Mikä mahtaa olla vanhin tunnettu espoolainen kummitustarina? Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomolta löytyy nopeasti vastaus: ”Espoon keskuksessa sijaitsevasta nykyisestä tuomiokirkosta on satoja vuosia vanha tarina”.
Espoon kaupunginmuseon KAMUn Senioreitten historiallisissa iltapäivissä kuullaan luentoja historiaan ja museotyöhön liittyen. Ennen luennon alkua juodaan pullakahvit. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €.
Seniori-iltapäivät järjestetään keskiviikkoisin klo 14 KAMUn Museopeda-tilassa Näyttelykeskus WeeGeellä (Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo). Vapaa pääsy.
Kevätkauden ensimmäinen tilaisuus on 1.2. ja aiheena
Espoo sisällissodassa -hanke Espoon kaupunginmuseolla,
tutkija Jaana Laamanen ja museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff
Tutustu kevätkauden 2017 ohjelmaan: Seniori-iltapäivät
Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo kertoo espoolaisista kummitustarinoista:
”Ehkä erikoisin tapaus on Mäkkylän räyhähenki, poltergeist-ilmiö syksyllä 1946 Fonseenintiellä Espoon ja Helsingin rajalla.
Sähkömies kävi pari kertaa katsomassa, kun sulakkeet lensivät sähkötaulusta irti. Lehdet kirjoittivat asiasta. Taloa alkoivat piirittää kummitusbongarit, jotka parjasivat pariskuntaa, että he ovat Mustan Raamatun lukijoita. Paikalle tuli myös lähetystöjä manaamaan pahoja henkiä. Tavaroita lenteli jonkin aikaa. Sitten kaikki loppui kuin seinään, ja aika pian sen jälkeen talo purettiin. 2000-luvun alussa konstaapelin poika on toisen käden tietona todennut tapauksen huijaukseksi.”
Lue tarina Mäkkylän räyhähenki
Espoon perinneseuran syyskokouksessa Auroran koulussa 8.11.2016 hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017. Toiminta jatkuu vilkkaana. Vuoden aikana julkaistaan useita uusia kirjoja ja järjestään monta kotiseutu- ja perinneaiheista tilaisuutta.
Hallitus jatkaa lähes entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Hellström ja muiksi jäseniksi Kari Forsberg, Kari Koivumäki, Marjatta Kuitunen, Seija Lohikoski, Tarja Rae, Heikki Sorvari, Esko Uotila ja uutena jäsenenä Leena Yrjölä.
Näin pimeän aikaan varsinkin ennen vanhaan on kerrottu kummitustarinoita tuomaan jännitystä ja herättämään pelkoa. Kummittelu sijoitetaan usein paikkaan, jossa kummitus on ollut eläessään. Espoossakin näitä paikkoja löytyy kartanoista ja muista rakennuksista.
Kari Forsberg on kokoamassa sarjaa, jossa kerrotaan espoolaisia kummitustarinoita. Sarjan aloittaa kertomus Albergan kartanon kummituksista.
Espoon entisen koulutoimenjohtajan Atso Vilkkijärven 254-sivuinen muistelmateos Usein ensimmäisenä. Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi on nyt saatavilla. Kirjan on toimittanut Martti Hellström. Kirja julkistetaan tiistaina 8.11. 2016 klo 18 Auroran koululla perinneseuran syysseminaarissa.
Vilkkijärven muistelmat on mielenkiintoinen ja jännittävä elämäntarina ja sukukertomus, mutta se on myös enemmän. Teos piirtää lukijalle kuvaa suomalaisen koulun matkasta 1940-luvun supistetuista kansakouluista moderniksi kansainvälisesti arvostetuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta tämän päivään menestystarinaan saakka.
Atso Vilkkijärvi syntyi Sauvossa vuonna 1937 upseeriperheeseen. Isä Urho kaatui jatkosodassa, ja Atson ja Tuuli-siskon kasvatus jäi Helvi-äidin vastuulle. Atso kävi kansa- ja oppikoulua Sauvossa, Saarenkylässä, Misissä, Turussa ja Rovaniemellä. Ahkera ja lahjakas koulupoika teki myös töitä. Kesäisin hän oli mm. linja-auton rahastajana. Jo lukioaikoina hän soitti lähes ammattimaisesti opis-kelun ohella myös eri orkestereissa.
Vuonna 1957 Atso kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui kansakoulunopettajaksi Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitokselta. Sitten oli vuorossa armeija ja perheen perustaminen. Yhdessä opettajavaimo Tuulikin kanssa he saivat kaksi tytärtä Tiinan ja Niinan. Ura vei pidetyn opettajan jatko-opiskelun kautta tutkijaksi Oulun yliopiston kasvatustieteen laitokselle ja sitten kouluhallinnon tehtäviin, ensin Kemiin ja muutaman vuoden kuluttua Espooseen. Espoossa Vilkkijärvi toimi opetuspäällikkönä vuodet 1974-89. Vuonna 1989 hänet valittiin Espoon koulutoimenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksekkäästi 11 vuotta. Kaikkiaan Atso Vilkkijärvi palveli koulutoimea eri tehtävissä 40 vuotta. Eläkkeelle Atso siirtyi vuonna 2000. Samana vuonna Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle opetusneuvoksen arvonimen.
Teos on jatkoa Espoon perinneseura ry:n aikaisemmin julkaisemille koulumuistoille, ja se avaa niihin erilaisen, kokeneen koulumiehen näkökulman.
Kirjan voi ostaa Perinnekaupasta.
[gview file=”http://espoonperinneseura.net/wp-content/uploads/2016/10/Espoon-perinneseura_Perinneposti-2-2016.pdf” save=”1″]
Kuva: Martti Hellström
Espoon perinneseura oli taas SyysMatin markkinoilla jo perinteisellä telttapaikallaan tuomiokirkon kellotapulin vieressä.
Markkinoiden ajan hienon syyssään, leppoisan ja kiirettömän tunnelman vallitessa vierailijoiden määrä teltallamme oli ajoittain jopa ruuhkaista. Espoon monipuolinen historia kansien välissä tuntui kiinnostavan niin nuoria kuin vanhojakin ja myynnissä olevat kirjat saivat monet muistelemaan vuosikymmenien takaista espoolaista elämää.
Myynnissä olevista kirjoista yhtenä ”best seller” – kirjana mainittakoon uusin julkaisumme Aurora Karamzinin ja Träskändan kartanon tarina -kirja. Kirjan tekijöinä yhdistyksemme jäsenet Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila. Kirjan voi tilata yhdistyksemme Perinnekaupasta.
Tavataan taas ensi vuonna SyysMatin markkinoilla!
Kari Forsberg
Espoon perinneseura ry järjesti yhteistyössä kaupungin museotoimen kanssa Villa Elfvikissä sunnuntaina 11.9.2016 monipuolisen ja korkeatasoisen juhlatilaisuuden Aurora Karamzinin elämäntyön kunnioittamiseksi. Juhlaan osallistui yli 50 henkilöä. Kiitämme kaikkia osallistujia aktiivisesta osanotosta sekä esiintyjiä korkeatasoisista esityksistä!
Kirjailija Raija Oranen kertoi puheessaan Aurora Karamzinin roolista ja merkityksestä yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä Suomen puolesta puhujana erityisesti suhteessa Venäjän tsaarin hoviin. Kirjailija signeerasi myös Aurora-teostaan ostajille juhlan lopuksi.
Auroran koulun oppilaiden musiikkiesitysten jälkeen nähtiin tunteikas monologi-näytelmä, jossa näyttelijä Marika Sampio-Utriainen esitti keskeisiä vaiheita Aurora Karamzinin elämänvaiheista. Lisäksi näiden ohjelmien jälkeen järjestetyssä paneelissa kuultiin analyyseja Aurora Karamzinin työstä opetuksen, hyväntekeväisyyden ja diakoniatyön alueilla. 
Asiantuntijat Martti Hellström, Marianne Långvik-Huomo sekä Mikko Malkavaara toivat hyvin esiin useita syventäviä näkökohtia Auroran elämäntyön merkityksestä ja panoksesta myös Espoon kehitykselle.
Tilaisuudessa julkistettiin tieto siitä, että Espoon perinneseura on jättänyt yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa sisäasiainministeriöön virallisen esityksen liputuspäivän saamiseksi Aurora Karamzinin elämäntyön kunniaksi. Tätä 1. päiväksi elokuuta ehdotettua liputuspäivää ehdotetaan kutsuttavan . Esitys on nähtävillä sivulla Esitys liputuspäiväksi.
Perinneseuran Aurora-työryhmä jatkaa toimintaansa ja yhteyttä voi tarvittaessa ottaa seuran hallituksen jäseniin tai työryhmän puheenjohtaja Kari Koivumäkeen. Seura on jatkossa mukana myös Träskändan kartanon pelastus- tai kunnostustyössä, jota tarkoitusta varten on myös käynnistetty kuntalaisaloite, jonka voi allekirjoittaa sähköisesti osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045 .
Kari Koivumäki
 |
 |
Espoon perinneseura on jättänyt yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa sisäasiainministeriöön virallisen esityksen liputuspäivän saamiseksi Aurora Karamzinin elämäntyön kunniaksi. Tätä 1. päiväksi elokuuta ehdotettua liputuspäivää ehdotetaan kutsuttavan lähimmäisenrakkauden päiväksi.
Lue esitys kokonaisuudessaan sivulta Esitys liputuspäiväksi.