli.

Syksystä 2010 lähtien yrittäjäopintoja on sisällytetty kaikkiin toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin. Yhtenä opetusmenetelmänä oli harjoitusyritys, Nuori Yrittäjyys -toiminta ja osuustoiminta.

Ammattitaidon Suomenmestaruuskisoissa yhtenä lajina on paras ammatillisen koulutuksen yrittäjyysopetusmenetelmä. Seuraavat kisat ovat kesällä 2023.

Yrittäjyyskasvatus- ja koulutus tänään

Yrittäjyyskasvatus alkaa Suomessa siis jo varhaiskasvatuksessa.

Perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten yrittäjämäisiä valmiuksia sekä rohkaista heitä yrittäjämäiseen asenteeseen. Yrittäjyyskasvatus sisältyy perusopetuksen opetussuunnitelmassa niin eri oppiaineiden kuin laaja-alaisten osaamisen taitojenkin opetukseen. Oppiaineista erityisesti historia ja yhteiskuntaoppi sekä oppilaanohjaus sisältävät suoraan yrittäjyyskasvatukseen liittyviä tavoitteita ja sisältöjä.

Koulutyötä järjestetään niin, että oppilaat voivat oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuransa kannalta. Yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta.

Vuodesta 1985 alkaen on järjestetty valtakunnallista Yritys Hyvä -kilpailua. joka on suunnattu peruskoulun yläkoululaisille sekä lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

Monessa kaupungissa, mm. Espoossa oppilaat osallistuvat yrityskyläkokonaisuuteen, joka tarjoaa innostavan tavan oppia työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta.

Toisen asteen oppilaitokset

Peruskoulun jälkeen yrittäjyyskoulutusta annetaan toisen asteen oppilaitoksissa kursseina ja painotuksina lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Pyhäjoella on erityinen yrittäjyyslukio. Ammatillisessa koulutuksessa suoritettava liiketoiminnan perustutkinto (merkonomi) on myös hyvä pohja yrittäjyyteen. Sen voi suorittaa myös verkossa. 2000-luvun alussa kotitalousyrittäjän perustutkinnon sai suorittaa Espoon palvelualojen oppilaitoksessa. Karvin tutkimuksen (2018) mukaan 72 prosenttia ammatillisen koulutuksen järjestäjistä järjesti yrittäjyysopintoja.

Korkeakoulut

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yrittäjyyskoulutusta annetaan erillisinä tutkintoina, tutkinnon osina ja sivuaineina. Karvin tutkimuksen mukaan lähes kaikki korkeakoulut järjestivät yrittäjyysopintoja.

Ammattikorkeakoulut ottivat alusta asti ohjelmaansa yrittäjyyskoulutuksen. Tradenomi amk voi suunnata osaamistaan mm. yrittäjyyteen (210 op). Tarjolla on myös 3-vuotinen yrittäjän tutkinto-ohjelma: Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto.

Kaikkien suomalaisten yliopistojen verkkosivuilla kerrotaan yrittäjyydestä. Koulutus pyrkii antamaan valmiuksia yrityksen perustamiseen sekä uuden tuotteen tai idean tuomiseen markkinoille. Mm. Oulun yliopiston Yrittäjyyden Urapolku on avoinna kaikkien alojen opiskelijoille. Polulta voi valita yksittäisiä opintojaksoja tai laajemman 25 opintopisteen sivuainekokonaisuuden. Turun yliopistossa on erillinen yrittäjyyden oppiaine. Kansainvälisen johtamisen ja yrittäjyyden tutkinto-ohjelmissa (sekä KTK että KTM) on kolme erikoistumissuuntaa. Itä-Suomen yliopistossa on yrittäjyyden sivuainekokonaisuus.

Tekniikan alojen opiskelijoille on tarjolla erilaisia yrittäjyystaitoihin keskittyviä kursseja kaikissa yliopistoissa. Aalto-yliopisto järjestää poikkitieteellisiä ja kaikille avoimia yrittäjyyskursseja. Yhteistä niille on yrittäjyys- ja työelämätaitojen, kuten tuotekehitystaitojen sitominen opiskelijan omiin kiinnostuksen kohteisiin ja opintoalaan.

Kaikki yliopistot kannustavat yrittäjyyteen. Pisimmällä ollaan Otaniemessä, jonka Aalto Startup Centerin suojissa on synnytetty yrityksiä jo neljännesvuosisadan ajan. Sen yrityskiihdyttämöstä ponnistaneista yrityksistä on poikinut jo puolen miljardin liikevaihto ja yli 3 200 työllistyvää.

Aikuiskoulutus

Toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa järjestetään koulutusta myös aikuisille yrittäjiksi siirtyville ja yrittäjinä jo toimiville henkilöille osana elinikäistä oppimista.

Yrittäjän ammattitutkinto on virallinen näyttötutkinto, jossa osaaminen näytetään käytännön työtehtävissä omassa yritystoiminnassa. Tutkinnon voi suorittaa monissa aikuiskoulutusta antavissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea, 2000-luvun alussa myös Espoon liiketalousinstituutissa.

Myös Omnia tarjoaa yrittäjyyskoulutusta. Siellä voi suorittaa sekä ammatti- että erityisammattitutkinnon. 2010-luvulla Omnian kylkeen perustettiin InnoOmnnia joka toi työelämäyhteistyötä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä ammatilliseen koulutukseen

Akateemisen yrittäjätutkinnon (25 op), voi suorittaa mm. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa Helsingissä tai Mikkelissä.

Monet eri oppilaitokset tarjoavat myös muutaman viikon yrittäjyyskoulutuksia.

Myös työvoimatoimistot järjestävät yrittäjyyskursseja. Ne on tarkoitettu lähinnä työttömille työnhakijoille. Tällainen on mm. Kohti yrittäjyyttä -koulutus, jota järjestetään suomeksi, selkosuomeksi ja englanniksi.

Vuonna 2018 Suomessa toteutettiin hyvin radikaali ns. amisreformi ja vuonna 2021 pidennettiin oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Yrittäjälle voidaan nykyään tehdä myös yrittäjän oppisopimus. Myös nuorten yrittäjyyskoulutuksen muodot ovat muuttumassa.

LÄHTEITÄ

Hellström, Martti. (2021). Omnian tarina. Matka monialaiseksi ja monimuotoiseksi koulutus- ja palveluorganisaatioksi. Espoo: Omnia.

Honkanen, Virpi (2008). Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Yrittäjyyden yksiköistä valmistuneiden koulutuskokemukset, yrittäjäurat ja menestyminen, Turku: Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, Turun yliopisto

Anon. (2009). Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

Yrittäjyyskoulutus Suomessa, Wikipedia

Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi), Kansallinen koulutuksen arviointikeskus