Tässä vielä jatkoa (på svenska) helmikuussa julkaistuun kummitustarinaamme. Vihdoinkin vanhan rouvan arvoitus selviää!
Espoon perinneseura järjestää jäsenilleen keskiviikkona 28.3. klo 15 opastetun esittelykierroksen kaupunginmuseon näyttelyyn ”Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa” KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeellä. Näyttely johdattaa kävijät sadan vuoden takaisten tapahtumien äärelle. Ilmoittautumiset Martti Hellström, puh. 045 111 8156 tai marttifi@gmail.com.
Kaupunginmuseo järjestää kevään aikana avoimen Sisällissota nyt -luentosarjan. Keskiviikkona 28.3. klo 18.00 kirjailijat Leena Lander ja Mike Pohjola keskustelevat Sisällissodasta kirjallisuudessa. Luentosarjan ohjelma löytyy osoitteesta www.kulttuuriespoo.fi/fi/event/11957-sisallissota-nyt-luentosarja-sisallissota-kirjallisuudessa.
Espoon perinneseuran kuusihenkinen delegaatio tapasi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän Gumbölen kartanossa 27.2.2018. Tapaamisessa puheenjohtaja Martti Hellström esitteli kaupunginjohtajalle perinneseuran toimintaa ja julkaisuja.
Esittelimme kaupunginjohtajalle perinneseuran Aurora-työryhmän toimintaa ja luovutimme seuraa sekä Träskändan kartanon tilannetta käsitteleviä aineistoja. Esitimme näkemyksemme, jonka mukaan Träskändan kartanon kunnostuksen käyntiinsaanti on Espoon kaupungille merkittävä ja ajankohtainen haaste. Asiasta käytiin tilaisuudessa hyvähenkinen keskustelu. Espoon perinneseura jatkaa toimintaansa Träskändan kehittämiseksi.
Jäsenet ja muut kiinnostuneet voivat allekirjoittaa kuntalaisaloitteen Träskändan kartanon kunnostamiseksi verkossa osoitteessa: www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045 elleivät ole sitä vielä tehneet.
Kari Koivumäki
Heiniemen historia – Kuvaus Espoon asuttamisesta
Aapo Kirvesniemi ja Untamo Utrio
Uudistettu laitos 2018
Heiniemen historia on julkaistu uudistettuna laitoksena. Kirja perustuu Untamo Utrion kirjoittamaan Heiniemen asuttamisen ja kyläyhteisön elämän kuvaukseen 1930-luvulla. Kirjaan on lisätty Heiniemen laki, joka mainiolla tavalla kuvastaa kylän erikoista ja yhteisöllistä elämää. Untamo Utrion tytär Kaari Utrio on antanut suostumuksensa tekstien julkaisemiseen.
Aapo Kirvesniemi on laatinut yhteenvedon Espoon asutuksen kehittymisestä ja Heiniemen nykytilanteesta. Hänen keräämänsä valokuvat ja niihin laatimansa kuvatekstit elävöittävät Untamo Utrion kirjoittamaa kylähistoriaa.
Tässä jatkoa (på svenska) tammikuussa julkaistuun kummitustarinaamme. Selviääkö vihdoinkin kuka on tuo vanha rouva?
Perinneseura on keräämässä espoolaista keittiöperinnettä. Espoon väestönkasvu on ollut huimaa 1950-luvulta lähtien. Tänne muuttaneet ovat tuoneet tullessaan omaa kotiseutujensa ruokaperinnettä. Tämän vuoksi espoolainen keittiö on sekoitus rannikkokunnan ja monen maaseutukunnan ruokaperinnettä.
Tässä muutama välähdys keräämästämme materiaalista:
Kirsti Kettusen muisto lapsuudenmuisto Lintuvaarasta kertoo perunapuurokekkereistä. Hänen äitinsä ja moster ja Ekebomin täti asuivat kilometrin päässä toisistaan. He pitivät säännöllisesti keskenään perunapuurokekkereitä toinen toistensa kodeissa.
Perunapuuro
kilo mieluiten jauhoisia perunoita
vettä
½ l maitoa tai perunoitten keitinvettä
i dl ohra tai ruisjauhoja
suolaa
Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi. Soseuta perunat. Lisää maito tai keitinvettä.
Kuumenna seos kiehuvaksi ja lisää sekoittaen jauhot.
Keitä kunnes jauhot tuntuvat kypsiltä. Lisää suola.
Nauti voisilmän kanssa.
Espoolaiset marttayhdistykset ovat keränneet paikallista ruokaperinnettä ja heidän julkaisuistaan löytyy Espoonkartanon päivällisen menu ja reseptejä.
Espoonkartanon päivällinen (ruokaohjeet julkaistaan kirjassa)
Lihaliemi, juustotangot
Vasikanpaisti, kermakastike
Umpioidut herneet, suolakurkut
Kuoritut, keitetyt perunat
Kermainen kotijäätelö, umpioidut mansikat
Juomana vesi, kalja
Resepteistä esimerkkinä Turskaperunat
Perunoita
turskafileitä
merivettä
Pestyt perunat laitetaan kattilaan ja lisätään vettä niin, että ne peittyvät. Päälle ladotaan turskafileitä limittäin. keitetään kypsiksi. keittoaika noin 25 minuuttia.
Esimerkkinä muualta tänne 1960-luvulla muuttaneiden reseptiaarteista isotätini Edit Appelin keittokirjan välistä putkahti käsin kirjoitettu resepti. Keittokirja on Prinsessojen keittokirja vuodelta 1939. Se on ollut äitini visusti vartioimassa keittiökaapissa 1950-luvulta lähtien. Tuosta keittokirjasta monet suvussamme kulkevat, melkein salaiset ruokaohjeet ovat peräisin. Edit-täti oli hyvin tarkka ruokaohjeistaan. Ei ihme, sillä hän toimi sodan aikana presidentinlinnan emäntänä.
Ruokaperinnettä, kertomuksia kauppareissuista, keittiöpuutarhoista, kalan- ja lihan hankinnasta, sienestämisestä ja marjastamisesta, säilönnästä ja kaikesta keittiöpuuhan liittyvästä voi lähettää joko sähköpostilla tarja.rae@gmail.com tai soittamalla tai tekstiviestillä 0405311050.
Tarja Rae
Espoon perinneseura esitteli toimintaansa ja julkaisujaan Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa lauantaina 10.2. Kaikenikäistä väkeä ja etenkin perheitä oli laskiaistapahtumien takia liikkeellä runsaasti. Toisella puolella Akateemisen Kirjakaupan sisäänkäyntiä olimme me ja vastakkaisella puolella Espoon kaupunginteatteri esitteli uutta ohjelmistoaan. Kiinnostuneita riitti kummallekin. Kirjojamme voi hankkia myös Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta, sillä liike on ottanut julkaisumme valikoimiinsa.
Leena Yrjölä
Tiesitkö, että presidentin puoliso Alli Paasikivi toimi nuoruudessaan
näyttelijänä? Hän poimi valkovuokkoja Juho Paasikiven kanssa Seurasaaressa seurusteluaikoina. Mauno Koivisto ja Tellervo tutustuivat toisiinsa, kun vapputanssit peruutettiin. Sylvi Kekkonen puolestaan harrasti kirjallisuuden hella henkilöautolla ajelua Helsingin keskustassa ja ajoi kolarin raitiovaunun
kanssa.
Maija-Liisa Kaistila piti 7.2. Sellon kirjastossa kiinnostavan yleisöluennon Maan äidit 2 eli presidenttiemme puolisot maailmansodan jälkeen. Presidenttien puolisot Allista Jenniin esiteltiin inhimillisiä ja hauskoja piirteitä unohtamatta.
Viime syksynä Marja-Liisa piti Entressen kirjastossa Maan äidit osa 1 -luennon, jossa viihdyttävästi valotettiin varhaisien presidenttiemme puolisojen yksityistä ja julkista persoonaa ja toimintaa. Maan äidin virka lankesi yleensä avioliiton myötä. Vain Ester Ståhlberg avioitui presidentin kanssa. Millainen mediasirkus häistä olisi tullutkaan, jos ne olisi pidetty nykyaikana!
Tervetuloa luentoihimme, historiakin voi olla hauskaa.
Leena Yrjölä
Espoon perinneseura
onnittelee
kunniapuheenjohtajaansa
Uolevi Itkosta
80-vuotispäivän johdosta!
Perinneseura esittelee toimintaansa ja kirjojaan Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan talvitapahtumassa lauantaina 10.2. klo 12-16. Tervetuloa tutustumaan!
Perinneseuran kirjoista kerrotaan sivulla Julkaisut. Ne ovat myynnissä Tapiolan Akateemisen Kirjakaupan lisäksi Auroran kappelissa ja verkossa Perinnekaupassa. Niitä voi ostaa myös perinneseuran tilaisuuksissa.