Atso Vilkkijärven muistelmat

Usein ensimmäisenäEspoon entisen koulutoimenjohtajan Atso Vilkkijärven 254-sivuinen muistelmateos Usein ensimmäisenä. Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi on nyt saatavilla. Kirjan on toimittanut Martti Hellström. Kirja julkistetaan tiistaina 8.11. 2016 klo 18 Auroran koululla perinneseuran syysseminaarissa.

Vilkkijärven muistelmat on mielenkiintoinen ja jännittävä elämäntarina ja sukukertomus, mutta se on myös enemmän. Teos piirtää lukijalle kuvaa suomalaisen koulun matkasta 1940-luvun supistetuista kansakouluista moderniksi kansainvälisesti arvostetuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta tämän päivään menestystarinaan saakka.

Atso Vilkkijärvi syntyi Sauvossa vuonna 1937 upseeriperheeseen. Isä Urho kaatui jatkosodassa, ja Atson ja Tuuli-siskon kasvatus jäi Helvi-äidin vastuulle. Atso kävi kansa- ja oppikoulua Sauvossa, Saarenkylässä, Misissä, Turussa ja Rovaniemellä. Ahkera ja lahjakas koulupoika teki myös töitä. Kesäisin hän oli mm. linja-auton rahastajana. Jo lukioaikoina hän soitti lähes ammattimaisesti opis-kelun ohella myös eri orkestereissa.

Vuonna 1957 Atso kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui kansakoulunopettajaksi Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitokselta. Sitten oli vuorossa armeija ja perheen perustaminen. Yhdessä opettajavaimo Tuulikin kanssa he saivat kaksi tytärtä Tiinan ja Niinan. Ura vei pidetyn opettajan jatko-opiskelun kautta tutkijaksi Oulun yliopiston kasvatustieteen laitokselle ja sitten kouluhallinnon tehtäviin, ensin Kemiin ja muutaman vuoden kuluttua Espooseen. Espoossa Vilkkijärvi toimi opetuspäällikkönä vuodet 1974-89. Vuonna 1989 hänet valittiin Espoon koulutoimenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksekkäästi 11 vuotta. Kaikkiaan Atso Vilkkijärvi palveli koulutoimea eri tehtävissä 40 vuotta. Eläkkeelle Atso siirtyi vuonna 2000. Samana vuonna Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Teos on jatkoa Espoon perinneseura ry:n aikaisemmin julkaisemille koulumuistoille, ja se avaa niihin erilaisen, kokeneen koulumiehen näkökulman.

Kirjan voi ostaa Perinnekaupasta.

Espoon perinneposti 2/2016

[gview file=”http://espoonperinneseura.net/wp-content/uploads/2016/10/Espoon-perinneseura_Perinneposti-2-2016.pdf” save=”1″]

SyysMatin Markkinat 17.-18.9.2016

Kuva: Martti Hellström

Kuva: Martti Hellström

Espoon perinneseura oli taas SyysMatin markkinoilla jo perinteisellä telttapaikallaan tuomiokirkon kellotapulin vieressä.

Markkinoiden ajan hienon syyssään, leppoisan ja kiirettömän tunnelman vallitessa vierailijoiden määrä teltallamme oli ajoittain jopa ruuhkaista. Espoon monipuolinen historia kansien välissä tuntui kiinnostavan niin nuoria kuin vanhojakin ja myynnissä olevat kirjat saivat monet muistelemaan vuosikymmenien takaista espoolaista elämää.

Myynnissä olevista kirjoista yhtenä ”best seller” – kirjana mainittakoon uusin julkaisumme Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina -kirja. Kirjan tekijöinä yhdistyksemme jäsenet Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila. Kirjan voi tilata yhdistyksemme Perinnekaupasta.

Tavataan taas ensi vuonna SyysMatin markkinoilla!

Kari Forsberg

Meidän Aurora -juhla 11.9.2016

img_7903Espoon perinneseura ry järjesti yhteistyössä kaupungin museotoimen kanssa Villa Elfvikissä sunnuntaina 11.9.2016 monipuolisen ja korkeatasoisen juhlatilaisuuden Aurora Karamzinin elämäntyön kunnioittamiseksi. Juhlaan osallistui yli 50 henkilöä. Kiitämme kaikkia osallistujia aktiivisesta osanotosta sekä esiintyjiä korkeatasoisista esityksistä!

Kirjailija Raija Oranen kertoi puheessaan Aurora Karamzinin roolista ja merkityksestä yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä Suomen puolesta puhujana erityisesti suhteessa Venäjän tsaarin hoviin. Kirjailija signeerasi myös Aurora-teostaan ostajille juhlan lopuksi.

Auroran koulun oppilaiden musiikkiesitysten jälkeen nähtiin tunteikas monologi-näytelmä, jossa näyttelijä Marika Sampio-Utriainen esitti keskeisiä vaiheita Aurora Karamzinin elämänvaiheista. Lisäksi näiden ohjelmien jälkeen järjestetyssä paneelissa kuultiin analyyseja Aurora Karamzinin työstä opetuksen, hyväntekeväisyyden ja diakoniatyön alueilla. img_7916Asiantuntijat Martti Hellström, Marianne Långvik-Huomo sekä Mikko Malkavaara toivat hyvin esiin useita syventäviä näkökohtia Auroran elämäntyön merkityksestä ja panoksesta myös Espoon kehitykselle.

Tilaisuudessa julkistettiin tieto siitä, että Espoon perinneseura on jättänyt yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa sisäasiainministeriöön virallisen esityksen liputuspäivän saamiseksi Aurora Karamzinin elämäntyön kunniaksi. Tätä 1. päiväksi elokuuta ehdotettua liputuspäivää ehdotetaan kutsuttavan . Esitys on nähtävillä sivulla Esitys liputuspäiväksi.

Perinneseuran Aurora-työryhmä jatkaa toimintaansa ja yhteyttä voi tarvittaessa ottaa seuran hallituksen jäseniin tai työryhmän puheenjohtaja Kari Koivumäkeen. Seura on jatkossa mukana myös Träskändan kartanon pelastus- tai kunnostustyössä, jota tarkoitusta varten on myös käynnistetty kuntalaisaloite, jonka voi allekirjoittaa sähköisesti osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045 .

Kari Koivumäki

Järvenperän uusi kotikaupunkipolku on avattu

  • Auroran promenadi ja Huviretki toimivat myös kännykässä mobiiliversiona
  • Espoossa nyt jo yli 100 km kotikaupunkipolkuja

Järvenperän uudella kotikaupunkipolulla on 23 kohdetta ja noin 4 km kartalle merkittyä reittiä. Aurora Karamzinin jalanjäljissä kulkeva kotikaupunkipolku muodostuu promenadista Träskändan kartanon puutarhassa sekä huviretkestä lähikulmilla, robotteja unohtamatta. Tarkoituksena on edistää uusien asukkaiden kotiutumista ja syventää vanhojen kotiseutusuhdetta. Myös satunnaiselle vieraalle kotikaupunkipolku tarjoaa monipuolisen näkökulman paikkakunnan merkittävyyksiin.

jarvenpera

Kotikaupunkipolun kohteet esittelevät Järvenperän historiaa ja nykyaikaa, luontoa ja kulttuuria, rakennusperintöä sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Reitti käy keskiaikaisen Kuninkaantien parhaiten säilyneellä osuudella. Se kiertelee Träskändan kartanopuistossa, jossa viihtyvät pähkinänakkelit, lehtopöllöt sekä erittäin harvinainen aarniseppä. Kulkija voi kuvitella, millaista oli aatelisten elämä juhlineen ja murheineen. Rakennukset kertovat tyylikausista ja yhteiskunnan kehityksestä, erikoisuutena keisari Aleksanteri II:a varten rakennettu käymälä. Tarina jatkuu kartanoaikaa seuranneeseen uudisrakentamiseen ja modernisaatioon aivan näitä päiviä myöten. Esittelyssä on nykytaidetta sekä lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurorassa toimiva Käsityökoulu Robotti.

Järvenperän kotikaupunkipolun on toimittanut Pauli Saloranta Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton hankkeena, jota rahoittivat Museovirasto, Svenska Kulturfond ja Espoon kaupunki. Apuna on ollut työryhmä, johon ovat kuuluneet Aapo Kirvesniemi, Jouko Kivimäki, Karl-Gustav Lundell, Leo Naumoff ja Esko Uotila, edustaen Järvenperän omakotiyhdistystä, Pro Espoonjoki ry:tä ja Espoon perinneseuraa. Tietoja on saatu Espoon kaupunginmuseolta, kaupunkisuunnittelukeskukselta ja ympäristökeskukselta sekä Järvenperän koululta. Käytetty kirjallisuus on lueteltu tekstin yhteydessä.

Espoon perinneseura on julkaissut aineiston nettisivullaan:
www.espoonperinneseura.net/jarvenperan-kotikaupunkipolku
sekä myös kokeellisen mobiiliversion, jonka teknisen toteutuksen on tehnyt Esko Uotila:
www.solmu.eu/polku.php
Myös ruotsinkielinen versio Järvenperän kotikaupunkipolusta julkaistaan lähiaikoina.

Kotikaupunkipolut ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vanhoille asukkaille, sunnuntaikävelyille ja tutkimusretkille tai vaikka Pokémonien keräilyyn.

Espoossa on nyt kaikkiaan 24 kotikaupunkipolkua yhteispituudeltaan 102 km ja kohteita niillä yhteensä 453 sekä 68 taustoittavaa tietolaatikkoa. Kohdekuvaukset on toimittanut Pauli Saloranta, joka on kehittänyt kotikaupunkipolkujen toimintamuodon vuonna 2004 ja toteuttaa niitä yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa sekä myös vetää opastuskierroksia.

Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina

Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina
Kirja Aurora Karamzinin vaiherikkaasta elämästä ja Träskändan kartanon vaiheista 1800- ja 1900-luvulla on nyt saatavilla. Se perustuu aiemmin verkossa julkaistuihin artikkeleihin.

Kirjassa kuvataan kartanon nousu Karamzinin aikaiseen kukoistukseensa. Kansaopetuksen ja vanhustenhuollon kehittymistä ja Aurora Karamzinin roolia hyväntekijänä ja yhteiskunnan palvelujen kehittäjänä käsitellään laajasti. Kirja on huomionosoitus Aurora Karamzinin elämäntyölle ja muistutus Träskändan kartanon merkityksestä Espoon kehityksessä.

Kirjan voi tilata Perinnekaupasta.

Kutsu Meidän Aurora -juhlaan 11.9.2016

Meidän Aurora -juhlatilaisuus
sunnuntaina 11.9.2016 klo 17–19
Villa Elfvikissä, Elfvikintie 4, Laajalahti

Aurora Karamzin oli aikansa vaikuttajanainen ja hyväntekijä, jonka matka kulki Helsingistä Venäjälle ja Espooseen, Träskändan kartanoon. Aurora perusti mm. Diakonissalaitoksen auttamaan hädänalaisia, auttoi köyhiä ja perusti kouluja.

Espoon perinneseura haluaa kunnioittaa Aurora Karamzinin mittavaa elämäntyötä järjestämällä Meidän Aurora -tapahtuman sunnuntaina 11.9.2016 klo 17–19.

Tapahtuman tarkoitus on myös pohjustaa mahdollista liputuspäivän saamista Aurora Karamzinille ja päivän nimeämistä lähimmäisenrakkauden päiväksi.

Aurora KaramzinOhjelma:
Kahvitarjoilu klo 16.30–17.00

Tervehdyssanat
Kari Koivumäki, Espoon perinneseuran varapuheenjohtaja

Miksi ja miten kunnioitamme Aurora Karamzinin muistoa ja perintöä?
kirjailija Raija Oranen

Auroran koulun oppilaiden musiikkiesitys

Monologi: Rakkaudesta hyväntekeväisyyteen
näyttelijä Marika Sampio-Utriainen

Paneelikeskustelu ja yleisöpuheenvuorot, panelisteina:
– opetusneuvos Martti Hellström, Espoon perinneseuran puheenjohtaja
Marianne Långvik-Huomo, asiakkuuspäällikkö, Espoon kaupunginmuseo
Mikko Malkavaara, dosentti ja lehtori, Helsingin Diakonissalaitos

Järjestäjät: Espoon perinneseura ry yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa

Ilmoittautuminen 5.9.2016 mennessä sähköpostitse espoonperinne@gmail.com tai tekstiviestitse 0400 470018. 50 nopeinta ilmoittautujaa mahtuu mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Espoon perinneseura ry

Kummitustarinoita Espoosta?

Espoon perinneseura ry on käynnistämässä Espoolaisia kummitustarinoita -hanketta, jonka tarkoituksena on kerätä yksiin kansiin tarinoiksi Espoon alueella tapahtuneet, itse koetut tai muuten tietoon tulleet tapahtumat.

Jos sinulla tai tuttavallasi on tällaisia tarinoita tai kysyttävää hankkeesta, niin lähetä tarina tai ota yhteys sähköpostitse osoitteella kari.forsberg@iki.fi

Yrittäjyys Espoossa -seminaari 24.4.2016

Espoon perinneseuran seminaarissa Yrittäjyys Espoossa esiteltiin espoolaisen yritystoiminnan historiaa. Leppävaara-seuran puheenjohtaja Arja Salmi kertoi Leppävaarassa 1900-luvulla toimineista yrityksistä. Halmeen leipomon entinen toimitusjohtaja Kaj Halme kertoi perheyrityksensä 117-vuotisesta toiminnasta. Esitysten välille löytyi mielenkiintoinen yhteys, kun Halmeen leipomon kuvissa näkyi leppävaaralaisen kauppiaan Nikolai Istominin lasku jauhotoimituksesta.

Leppävaaran teollisen toiminnan kehittymiseen vaikutti rautatien avaaminen 1900-luvun alussa. Kartanoiden ja tilojen maille palstoitettiin tontteja ja väkimäärä lähti kasvuun. Samalla alueelle tuli monenlaisia ammatinharjoittajia ja perustettiin kauppoja ja muuta monipuolista liiketoimintaa. Sotien jälkeen teollisuus monipuolistui ja Mäkkylään nousivat Televan tehtaat ja Palokärjen teollisuusalue avattiin. Siemens tuli Perkkaalle 1970-luvulla. Maxi-market muutti kaupan rakenteen avautuessaan vuonna 1971.

Arja Salmen esitys Leppävaaran yrityselämän juurilla

Leppävaaran-yrityselämän-juurilla-24042016

Oy Emil Halme Ab perustettiin vuonna 1899 ja on Espoon vanhin tai ainakin vanhimpia yrityksiä. Leipomo on toiminut perheyrityksenä Kauklahdessa kehittäen jatkuvasti toimintaansa. Vuonna 1928 hankittu uuni oli yhtäjaksoisesti lämpimänä 72 vuotta. Leipomo toimittaa tuoretta leipää ja leivonnaisia lähialueen kauppoihin. Leipomon kahvila on suosittu vierailupaikka kauklahtelaisille ja siellä vieraileville. Vuonna 2004 osa vanhaa Kuninkaantietä Kauklahden keskustassa nimettiin Emil Halmeen tieksi.

Kaj Halmeen esitys Halmeen tarina 1899-2016

Halmeen-tarina-1-2016