Esko Uotila
Julkaistu Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistyksen Sitä kuusta kuuleminen… -tiedotteessa 2/2024

Espoon kasvu jatkuu

Espoo on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Yleiskaavan 2060 luonnos perustuu arvioon voimakkaana jatkuvasta kasvusta, jonka mukaan väkimäärä kasvaisi 200 000 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Syyskuussa julkaistu pitkä väestöennuste arvioi, että viime vuosien maahanmuutosta johtuva nopea kasvu jatkuu, jolloin vuonna 2060 asukkaita olisi jopa 556 000.

Kaupungin kasvu edellyttää nykyisten kaupunkikeskusten ja asuinalueiden tiivistämistä sekä uusien alueiden varaamista asuntorakentamiseen. Yleiskaavan 2060 luonnoksessa ehdotetaan lukuisia uusia raideliikenneyhteyksiä, jotka monin paikoin kulkevat arvokkaiden luontokohteiden ja perinnemaisemien läheisyydessä. Perinteiset kulttuuriympäristöt ovat siten paineen alla kaupungin kasvaessa.

Espoo on rakentunut vuosisatojen aikana, ja kulttuuriympäristöt ovat olennainen osa kaupunkikuvaa. Kartanot, vanhat rakennukset, perinteiset kyläalueet, lähiöt ja perinnemaisemat kertovat Espoon kehityksestä maaseutuyhteisöstä nykyiseksi kaupunkikeskusten verkostoksi. Kaupungin kasvu tuo kuitenkin haasteita näiden kulttuuriarvojen säilyttämiselle.

Yleiskaava 2060 ja kulttuuriympäristöt

Espoon yleiskaavan 2060 luonnoksessa kulttuuriympäristöjen suojeluun on kiinnitetty huomiota osana kaupungin strategista suunnittelua. Tavoitteena on säilyttää historialliset paikat ja viheralueet, jotka ovat keskeisiä kaupungin identiteetin ja ekologisen kestävyyden kannalta.

Yleiskaavaluonnoksessa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueet (RKY) ja maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueet on osoitettu Arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnällä. Kaavaselostuksessa todetaan, että paikallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen selvitystyö on kesken, ja niiden osalta kaavaratkaisua tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa. Yhteistyö paikallisten asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta kulttuuriympäristöjen tarkastelussa eri näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Espoon kulttuuriympäristöjen suojelu on samalla sijoitus tulevaisuuteen – ne houkuttelevat matkailijoita, tukevat paikallisia yrityksiä ja tekevät kaupungista elävän ja omaleimaisen. Espoo voi olla kestävän kehityksen edelläkävijä, jossa perinteiset ja uudet alueet kukoistavat rinnakkain. Kaupungin historia ja sen kulttuuriympäristöt eivät ole vain menneisyyttä; ne ovat osa tulevaisuutta ja perintöä tuleville sukupolville.

Keski-Espoon merkittävät kulttuuriympäristökohteet

Espoon merkittävät kulttuuriympäristöt koostuvat valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävistä alueista. Keski-Espoossa ja lähiseuduilla on monia merkittäviä kohteita, joiden läheisyydessä kaupunkiympäristön kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näitä ovat muun muassa Espoonjokilaakso, Espoon tuomiokirkon ympäristö, Träskändan kartanoalue, Söderskogin peltoaukea sekä monet kartanot ja maatilat.

Yleiskaavaluonnoksessa maisemallisesti merkittävä Espoonjokilaakso on merkitty omalla kehittämisperiaatemerkinnällä ja Espoon tuomiokirkon kulttuurihistoriallinen ympäristö on otettu huomioon paikallisena identiteettitekijänä. Kaavaratkaisu ohjaa tuomaan esiin kirkon ja jokimaiseman vetovoimatekijöinä alueen kehittämisessä.

Yleiskaavaluonnoksen karttaliitteestä ilmenee, että Keski-Espoossa on lukuisia paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, joiden tarkempi selvitystyö jatkuu kaavan ehdotusvaiheessa seuraavien kahden vuoden aikana.

On tärkeää, että kaupunki jatkaa vuoropuhelua asukkaiden kanssa asukastilaisuuksissa ja palautekyselyjen kautta. Näin kulttuuriympäristöjä koskevat päätökset heijastavat yhteisön arvoja ja tarpeita, ja voidaan löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä kestävän kasvun että kulttuuriperinnön säilymisen.