Espoolaisessa kodeissa on paljon leluja menneiltä vuosilta. Perinneseura haluaa tallentaa ja julkaista näiden lelujen tarinoita.
Jos sinulla on lelu jonka tarinan haluaisit jakaa, olisimme siitä kiitollisia. Lelu voi olla minkä ikäinen hyvänsä.
Lelutarinoita kerää Tarja Rae, tarja.rae@gmail.com. Jos sinulla ei ole sähköpostia, voit olla yhteydessä puhelimitse 0405311050.
Nykyisin Vääksyssä asuva, entinen espoolainen Robert Ramberg (s. 1955) asui Tapiolassa vuosina 1961-1982. Koti sijaitsi Menninkäisentiellä Kino Tapiolan ja Vallareiden kupeessa. Mäntyviita oli silloisen Tapiolan sydän ja Silkkiniitty Tapiolan keuhkot.
Robert Ramberg kävi Aarnivalkean kansakoulua ja Tapiolan yhteiskoulua, josta kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1974. Perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
Robert teki pitkän uran Helsingin yliopistossa toimien mm. opinto-ohjaajana. Koronakeväänä 2020 hän ilahdutti tapiolalaisia ja siellä lapsuutensa viettäneitä julkaisemalla kerran viikossa novellin tapiolagardencity -blogissa. Novelleja päätettiin julkaista kirjana.
Tapiolan valoissa
Robert Ramberg julkaisi viime vuoden marraskuussa ensimmäisen novellikokoelmansa Tapiolan valoissa, joka sisältää 26 kertomusta noiden vuosien elämästä puutarhakaupungissa. Kirjasta on julkaistu jo 2. painos. ”Henkilöt, paikat ja tapahtumat ovat todellisia. Nämä jutut eivät kuitenkaan ole dokumentteja tai lähteisiin perustuvaa historian kirjoitusta. Tapiola elää näissä tarinoissa sellaisena kuin minä sen muistan – konkreettisena kotipaikkana ja unenomaisena mielentilana.”
Tapiolan varjoissa
Ensimmäisen kirjan saama suosio innoitti Robertia julkaisemaan jo tänä vuonna sisarteoksen Tapiolan varjoissa. ”Mukana olevat 22 kertomusta täydentävät kuvaa elämästä puutarhakaupungissa 60-, 70- ja 80-luvuilla. Huoleton lapsuus jää taakse, eikä teini-iän pilvissä aina ole hopeareunaa. Keskiössä ovat kesätyöt, koulunkäynti ja opinnot sekä Tapiolasta poislähtö ja paluu.”
Molempia kirjoja on hankittavissa sekä Antikvariaatti Tessi Oy:stä, Mäntyviita 4, Tapiola, Espoo, että myös suoraan kirjailijalta sähköpostiosoitteesta rambergrobert@gmail.com tai puhelimitse 0415041955.
Pääset lukemaan Tapiolan valoissa -kirjan novellin Mäntyviita – Tapiolan sydän klikkaamalla linkkiä.
Espoon perinneseuran vahva vaikuttaja ja tavattoman tuottelias tietokirjailija Pirkko Kivimäki kuoli vuoden alussa 94 vuoden iässä. Pirkon veljentyttären Marjut Hartikaisen ja pitkäaikaisen kirjoittajatoverin Esko Uotilan laatima muistokirjoitus löytyy sivulta Pirkko Kivimäki muistoissamme.
”Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa uneen nukahtaa. Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö.”
Espoon perinneseura julkaisee hiihtolomalta palanneiden pienten koululaisten iloksi kuulokuvavideon numero 13.
Tämänkertaisen 1.41 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Rekikeli”. Se kertoo talvisesta tukinkuljetusretkestä.
Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.
Kiitokset yhteistyöstä Päivän kehrän ja Postipuun koulun opettajille ja oppilaille.
Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.
Kaikki kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.
Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa on tilaisuus tutustua perinneseuran kirjoihin ja ostaa niitä itselle tai lahjaksi. Yhteistyö Akateemisen Kirjakaupan ja Espoon perinneseuran välillä käynnistyi maaliskuussa 2017 kauppakeskus Ainoan laajennuksen avajaisten yhteydessä. Sen jälkeen olemme olleet Tapiolan myymälässä jo viisi kertaa esittelemässä kirjojamme ja toimintaamme.
Korona-aikana etätapahtumat ja julkaiseminen verkossa on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kaikkien yhteisöjen ja myös perinneseuran toimintaa. Aloitamme verkkosivuillamme Kuukauden teema -sarjan, jossa julkaisemme muiden ajankohtaisten asioiden ohella artikkeleita valitusta teemasta. Kerromme pienistä ja suurista teemaan liittyvistä paikallisen historian ja tämän päivän asioista.
Kuukauden teema -sarjan aloittaa Tapiola, jolla on ollut keskeinen asema Espoon muuttumisessa maalaispitäjästä kasvavaksi kaupungiksi. Parhaillaan Tapiolassa on meneillään suuria muutoksia, jotka vaikuttavat sekä paikallisten asukkaiden elinympäristöön että koko Espoon tulevaisuuteen.
Onko sinulla jotain teemaan liittyvää kerrottavaa? Lähetä tarinasi ja valokuvasi osoitteeseen espoonperinne@gmail.com, niin voimme julkaista sen näillä sivuilla.
Perinneseura on läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivulla Espoon perinneseura | Facebook kerrotaan ajankohtaisia kuulumisia ja keskustellaan niistä perinnetiedosta kiinnostuneiden kesken.
Uutuutena perinneseura on avannut Instagram-tilin osoitteessa Espoon perinneseura (@espoonperinneseura) • Instagram-kuvat ja -videot
Tällä kertaa on vuorossa Westendin Linja Oy (1958-2012), joka liikennöi Westendiin ja Haukilahteen. Yhtiö meni konkurssiin monien eri vaiheiden jälkeen vuonna 2012.
P. Tyllilä Linja Oy (1954-1995/2009) liikennöi Suvisaaristoon (Sommarö) sekä Soukkaan (Sökö). Vuonna 1995 Pohjolan Liikenne Oy osti yhtiön.
Espoon perinneseura julkaisee hiihtolomaa odoteltaessa pienten koululaisten iloksi kuulokuvavideon numero 12.
Tämänkertaisen 2.32 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on ”Sielunpaimen”. Se kertoo talvisesta kommelluksesta pappilassa.
Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen Elämää entisajan Espoossa, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukujen elämää pienten lasten silmin.
Kiitokset yhteistyöstä Päivänkehrän ja Postipuun koulun opettajille ja oppilaille.
Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.
Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.
Aapo Kirvesniemi muistelee poika- ja nuoruusvuosiensa liikuntaharrastuksia Espoossa. Sen ajan tapaan liikkuminen oli monipuolista ja koulumatkatkin taitettiin kävellen, potkukelkalla, hiihtäen, polkupyörällä tai jopa kanootilla.
Liikunta oli monipuolista. Koulussa pelattiin pallopelejä, hiihdettiin ja harjoiteltiin telinevoimistelua. Vapaa-aikana nuori mies ehti hypätä mäkeä, pelata jääkiekkoa, uida ja harrastaa monenlaista muutakin liikuntaa yksin ja kavereiden kanssa.
Aapo Kirvesniemen mainio tarina tarjoaa aikamatkan 1940- ja 1950-lukujen liikuntaharrastuksiin.
Lue: Muisteluja urheilusta ja liikunnasta 1940−50-luvuilla Espoossa
Koronan kokoontumisrajoitukset rajoittavat käyntejä museoissa ja muissa historiaa ja kulttuuriperintöä esittelevissä kohteissa. Onneksi verkossa on valtava määrä aineistoa tutkittavaksi ilman tartuntavaaraa.
Espoon kirkko, Lagstadin kansakoulu ja Kannusilta noin vuonna 1920. Kuva: Espoon kaupunginmuseo.
Espoon perinneseuran verkkosivut espoonperinneseura.net tarjoavat monipuolista sisältöä Espoon paikallishistoriasta ja perinteestä kiinnostuneille. Perinnetietoa osiossa on laajoja kokonaisuuksia muun muassa Träskändan kartanosta ja Aurora Karamzinista sekä Espoon kansakouluista. Lapsille on tarjolla Nallevaarin tarinoita sekä Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.
Espoon kaupunginmuseo on kiitettävästi julkaissut aineistoaan verkkosivuillaan Espoon kaupunginmuseo ja Facebookissa KAMU – Espoon kaupunginmuseo | Facebook. Verkossa voi tutustua muun muassa Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren -näyttelyyn.
Kaupunginmuseon mobiilireiteillä pääsee tutustumaan Espoon monipuoliseen menneisyyteen. Oppaan kartan avulla kohteissa voi vierailla paikan päällä. Mobiilireittejä on julkaistu jo 13 kohteesta.
Asemasillan ja Virastotalo 2:n purkutyömaa tammikuussa 2021. Kuva: Virpi Talja Nerman, Espoon kaupunginmuseo.
Kaupunginmuseon Youtube-kanavalla on runsaasti videoita Espoon historiasta. Myös Senioreitten historialliset iltapäivät järjestetään keväällä 2021 Youtube-kanavalla, jossa tallenteet ovat nähtävissä kuukauden ajan.
Kaupunginmuseo on tuottanut Kansalliskirjaston ylläpitämälle finna.fi-sivustolle oman osionsa ekm.finna.fi, jossa on tarjolla mittava määrä valokuvia ja muuta aineistoa. Mukana on myös kuvasarja Maatilojen Espoo, joka liittyy perinneseuran yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa tekemään samannimiseen kirjaan. Aineistosta löytyy myös runsaasti samassa yhteydessä otettuja ilmakuvia eri puolilta Espoota.
Facebookissa muun muassa ryhmässä Espoo Kuvissa ja muistoissa ja LEPPÄVAARAN KANSALAISMUISTI julkaistaan jatkuvasti espoolaisten valokuvia ja muistoja espoolaisesta elämänmenosta vuosien varrella. Ryhmät ovat yksityisiä, joten niihin pitää liittyä nähdäkseen niissä julkaistun aineiston.
Esko Uotila
