Esitelmä Espoon postihistoriasta

Janne Nikkanen kertoi Espoon postihistoriasta yleisötilaisuudessa Ison Omenan kirjastossa 19.4.2018. Paikalla oli 20 kiinnostunutta kuulijaa. Janne Nikkanen kertoi asiantuntevasti postinkulusta Espoossa viime vuosisatojen aikana ja kertoi yksityiskohtaisia tarinoita kirjeistä ja ihmisten kohtaloista niiden takana.

Rautatien valmistuminen 1903 oli käännekohta myös Espoon postiliikenteessä. Asemat olivat tärkeitä toimipaikkoja ja niistä jaettiin postia paikallisilla postilinjoilla sekä etelään että pohjoiseen. Esitelmässä käsiteltiin myös yritysten postiliikennettä, laivapostia ja linja-autopostin kulkua. Myös postinhoitajien tärkeä rooli tuli esille.

Janne Nikkanen esitteli myös postia vuodelta 1918 ja kirjeiden kuvauksia sisällissodan tapahtumista. Näin esitelmä kytkeytyi tiiviisti kevätseminaarin 1918-teemaan.

Perinneseura vieraili kaupunginmuseossa

Ryhmä Espoon perinneseuran jäseniä tapasi keskiviikkona 28.3.2018 Espoon kaupunginmuseon johtajan Maarit Henttosen ja kävi keskustelua yhteistyöstä sekä yhteisistä intresseistä.

Luovutimme kaupunginmuseon edustajille muutamia uusia perinneseuran julkaisuja ja kerroimme myös työstämme Träskändan kartanon kunnostustyön käynnistämiseksi.

Vierailutapaamisen jälkeen pääsimme tutustumaan näyttelyyn sisällissodan tapahtumista Espoossa. Oppaanamme asiantuntevasti toimineen Karolina Kouvolan toimittamana on myös saatavilla tuore teos ”Sisällissodan aikaan Espoossa”, joka valottaa sadan vuoden takaisia traagisia tapahtumia. Teeman käsittely jatkuu osaltamme perinneseuran kevätseminaarissa 8.5.2018. Perinneseura suosittelee näyttelyyn tutustumista Tapiolan WeeGee-talossa.
 
Teksti: Kari Koivumäki
Kuvat: Eija Koivumäki

Esitelmä Espoon postihistoriasta

Espoon postihistoria

torstaina 19.4.2018 klo 18.00
Ison Omenan kirjaston Stagella

Janne Nikkanen pitää esitelmän Espoon postihistoriasta. Hän on aktiivinen alan harrastaja ja on kirjoittanut useita artikkeleita Espoon posteista ja postinhoitajista Suomen Postimerkkilehteen.
 

Esitelmässä käsitellään

  • Espoon postihistoria 1600-luvulta vuoteen 1975
  • Tärkeimmät postireitit
  • Mielenkiintoisia postilähetyksiä
  • Vanhoja Espoon kuvapostikortteja

Tervetuloa kuuntelemaan!

Opastettu kierros Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa -näyttelyssä

Espoon perinneseura järjestää jäsenilleen keskiviikkona 28.3. klo 15 opastetun esittelykierroksen kaupunginmuseon näyttelyyn “Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa” KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeellä. Näyttely johdattaa kävijät sadan vuoden takaisten tapahtumien äärelle. Ilmoittautumiset Martti Hellström, puh. 045 111 8156 tai marttifi@gmail.com.

Kaupunginmuseo järjestää kevään aikana avoimen Sisällissota nyt -luentosarjan. Keskiviikkona 28.3. klo 18.00 kirjailijat Leena Lander ja Mike Pohjola keskustelevat Sisällissodasta kirjallisuudessa. Luentosarjan ohjelma löytyy osoitteesta www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/11957-sisallissota-nyt-luentosarja-sisallissota-kirjallisuudessa.

Perinneseura tapasi Espoon kaupunginjohtajan

Espoon perinneseuran kuusihenkinen delegaatio tapasi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän Gumbölen kartanossa 27.2.2018. Tapaamisessa puheenjohtaja Martti Hellström esitteli kaupunginjohtajalle perinneseuran toimintaa ja julkaisuja.

Esittelimme kaupunginjohtajalle perinneseuran Aurora-työryhmän toimintaa ja luovutimme seuraa sekä Träskändan kartanon tilannetta käsitteleviä aineistoja. Esitimme näkemyksemme, jonka mukaan Träskändan kartanon kunnostuksen käyntiinsaanti on Espoon kaupungille merkittävä ja ajankohtainen haaste. Asiasta käytiin tilaisuudessa hyvähenkinen keskustelu. Espoon perinneseura jatkaa toimintaansa Träskändan kehittämiseksi.

Jäsenet ja muut kiinnostuneet voivat allekirjoittaa kuntalaisaloitteen Träskändan kartanon kunnostamiseksi verkossa osoitteessa: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045 elleivät ole sitä vielä tehneet.

Kari Koivumäki

Heiniemen historia – Kuvaus Espoon asuttamisesta

Heiniemen historia – Kuvaus Espoon asuttamisesta
Aapo Kirvesniemi ja Untamo Utrio
Uudistettu laitos 2018

Heiniemen historia on julkaistu uudistettuna laitoksena. Kirja perustuu Untamo Utrion kirjoittamaan Heiniemen asuttamisen ja kyläyhteisön elämän kuvaukseen 1930-luvulla. Kirjaan on lisätty Heiniemen laki, joka mainiolla tavalla kuvastaa kylän erikoista ja yhteisöllistä elämää. Untamo Utrion tytär Kaari Utrio on antanut suostumuksensa tekstien julkaisemiseen.

Aapo Kirvesniemi on laatinut yhteenvedon Espoon asutuksen kehittymisestä ja Heiniemen nykytilanteesta. Hänen keräämänsä valokuvat ja niihin laatimansa kuvatekstit elävöittävät Untamo Utrion kirjoittamaa kylähistoriaa.

Espoolaisia keittiömuistoja ja ruokaohjeita

Perinneseura on keräämässä espoolaista keittiöperinnettä. Espoon väestönkasvu on ollut huimaa 1950-luvulta lähtien. Tänne muuttaneet ovat tuoneet tullessaan omaa kotiseutujensa ruokaperinnettä. Tämän vuoksi espoolainen keittiö on sekoitus rannikkokunnan ja monen maaseutukunnan ruokaperinnettä. 

Tässä muutama välähdys keräämästämme materiaalista:

Kirsti Kettusen muisto lapsuudenmuisto Lintuvaarasta kertoo perunapuurokekkereistä. Hänen äitinsä ja moster ja Ekebomin täti asuivat kilometrin päässä toisistaan. He pitivät säännöllisesti keskenään perunapuurokekkereitä toinen toistensa kodeissa.

Perunapuuro

kilo mieluiten jauhoisia perunoita
vettä
½ l maitoa tai perunoitten keitinvettä
i dl ohra tai ruisjauhoja
suolaa

Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi. Soseuta perunat. Lisää maito tai keitinvettä.
Kuumenna seos kiehuvaksi ja lisää sekoittaen jauhot.
Keitä kunnes jauhot tuntuvat kypsiltä. Lisää suola.
Nauti voisilmän kanssa.

Espoolaiset marttayhdistykset ovat keränneet paikallista ruokaperinnettä ja heidän julkaisuistaan löytyy Espoonkartanon päivällisen menu ja reseptejä.

Espoonkartanon päivällinen (ruokaohjeet julkaistaan kirjassa)

Lihaliemi, juustotangot
Vasikanpaisti, kermakastike
Umpioidut herneet, suolakurkut
Kuoritut, keitetyt perunat
Kermainen kotijäätelö, umpioidut mansikat
Juomana vesi, kalja

Resepteistä esimerkkinä Turskaperunat

Perunoita
turskafileitä
merivettä

Pestyt perunat laitetaan kattilaan ja lisätään vettä niin, että ne peittyvät. Päälle ladotaan turskafileitä limittäin. keitetään kypsiksi. keittoaika noin 25 minuuttia.

Esimerkkinä muualta tänne 1960-luvulla muuttaneiden reseptiaarteista isotätini Edit Appelin keittokirjan välistä putkahti käsin kirjoitettu resepti. Keittokirja on Prinsessojen keittokirja vuodelta 1939. Se on ollut äitini visusti vartioimassa keittiökaapissa 1950-luvulta lähtien. Tuosta keittokirjasta monet suvussamme kulkevat, melkein salaiset ruokaohjeet ovat peräisin. Edit-täti oli hyvin tarkka ruokaohjeistaan. Ei ihme, sillä hän toimi sodan aikana presidentinlinnan emäntänä.

Ruokaperinnettä, kertomuksia kauppareissuista, keittiöpuutarhoista, kalan- ja lihan hankinnasta, sienestämisestä ja marjastamisesta, säilönnästä ja kaikesta keittiöpuuhan liittyvästä voi lähettää joko sähköpostilla tarja.rae@gmail.com tai soittamalla tai tekstiviestillä 0405311050.
 
Tarja Rae
 

Espoon perinneseura Akateemisessa Kirjakaupassa

Espoon perinneseura esitteli toimintaansa ja julkaisujaan Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa lauantaina 10.2. Kaikenikäistä väkeä ja etenkin perheitä oli laskiaistapahtumien takia liikkeellä runsaasti. Toisella puolella Akateemisen Kirjakaupan sisäänkäyntiä olimme me ja vastakkaisella puolella Espoon kaupunginteatteri esitteli uutta ohjelmistoaan. Kiinnostuneita riitti kummallekin. Kirjojamme voi hankkia myös Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta, sillä liike on ottanut julkaisumme valikoimiinsa.

Leena Yrjölä