Espoon perinneseura ja lukuisat kotiseutuperinteestä kiinnostuneet kaupunginosa- ja asukasyhdistykset kokoontuivat 11.5.2022 Sellon kirjastoon esittelemään Espoo 1972 -hankkeessa keräämiään muistoja Espoosta 50 vuoden takaa ja oman kaupunginosansa kehittyvistä viime vuosikymmeninä.
Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström avasi tilaisuuden ja kertoi Espoo 1972 -hankkeen käynnistämisestä ja yhteistyöstä kaupunginosayhdistysten kanssa. Perinneseuran toiminnan tarkoituksena on kerätä, tallentaa ja julkaista espoolaista perinnetietoa ja paikallishistoriaa, ja hanke on tällaista toimintaa ja samalla osa Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden ohjelmaa.
Kulttuurijohtaja Susanna Tommila toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Kaupunki on kasvanut 50 vuoden aikana ennennäkemättömällä vauhdilla ja kasvaa edelleen: tällä vuosikymmenellä odotetaan vielä 50000 asukkaan lisäystä. Samalla maahanmuuttajien ja ikääntyvien osuus kasvaa. Uusia asuinalueita syntyy ja uusia kulkuyhteyksiä rakennetaan. On tärkeää osata katsoa myös taaksepäin ja ymmärtää omaa historiaamme. Paikallishistorian ja muistitiedon kerääminen ja tallentaminen on siten tärkeää. Tältä osin kaupunginmuseon työtä täydentää yksityisten ja yhdistysten ansiokas työ. Näin kerätty aineisto tulee olemaan arvokasta historiatietoa ja lähdeaineistoa tulevaisuudessa.
Esko Uotila perinneseurasta kertoi Espoo 1972 -hankkeen taustoista. Espoon nopea kasvu 100 000 asukkaasta 300 000 asukkaan kaupungiksi on johtanut nopeaan kaupunkiympäristön ja elämäntavan muutokseen, johon liittyvän muistitiedon kerääminen juuri nyt on tärkeää. Esimerkkinä murroksesta on liike-elämän muutos: 1970-luvulla kaikkialla Espoossa oli lähimyymälöitä ja monessa kaupunginosassa ostoskeskus. Nyt monet niistä ovat joutuneet väistymään kauppakeskusten tieltä. Kaupunkisuunnittelussa on myös otettava huomioon kulttuuriperintö, ympäristö ja asukkaille tärkeät paikat kotikaupungissa.
Espoo 1972 -perinteenkeruuhankkeessa on mukana noin 20 yhdistystä, joista puolet osallistui seminaariin. Keruu jatkuu ja seuraava tähtäin on Espoo juhlii! -viikolla ja Espoo-päivässä elokuun lopulla. Keruuta jatketaan sen jälkeenkin. Tietoa kaupunginosien kehityksestä ja asukkaiden muistoja omasta elämästään ja elinpiiristään kerätään tässä hankkeessa vuoden loppuun asti.
Esko Uotila esitteli Espoo 1972 -teemasivuston nykyistä sisältöä ja sitä, miten sivustolle voi lähettää omia muistojaan sivustolla julkaistavaksi.
Kaupunginosa- ja asukasyhdistysten terveiset
Pirkko Sillanpää Keski-Espoo -seurasta kertoi vuonna 1989 perustetun yhdistyksen julkaisutoiminnasta. Keski-Espoo Sanomia on julkaistu keskeytyksettä. Vanhimpia lehtiä olisi tarpeen digitoida laajempaa käyttöä varten. Seuran julkaisemista kirjoista erityisesti Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia kertoo myös kaupungiksi tulon ajalta. Seura on tuottamassa lisää tietoa ja muistoja julkaistavaksi Espoo 1972 -sivuilla.
Arja Salmi Leppävaara-seurasta kertoi Maxi-marketista, joka avattiin marraskuussa 1971, ja siihen liittyvästä nostalgiasta, muistoesineistä ja kauppakeskuksen vaiheista ja merkityksestä vuosien varrella. Hän muistutti myös, että Helsingin alueliitosvaatimukset Leppävaarassa päättyivät vasta, kun Espoosta tuli kaupunki.
Lounais-Espoon Omakotiyhdistyksen Antti Järvinen kuvasi Espoon kasvun vaikutuksia omakotiasutukselle mm. tiivistyneen rakentamisen ja Länsiväylän myötä. Yhdistys on kerännyt jo useita muisteloita, mm. Markku Sistosen muistoja Nöykkiöstä. Yhdistys julkaisi vuonna 2012 historiikin yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta. Tänä vuonna on tarkoitus julkaista 60-vuotishistoriikki.
Mankkaa-Seuran Markku Melkko kertoi Kaatopaikasta golfkentäksi -kirjasta, jossa kuvataan Mankkaan vaiheet vuosilta 1973-2020. Siinä kerrotaan “Mankkaan valinnasta” ja muista kaatopaikan lieveilmiöstä. iAsukaslehti Mankkaan Uutiset ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
Antero Krekola Matinkylä-Seurasta kertasi Espoon kasvun taustalla olleita elinkeinorakenteen muutosta ja maaltamuutto. Espoossa vastauksena oli lähiöiden aluerakentaminen, joka vaikutti vahvasti myös Matinkylän seudulla. Kun 1972 kaupunginvaltuusto päätti neljästä aluekeskuksesta (Muurala, Leppävaara, Tapiola ja Kivenlahti) Matinkylä ei ollut mukana, vaan sitä pidettiin Tapiolan läntisenä lähiönä. Matinkylä-Seura on käynnistänyt perinteenkeruuta myös paikallisten eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tuottaa Matinkylä-Seuralle tietopankki paikallisesta historiasta.
Leena Luckas Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistyksestä otti esille ajankohtaisen Nuuksion koulun lakkauttamisen. Koulun historiaa ollaan keräämässä talteen. Yhdistys on perustettu 2015. Se on käynnistänyt kulttuuriympäristöhankkeen Siikajärven seutu vuosien varrella.
Nuuksio-Seuran Hannele Kerola kertoi yhdistyksen 90 vuoden historiasta. Nuuksio-lehti on ilmestynyt 1970-luvun alusta ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosittain valitaan kylänvanhin ja heidän kertomuksensa on koottu yhteen. Yhdistyksen historiikki on tekeillä. Alueen muutos on 50 vuoden aikana ollut suhteellisen vähäistä. Seudulla on pääosin omakotiasutusta, mutta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vaikuttamassa alueella merkittävästi.
Kiitokset kulttuurijohtajalle, yhdistyksille ja yleisölle osallistumisesta Espoo 1972 -juhlaseminaariin!
Perinteenkeruu 50 vuoden takaisesta Espoosta jatkuu hyvässä yhteistyössä.