Espoon perinneseura

Vierailin Matinkylän Kansallisten Senioreiden viikkotapaamisessa 30.10.2014 esittelemässä perinneseuran toimintaa, tapahtumia ja julkaisuja, kuten jo keväällä oli sovittu. Paikalla oli noin 15 kiinnostunutta kuulijaa.

Espoon kouluja ja koulumuistoja sekä näihin liittyviä tapahtumia käsiteltiin laajasti. Saamamme tunnustus valtakunnallisessa keräyksessä herätti ”Hyvä Espoo!” -kannustusta. Useampi henkilö jäi miettimään, nousisiko muistin sopukoista koulumuistoja kirjoitettavaksi ja julkaistavaksi.

Ennakkoon pyydettynä aiheena tutustuimme Espoon veistoksiin ja muistomerkkeihin verkossa olevan aineiston pohjalta. Kuvassa näkyvä Matinkylässä sijaitseva Laila Pullisen teos herätti vilkkaan keskustelun. Muualta Espoosta löytyi monia tuttuja, mutta myös ennalta tuntemattomia veistoksia. Näyttääkin siltä, että aihe herättää kiinnostusta enemmän muualla kuin perinneseuran piirissä.

Esillä oli myös ensi vuoden toiminta ja siinä yhteydessä Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Siinä yhteydessä keskusteltiin kotiseudun merkityksestä erityisesti muuttamisen yhteydessä. Kuvaavaa oli, että kukaan paikalla olleista ei ollut syntyperäinen espoolainen. Eräs kuulija kuvasi omat tuntemuksensa erinomaisesti: ”Tunsin itseni espoolaiseksi vasta sitten, kun olin asunut täällä yhtä kauan kuin synnyinpaikkakunnallani.”

Kaksi tilaisuuteen osallistunutta on liittynyt perinneseuran jäseneksi.

Esko Uotila

Espoolaisten koulumuistojen keruu ja julkaiseminen jatkuu edelleen. Tuoreimpana kirjoituksena on julkaistu espoolaisen kirjailijan Vivi-Ann Sjögrenin muistot koulunkäynnistä Lagstadin kansakoulussa sotien jälkeen. Hän kertoo värikkäitä tarinoita opetuksesta, koulukurista, koulumatkoista, kouluruoasta ja paljosta muusta.

Lue lisää:

Vivi-Ann Sjögren muistelee kouluvuosiaan

Espoolaisia koulumuistoja

Espoon perinneseuran hallitus kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa 13.8.2014. Hallitus kokoontuu syksyn aikana vielä 1.10. ja 29.10. Yhdistyksen syyskokous pidetään 26.11.2014. Syyskokouksen ohjelma ja paikka vahvistetaan myöhemmin.

Esko Uotila osallistui 7.8.2014 valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaariin kotiseutu- ja sukukirjoista. Esillä oli mm. kirjojen tietolähteet, julkaisukustannukset ja rahoituslähteet sekä digitaalisen julkaisemisen kanavat. Yhteenveto tilaisuudesta on artikkelissa Kotiseudun ja suvun tarinat -seminaari 7.8.2014

Aapo Kirvesniemi ja Esko Uotila esittelivät yhdistystä ja sen julkaisuja Sahdinvalmistuksen SM-kisoissa 9.8.2014 Espoon Lepolammella.

Lähiviikkoina perinneseura osallistuu useisiin paikallisiin tilaisuuksiin. Kauklahti-päivänä 23.8. Kauklahden kappelilla on tarkoitus esitellä yhdistyksen julkaisuja ja erityisesti tuoretta Kauklahdesta kertovaa kirjaa Seuratuvan ajoista Halmeen vintille. Espoo-päivänä 30.8. yhdistys on mukana Omnian Hyvän Mielen Lauantai -tapahtumassa ja esittelee Nallevaarin tarinoita lapsille. SyysMatin Markkinat tuomiokirkonmäellä 20.-21-9. on jälleen syksyn ohjelmassa.

Hallituksen kokouksessa sovittiin, että yhdistyksen arkistoitava aineisto lajitellaan ja luetteloidaan ja luovutetaan Espoon kaupunginarkistoon.

Espoon perinneseuralla on vireillä kirjahankkeet Espoon kansakouluista ja koulumuistoista sekä Auroran kappelin ja sen ympäristön vaiheista. Kokouksessa keskusteltiin myös uusista hankkeista.

Vuoden 2015 valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Espoossa. Perinneseuran tavoitteena on järjestää päivien yhteydessä kansakouluretki, jollainen toteutettiin paikallisesti jo syksyllä 2013. Muita mahdollisuuksia osallistua tapahtuman suunnitteluun ja ohjelmaan selvitetään.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät aloitettiin Aulangolla Hämeenlinnassa 7.8.2014 seminaarilla Kotiseudun ja suvun tarinat. Tarkoituksena oli tarkastella kotiseutukirjallisuuden eri muotoja ja tutkijoiden tietolähteitä sekä käsitellä uusia julkaisukeinoja painettujen kirjojen ohella.

Janne Vilkuna totesi avauspuheenvuorossaan, että Suomessa julkaistaan paikallishistorioita sekä henkilö- ja yrityshistorioita poikkeuksellisen runsaasti. Hän arveli, että julkaisuperinteeseen on vaikuttanut jo Ruotsin vallan aikana vakiintunut vahva arkistointikulttuuri ja varhainen kansanopetus, jonka ansiosta luku- ja kirjoitustaito yleistyi.

Vuokko Joki Oulun maakunta-arkistosta kertoi kotiseutuarkistoista tutkimuksen lähdeaineistona. Suomessa on lukuisia kotiseutuarkistoja eri toimijoiden hoitamana. Hyvältä arkistolta vaaditaan asianmukaiset tilat, toimiva organisaatio, menettelyt aineiston vastaanottamiseen ja kunnostamiseen sekä ja asianmukainen tietopalvelu. Digitaalisen materiaalin arkistointiin ei ole sovittuja ohjeita, vaikka aineistoa julkaistaankin enenevässä määrin ainoastaan sähköisenä. Janne Vilkuna ilmaisikin keskustelussa huolensa toteamalla, että digitaalinen aineisto säilyy viisi vuotta tai iäisyyden riippuen siitä kumpi tulee ensin.

Jouko Hannu Hämeenkyröstä kertoi käytännön kokemuksista kotiseutuarkiston kokoamisessa. Arkiston tarkoitus, sisältö ja palvelumuodot on mietittävä etukäteen. Toiminnan jatkuva rahoitus on varmistettava ja on löydettävä tarvittavat henkilöresurssit toimintaa pyörittämään.

Tietokirjailija Raine Raitio kuvasi haasteita kotiseutu- ja sukukirjojen kirjoittamisessa. Kohtuullisen palkkion maksaminen kirjoittajalle ei aina ole itsestään selvää työn tilaajalle. Suku- ja kyläkirjoja tuotetaan moniin tarkoituksiin ja erilaisin tavoittein. Punainen lanka on löydettävä jo alkuvaiheessa, jotta lukijat löytävät sidoksen kirjan kohteeseen. Sisältöä on rajattava järkevästi mielenkiinnon säilyttämiseksi.

Petri Pekkola ja Juha Simola kertoivat Tampereen Hervannassa toteutetusta virtuaalisesta verkkoalbumista www.hervannantarina.fi. Kaikki kiinnostuneet voivat tarjota kuvia ja tarinoita sivustolle, jossa tarjotaan aikamatkoja Hervannan lähihistoriaan eri vuosikymmenillä.

Loppukeskustelussa nostettiin esille huoli paikallishistorian välittymisestä lapsille ja nuorille. Osallistujia ja kuntapäättäjiä haastettiin huolehtimaan, että kotiseutukasvatus tulee mukaan paikallisiin opetussuunnitelmiin, joita ollaan uudistamassa.

Kotiseutukirjojen julkaisemisen kustannukset nostettiin esille monissa puheenvuoroissa. Erityisesti työkustannuksia on vaikea saada katetuksi myyntituotoilla ja avustuksilla. Digitaalinen julkaisu on vielä alkuvaiheessa, mutta sosiaalisen median ja sähköisten julkaisukanavien hyödyntämiseen kannustettiin.

Erkki Korhonen kertoi Jean Sibeliuksen kasvusta Hämeenlinnassa ja ensi vuonna vietettävästä Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuodesta. Tarinaa Krimin sodasta ja Hämeenlinnan rautatiestä ja kouluista väritti Sibeliuksen musiikki. Tilaisuus päättyi juhlavasti Finlandiaan.

Esko Uotila